Kurjat kuukaudet kuppiloille jatkuvat, mutta mitä laki ja asetukset oikeasti sanovat?

Ravintola-alan tallatessa hallituksen asettamaa kestämätöntä polkua, heikko valonkajo siirtyy yhä kauemmaksi ja muuttuu yhä heikommaksi horisontissa, jokaisen ristiriitaisen rajoitustoimenpiteen jälkeen. Tätä tietä jos alan täytyy tarpoa kesään asti, saattaa yhdellä jos toisellakin alalla toimivalla kastua muutakin kuin pelkät nilkat.

Johan tätä on kolmatta vuotta jankattu: meidän pitää yhdessä kantaa vastuu pandemiatilanteesta. Jokaisen panosta tarvitaan. Jaksakaa vielä hetki.

 

Ja ravintola-alalla on kannettu vastuuta, opeteltu itse ja opetettu asiakkaat noudattamaan milloin mitäkin erityisohjetta, jonka olisi kuvitellut olleen ennemmin peräisin tieteisromaanin sivuilta kuin vakavasti otettavan viranomaistahon ohjeesta. On annettu panoksia ja panostettu. Joillain työpaikoilla työntekijät ovat solidaarisuudesta työnantajaa kohtaan todenneet että hei – unohdetaan ne ilta- ja viikonloppulisät sekä ylityökorvaukset, meille kaikille on tärkeämpää että on työpaikka vielä ensi vuonna. Tai ensi kesänä. Tai edes parin kuukauden päästä. Yrittäjät ovat sopeuttaneet, panostaneet, ottaneet lainoja omiin nimiinsä, kun ei niitä yritykselle heikosta tuloksesta johtuen enää saa. Onneksi joillain yrittäjillä on ollut se velaton rivitaloasunto, jonka on voinut uhrata STM:n ja päähallituspuolue SDP:n viskaalien rakentamalle kapitalismin kuolinalttarille. On jaksettu vielä  kerran jakaa ja vastaanottaa lomautuslappuja.

On jaksettu jopa hirnahtaa sille, kun vasemmistovetoinen Tradeka ”hieman onnettomasti ajoittamassa” kampanjassaan tarjoutuu ostamaan ne konkurssikypsät kuppilat, pyrkiessään laajentamaan [rumpujen pärinää] – nimenomaan toimintaansa sellaisten kuppiloiden segmenttiin, joita kaikista eniten koronan levittämisestä syyllistetään! Kyseinen kampanja siivottiin netin syövereitä myöten pikaisesti vähin äänin pois, mutta esimerkiksi Hjallis Harkimo ehti ottaa asiaan kantaa, ennen kampanjan imurointia pois bittiavaruudesta. Samalla siis, kun vasemmistohallitus ajaa ”pahamaineisten kuppiloiden” (eli erityisesti niiden, joissa anniskelu on päätoimiala), joukkokuolemaa, hieman kärjistäen samojen vasemmistolaisnaamojen johdolla pyritään kasvattamaan päätoimialanaan anniskelua harjoittavien Tradekan omistaman Restelin tämän segmentin ravintoloiden kattavuutta ympäri maatamme. Wanha Mestari-ravintolat ovat ketjun nettisivujen mukaan konstailemattomia ja tunnelmaltaan viihtyisiä ravintoloita, joissa ”voit kuluttaa aikaa päivälehtien ja oluen kera tai tavata rennosti tuttuja omassa kantapaikassa.” Hemingway’s-ketjun ravintoloita yhtiö taas luonnehtii nettisivuillaan seuraavasti: ”Hemingway’s tarjoaa viihtyisät pysähdyspaikat niin nopeaan piipahdukseen kuin pidempäänkin viihtymiseen – aina arjen hengähdystauoista viikonlopun juhlaan. Leppoisa ilmapiiri, laadukas palvelu ja laaja juomavalikoima takaavat viihtymisesi.”

 

Molemmat ketjut ovat siis ehdottomasti juomavetoisia paikkoja, joissa alkoholin nauttiminen ja juhliminen ovat keskiössä. Haiskahtaa vähän sille, että ongelma ei ole alkoholi vaan omistuspohja.

 

Perinteisesti vähemmän vasemmalle kallellaan olevien yrittäjien ja tämänhetkisen, erittäin voimakkaasti vasemmalla olevan hallituksen vastakkaisista mielipiteistä ja näkemyksistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan – ja varmasti näitäkin tulee ajan myötä – mutta itseäni kuuliaisena kansalaisena kiinnostaa, että onko näille rajoituksille, poukkoilevalle politiikalle ja täysin ennustamattomissa olevalle toiminnalle todella lain ja asetusten takaama tuki, ihan oikeasti? Päätin siis ottaa selvää, sillä kaikki asiaan liittyvä datahan on luonnollisesti julkista. Tai siis se osa, jossa päätökset sementoidaan. Siitä, mitä suljettujen ovien takana puhutaan, emme me, joita asiat koskevat tietenkään saa mitään tietää, ennen kuin joku kirjoittaa kohupaljastuskirjan aiheesta.

 

Aloitetaan kevyestä päästä, eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riskiarviokaaviosta.

 

Alkuun lienee syytä myös selvittää, että mikä THL oikeastaan edes on. Kolmatta vuotta jatkuneen pandemian aikana moni kansalainen lienee omaksunut katsantokannan, jonka mukaan THL on jonkinlainen viranomainen, jolla on sanavaltaa meidän arkielämää koskevissa asioissa. Näinhän ei todellakaan ole. THL on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva tutkimuslaitos. Sillä siis ei ole minkään valtakunnan päätäntävaltaa ylipäätään missään, pois lukien valtion erityispalvelut. Mutta valistuneen kansalaisen näkemykseni mukaan esimerkiksi ravintolarajoitukset eivät ainakaan suoraan kuulu valtion mielisairaaloidenlastensuojeluyksiköiden tai vankiterveydenhuollon piiriin. Olkoonkin, että ennustettavampaa , tuloksellisempaa ja todennäköisesti pitkässä juoksussa järkevämpää touhu kaikissa edellä mainituissa sektoreissa on – ”tiskin molemmin puolin”, kuin mitä se on ravintoloiden osalta ollut.

 

THL kertoo lähteekseen riskiarvionnissa THL:n. En ole kovin huikea tiedemies (vielä), mutta yleensä on ollut tapana ainakin akateemisessa maailmassa opettaa, että omat mielipiteet eivät lähtökohtaisesti ole faktoja. Saivartelusta viis, olisihan se ihan perusteltua, että THL avaisi ihan oikeasti ja juurta jaksain, että kenen näkemysten mukaan ja mihin validiin dataan perustuen riskiarvionnit on määritelty juuri sen mukaisiksi, kuin ne on tehty. Ilmainen vinkki THL:lle: WordPress-alustalla, jota todennäköisesti sielläkin käytetään, voi artikkeliin lisätä linkin siihen lähteeseen, johon viittaa klikkaamalla ketjun kuvaa. Kas näin: Linkki.

 

Riskipotentiaalin arviointitaulukkoa THL ei sentään väitä kaiken kattavaksi, vaan sen yhteydessä todetaan, että ”Taulukko ei pyri olemaan kaiken kattava, vaan suuntaa antava.” Kuitenkin, riskiarviointitaulukko on saanut ilmeisimmin erittäin suuren painoarvon, kun päätöksiä on STM:n toimesta tehty. Onhan se tavallaan vähän kornia, että STM tekee päätökset alaisuudessaan toimivan laitoksen lausunnon mukaan, joissa kyseinen laitos siteeraa itseään. Vähemmän korniksi tämä ei muutu sillä, että lausuntoa ei ole taidettu edes kokonaisuudessaan lukea. Mitäkö tällä tarkoitan? Esimerkiksi seuraavaa kohtaa riskinarviointitaulukon yhteydessä todetusta ”tiedosta arvioiden tueksi”:

”Toimivaltaiset viranomaiset voivat mallia hyväksi käyttäen siten tehdä omia tapauskohtaisia riskinarvioitaan, joissa voidaan myös ottaa huomioon ko. ympäristössä ne käytettävissä olevat, riskiä vähentävät toimenpiteet, sekä mahdolliset paikalliset riskiä vähentävät tai lisäävät olosuhteet.

Samaten THL toteaa, että  ”tilaisuuksissa, joissa osallistujat ovat kahdesti tai useammin rokotettuja, riski on pienempi.”

THL lähtee siis riskejä arvioidessaan siitä, että:

  1. THL:n lausunto on enintään suuntaa-antavaa
  2. Riskiarvio perustuu maksimaaliseen riskiin, eikä suinkaan esimerkiksi keskimääräiseen riskiin
  3. Riskiä voidaan vähentää erilaisin toimenpitein
  4. Rokotettujen kohdalla riski on pienempi

 

”Onhan se tavallaan vähän kornia, että STM tekee päätökset alaisuudessaan toimivan laitoksen lausunnon mukaan, joissa kyseinen laitos siteeraa itseään. Vähemmän korniksi tämä ei muutu sillä, että lausuntoa ei ole taidettu edes kokonaisuudessaan lukea.”

 

Rokotteista voi olla mitä mieltä hyvänsä, mutta esimerkiksi matkailu- ja ravintolapalvelujen työmarkkinajärjestö MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi on tiedotteessaan 22.12.20221 todennut THL:n linjaa myötäillen: ”Kun tavoitteena on suojata rokottamattomia kansalaisia virustartunnoilta, tehokas ja samalla yrittäjille ja työntekijöille vähemmän vahinkoa aiheuttava ratkaisu olisi ollut muuttaa koronapassin sisältöä niin, ettei pelkästään negatiivisella testituloksella saa koronapassia.”

Kun katsotaan THL:n perusteita riskienarvioinnille, voitaneen todeta, että suuntaa-antavaa riskienarviointia tehtäessä, keskimääräistä riskiä voidaan pienentää toimenpitein, joihin kuuluu rokottamattomien suojaaminen. Että 80 prosenttia kansasta tulee valjastaa 20 prosentin suojaamiseksi on toki erikoinen strategia sinänsä, mutta ei siitä tähän kohtaan sen enempää.

Monissa sosiaalisen median ryhmissä, jotka ovat syntyneet ravintola-alan toimijoiden keskustelufoorumeiksi, on myös keskusteltu pitkin pandemiaa varsin vilkkaasti siitä, ovatko nämä ravintolarajoitukset näennäistoimenpiteitä, joilla vain pyritään siihen, että näyttäisi siltä, että tehdään jotain. Ottamatta sen kummempaa kantaa tähän varsin perusteltuun kysymykseen, siteeraan kuitenkin Lääkärilehden artikkelia maaliskuulta 2020:

”Hallituksen lupaamat tuhat tehohoitopaikkaa saadaan varmasti kasaan, uskoo TYKS:n teho-osaston ylilääkäri, dosentti Mika Valtonen. […]  Tarvittaessa saadaan enemmänkin paikkoja.”

Myös ministeri peruspalveluministeri Krista Kiurua on haastateltu tuolloin: ”– Sydänpotilaat ja muut kiireelliset sairaudet hoidetaan. Ketään heistä ei jätetä leikkaamatta, muistuttaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.”

Ei tainnut mennä ihan maaliin Kiurun ennustus, sillä 3.12.2021 samainen TYKS:n teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen totesi Ylen haastattelussa olevansa ”huolissaan sairaaloiden koronapaineesta”, koska ”Sydänpotilaat joutuvat sinnittelemään kotosalla”. Samaisessa artikkelissa todettiin, että ”Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on kasvanut viime viikkoina eikä paikkoja riitä leikkauspotilaille. Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet siirtämään muun muassa suuria sydänleikkauksia.”

 

Sydänpotilaat […] hoidetaan. Ketään heistä ei jätetä leikkaamatta. (Krista Kiuru 27.3.2020)”

Sydänpotilaat joutuvat sinnittelemään kotosalla. (Mika Valtonen 3.12.2021) Sairaanhoitopiirit ovat joutuneet siirtämään muun muassa suuria sydänleikkauksia. (Yle 3.12.2021, perustuen TYKS:n teho-osaston ylilääkäri Mika Valtosen haastatteluun)”

 

Kuten yllä on todettu, ei THL:n ohjeet sido ketään, niitä pitäisi tulkita suuntaa-antavina ja silloinkin tulisi huomioida ne seikat, jotka vaikuttavat THL:n esittämän maksimiriskin pienenemiseen. STM:n suosikkipamppu, jolla on kiva mätkiä kansalaisia ja eritoten ravintola-alaa päähän taas on ihan oikea lainsäädäntö, jonka tulkintaa toki tehdään yllä mainitun THL:n maksimiriskin näytellessä vähimmäistasoa. Kaikkien huulilla on jo kolmatta vuotta ollut Tartuntatautilaki (21.12.2016/1227) ja erityisesti sen väliaikaiset pykälät, joista on säädetty sarjalla lakeja, jotka tottelevat erilaisia nimiväännelmiä, kuten Laki tartuntatautilain [lisää pykälä tähän] muuttamisesta ja Laki tartuntatautilain muuttamisesta, joita Eduskunnassa onkin saatu käsitellä tiuhaan.

 

Asiasta syvemmin kiinnostuneet voinevat itse tutustua sekä käsittelymenettelyihin, perusteluihin lakien säätämiselle, muutosten tekemiselle ja niin edespäin, olennaista tässä ja nyt on mielestäni kuitenkin tarkastella sitä, mitä tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö määrää.

Tartuntatautilain 58 a § toteaa:

[R]avitsemistoiminnan harjoittajan on huolehdittava yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen, ja annettava asiakkaille riittävän etäisyyden ylläpitämistä ja käsien puhdistamista koskevat toimintaohjeet.

Jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi on välttämätöntä, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin tietyillä alueilla sijaitsevien ravitsemisliikkeiden asiakkaiden saapumiseen ja oleskeluun, asiakaspaikkojen sijoittamiseen sekä asiakkaiden puhetta peittävän äänentoiston käyttämisen ja musiikin soittamisen rajoittamiseen liittyvistä velvoitteista sekä sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärään liittyvistä vaatimuksista.

Ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

 

Tämä tarkoittaa siis suomeksi, että on voitava todeta, että tartuntataudin leviäminen tapahtuu nimenomaisesti ravitsemisliikkeissä, jotta niitä koskevat rajoitukset olisivat lainmukaisia. Lisäksi tämä tarkoittaa, että todistetusti toimenpiteet, joilla leviämistä on pyritty estämään nimenomaan ravitsemisliikkeissä eivät ole riittäviä. Eli vaikka on koronapassit käytössä, esimerkiksi siten, että vain täydellä rokotussarjalla sen saa, siitä huolimatta edelleen nimenomaan ravintoloissa tapahtuu merkittävää taudin leviämistä. Suhteutettuna kaikkiin muihin aloihin ja paikkoihin yhteiskunnassa. Aina markettien kassajonoista kouluihin ja rajanylityspaikoista rakennustyömaille.

 

Onko tämä totta ravintola-alan kohdalla? Jos on, missä data?!

 

Rajoituksia mietittäessä on aika paljon kiinnitetty huomiota juuri siihen, millä perusteilla rajoituksia voidaan määrätä, kun taas purkamiseen liittyvät juridiset perusteet ovat paikoin taitaneet unohtua. Tästä syystä on korostettava erityisen paljon tällä hetkellä Tartuntatautilain unohdettua pykälää 58 b:

 

Valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko 58 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos edellytykset eivät enää täyty, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin 58 a §:n ja siihen liittyvien säännösten kumoamiseksi. Jos 58 a §:n 2–4 momentin nojalla säädetyt rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä joillain alueilla tai säädetyssä laajuudessa, valtioneuvoston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi.

 

”Purkamiseen liittyvät juridiset perusteet ovat paikoin taitaneet unohtua.”

 

Myönnän, en ole juristi, mutta siitä huolimatta minusta tuntuu aivan siltä, että laissa esiintyvä sanapari ”tarkoin seurattava” merkitsisi aktiivista tilanteen jatkuvaisluontoista arviointia, jonka tärkeimpänä tavoitteena olisi rajoitusten purkaminen heti, kun edellytyksiä niiden voimassapitämiselle ei voida pitää ehdottoman perusteltuina. Tällaiseksi syyksi riittäisi esimerkiksi se, että ravintoloita ei voida tieteellisessä valossa esittää merkittävimpinä uhkina yhteiskunnan turvallisuudelle taistelussa tartuntatautiepidemiaa vastaan.

 

”Tärkeimpänä tavoitteena olisi rajoitusten purkaminen heti, kun edellytyksiä niiden voimassapitämiselle ei voida pitää ehdottoman perusteltuina.

+2
Kristian Meurman
Liike Nyt Espoo
Ehdolla aluevaaleissa

42-vuotias valtiotieteiden opiskelija, joka ennen koronaa ehti muutaman vuosikymmenen ajan toimia niin kulttuuri- kuin ravintola-alalla. Olen ehdolla aluevaaleissa, koska uskon että järjestelmää voi muuttaa paremmin sisältä käsin, kuin (pelkästään) netissä kirjoittelemalla.

Mielenterveyden keskusliiton Hyvän Mielen lähettiläs 2011 ja voimakas, erityisesti lasten ja nuorten, mielenterveysasioiden puolestapuhuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu