🇫🇮 Oikeusvaltio II: Syytetyllä ei oikeutta puolustautua eli tuoda todisteitaan ENNEN syytettä

Kenet vaan saadaan Suomessa syytteeseen. Kun halutaan. Kun syytetyn todisteet katsotaan vasta oikeusistunnossa, ja sekin vain, JOS istunto JOSKUS pidetään. :).

Rikosilmoituksessa ei vaadita todisteita ja syytetyllä ei ole oikeutta oikeudenmukaiseen puolustautumiseen eli tuoda syyttömyyttään tukevia todisteita rikosprosessin aikana ENNEN syytettä. Todisteet syytetty saa tuoda vasta käräjäoikeuteen.

NIIN AVOT. SYYTE ON VALMIS.

(Alla olevassa on lisäksi syytä epäillä, että oikeusistuntoa ei koskaan pidetä, ts. syytetyn todisteita ei katsota/todistajaa kuulla koskaan. A pakoilee ulkomailla ja siirtää istuntoa, käo puolustelee A:ta matkustusrajoitteilla, joita ei ole.)

TAPAUS:

A tekee Bstä rikosilmoituksia. Bllä tiedossa 8. Yksi on velkakirjan varastaminen. Ei ole edes kiistettyä velkaa, varastamisesta ei EDES olisi kenellekään mitään haittaa tai hyötyä :).

Esitutkinta:

Poliisi kuulustelee Btä puhelimitse ja toteaa, että ei syytä epäillä rikosta. Menee puoli vuotta ja rikosasia pomppaa uudelleen esiin. Tällä välin ei ole tullut muuta uutta, kuin että A saanut syytteen ja tuomittu väkivallasta Btä kohtaan ja että B tehnyt uudesta An väkivallasta rikosilmoituksen. Poliisi kuulustelee toisen kerran Btä An väittämän velkakirjan väittämästä varkaudesta. (Samaan aikaan kerrotaan, että poliisilla liikaa hommia). Nyt esitutkintapöytäkirjassa poliisi kirjoittaa, että on syytä epäillä rikosta ja että B on ko. puhelussa aikaisemmin kertonut hänellä olevan ko. velkakirjan. Tätä B ei ole kertonut. B huomauttaa tästä poliisin virheestä poliisille meilillä luettuaan esitutkintapöytäkirjan. Poliisi ei huomioi tätä.

B ei vienyt poliisille todisteitaan, koska mm.

  1. poliisi sanoi, että ei syytä epäillä rikosta
  2. kumpikaan kuulusteleva poliisi ei kysynyt onko todisteita, ei kysynyt edes, onko B edes ollut paikassa, josta A väittää oletetun velkakirjan olleen ja varastetun (mm. tästä Bllä todisteita, että ei ole varastanut)
  3. B oletti joka tapauksessa, että rikosilmoituksen tekijän, An, pitäisi todistaa, jotta rikosilmoitus etenisi

Lisäksi A rikosilmoituksessaan itse asian lisäksi valehtelee todistettavasti useamman kerran. Mm. sanoo ”hänen väitetty väkivaltaisuutensa”. A on tuomittu. Poliisi ei huomaa tätäkään.

Lisäksi A tuomittu törkeästä kunnianloukkauksesta, mustamaalaamisesta.

Syyttäjä:

Asia etenee syyttäjälle. B kertoo tälle poliisin valheesta esitutkintapöytäkirjassa, todisteistaan ja todistajastaan. Syyttäjä sanoo miettivänsä, josko pyytäisi viemään ne poliisille uudelleen esitutkintaan ja hän saisi ne sitä kautta ja sanoo palaavansa. Syyttäjä ”kilauttaa  kaverilleen”,  eli sanoo kysyvänsä kollegaltaan.

Syyttäjä palaa sähköpostilla Blle  – ilmoittaa nostaneensa syytteen.

Samaan aikaan A on toisen kerran syytettynä väkivallasta Btä kohtaan. Syyttäjä päättää niputtaa tapaukset yhteen, se kuulemma kannattaa. Ts. A on syytettynä väkivallasta (todisteita mm. nauha) ja B on nyt syytettynä varkaudesta. Syyttäjä on sama.

B kysyy syyttäjältä, miksi Bn todisteita ei haluta katsoa/todistajaa kuulla? Syyttäjä sanoo, että koska me mennään joka tapauksessa oikeuteen, niin B voi viedä kaikki todisteet sinne. (Varmaan kollega jolta kysyi, neuvoi näin).

Ts. Bn, syytetyn, todisteet EIVÄT ole olleet poliisilla esitutkinnassa EIVÄTKÄ syyttäjällä. Ne HALUTAAN katsoa VASTA oikeudessa.

Ts. syytetty B on syytettynä, ”koska mennään joka tapauksessa oikeuteen”, ts. koska A on syytettynä, ts. koska A on väkivaltainen syytettyä B kohtaan.

(Viranomaisten toiminta todistettavissa).

 

5.11.2020 alustava sopu EU-rahoituksen kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteeseen

Julkaisen tämän okeisvaltioperiaatteen kunniaksi. Tänään on EUssa syntynyt alustava sopu EUn rahankäytön kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen. Suomi on ajanut tätä oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä EU-rahoitukseen. Mitä oikeusvaltioperiaate sitten käytännössä tarkoittaakaan.

 

Lisätty 8.11.20:

Kommenteissa tuli esiin perusteltu epäily. Poliisin perusteltu epäily tässä tapauksessa perustuu poliisin sanaan. Poliisi sanoo Bn kertoneen puhelimessa, että hänellä on ”ko. velkakirja”, eli se jonka A väittää olevan olemassa, olleen hänellä hallussa sekä varastetun.

Pontti on, että B ei ole näin puhelussa kertonut. Puhelu nauhalla. Poliisin perusteltu epäily perustuu poliisin omaan todistettavasti valheelliseen sanaan.

Mikäli Bllä olisi ollut oikeus tuoda todisteet ja todistaja ENNEN syytettä, hän ei olisi syytteessä.

 

Suomi Oikeusvaltio -sarjani:

osa I 27.8.20:

osa III 2.10.18: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kristiinailmarinen/261933-karajaoikeus-valehtelee/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu