Arvonlisäveroamme pitää laskea, ei nostaa

Tämän aamun uutinen hallituksen kehysriihestä. Hallitus aikoo nostaa arvonlisäverokannan 24%:sta 25½%:iin. Miten onkaan muissa EU-maissa? Ennen korotusta olemme jaetulla neljänneksi kalleimmalla tilalla yhdessä Kreikan kanssa ja euroja rahayksikkönä käyttävistä maista kallisarvonlisäveroisin. Kalliimpia ovat Ruotsin ja Tanskan 25% ja Unkarin 27%. Näissä ei kuitenkaan ole rahayksikkönä euro, vaan Unkarissa forintti ja muissa kahdessa kruunu. Kaikki muut EU-maat edellä nimeltä mainittuja lukuun ottamatta ovat halvempia kuin Suomi, eikä Brexit muuttanut tilannetta mihinkään, koska Ison-Britannian Yhdistyneessä Kuningaskunnassa se Brexitin hetkellä oli 17½%. Halvimmat arvonlisäverot ovat Luxemburgin 15% ja Espanjan 16%. Myös etelänaapurimme Viro on meitä halvempi, siellä arvonlisävero on 20%.

Jos Suomi nyt kiristää arvonlisäveron 24%:sta 25½%:iin kuten hallitus kaavailee, arvonlisäveroltaan Suomi on EU:n toiseksi kallein heti Unkarin jälkeen ja Ruotsi ja Tanska jäävät 25% arvonlisäverokantoineen jaetulta toiselta jaetulle kolmannelle sijalle.

Olen käynyt kerran Unkarissa. Vuosi oli 1982. Hintataso siellä oli huomattavasti halvempi kuin Suomessa. Jos näin yhä on Unkarin kalliista arvonlisäverosta huolimatta, silloin Suomi on auttamatta Euroopan Unionin hintatasojen kalliimmasta päästä eikä ole kovin kilpailukykyinen. Olen kerran ollut vv. 2003-2005 yhtä mittaa 2½ vuotta työttömänä koska edeltävä työnantaja ulosliputti kyseisen työn kalliista Suomesta, jossa arvonlisäverokanta silloin oli 22%, halpaan etelänaapuriin Viroon, jossa arvonlisäverokanta silloin oli 18%. Virossa samoilla rahoilla, jotka kyseinen työnantaja säästi poispotkimalla minut, sai palkattua peräti kuusi työntekijää tekemään samaa työtä, jota olin Suomessa kyseiselle työnantajalle vv. 1999-2003 tehnyt.

Jos Suomi lainsäädännöllä huolehtii hintatason jatkuvasti muuta Eurooppaa kalliimmas, mikä on meidän kilpailukykymme? Hinnalla emme ainakaan kykene kilpailemaan. Olen huolissani suomalaisen työn puolesta, ja syystäkin. Olen kokenut miltä tuntuu olla pitkäaikaistyötön enkä enää halua siihen helvettiin joutua.

Muistan myös Holkerin hallituksen 1980-luvun lopulta, ja sen hallituksen 1990-luvulta jossa Iiro Viinanen oli valtiovarainministerinä. Holkerin hallituksen muistan erityisesti siitä, että se korotti liikevaihtoveroa nopeudella ½% ½vuodessa useaan kertaan. Ensin korotettiin ½ vuodeksi 14%:sta 14½%:iin luvaten että tuon puolen vuoden jälkeen palataan takaisin 14%:iin. Toisin kävi: kun tuo puolivuotisjakso kului umpeen, säädettiin uusi isompi korotus jälleen puoleksi vuodeksi, jonka ajan liikevaihtovero oli 15%. Taas luvattiin palata noiden puolen vuoden jälkeen 14%:iin, mutta toisin kävi: kun toinen puolivuotisjakso kului umpeen, säädettiin jälleen isompi korotus puoleksi vuodeksi, jonka ajan liikevaihtovero oli 15½%. Taas luvattiin palata noiden puolen vuoden jälkeen 14%:iin, mutta toisin kävi: liikevaihtovero korotettiin pysyvästi tuon ajan umpeuduttua 16%:iin. Miksi Holkerin hallitus antoi katteettomia lupauksia 14%:iin takaisin palaamisesta, jos se ei aikonutkaan tätä tehdä?

Myöhemmän hallituksen, jonka valtiovarainministerinä oli Iiro Viinanen, syyksi luen sen, että nykyisin jokaisesta alle 3½ bruttorekisteritonnin kokoisesta autosta joutuu maksamaan veroa. Aluksi tuo vero riippui auton iästä siten että uusien autojen veroluokassa se oli 700 markkaa vuodessa ja vanhojen autojen veroluokassa se oli 500 markkaa vuodessa. Ongelma tässä olivat uusien ja vanhojen autojen veroluokkien määritelmät. Se, mihin veroluokkaan auto kuului, ei riippunut auton iästä, vaan siitä kuka auton ollessa uusi oli Suomen presidentti. Kekkosen ja Koiviston presidenttikausilla rakennetut autot kuuluivat vanhojen autojen verotusluokkaan ja Ahtisaaren ja Halosen presidenttikausilla rakennetut autot uusien autojen verotusluokkaan. Näin jatkui niin kauan kunnes vanhin uusien autojen verotusluokkaan kuulunut auto saavutti 17 vuoden iän. Sen jälkeen laki muutettiin siten, että verotus muuttui päästökauppaperusteiseksi eikä verotus enää perustunut auton ikään. Näin on parempi, koska tällainen verotusjärjestelmä kannustaa uusien autojen hankkimiseen kun taas aiempi järjestelmä kannusti pitämään vanhat huonokuntoiset autot niin kauan kuin niillä pystyy ajamaan.

Valtiovallan tulisi näissä kaikissa asioissa nyt järkeistää verotus siten, että kansalaisten kukkaroilla ei turhan paljoa käydä, ja että maamme hintataso pysyisi sellaisena että pystyisimme kilpailemaan muiden EU-maiden kanssa joutumatta toteamaan että asiakas sai toisesta maasta halvemmalla. Niin kuin vuoden 1925 presidentinvaalin kolmannessa äänestyksessä kyseiseltä kierrokselta tippuneen Väisäsen valitsijamiehet äänestyslippuihinsa kirjoittivat: ”Verot rikkaiden maksettaviksi!”

Tulen seuraamaan eduskunnan nettisivuilta miten kukin puolue ja kukin kansanedustaja käsittelee tätä arvonlisäveron korotusesitystä. En äänestä sellaisia, jotka sitä kannattavat. Tarvittaessa voin jopa äänestää puoluetta, jolla ei ole nykyisessä eduskunnassa yhtään paikkaa, kuten tein viime eduskuntavaaleissa toisenlaisesta syystä. Silloin syynä oli se, että vuoden 2020 huhtikuun paastoaikalaisen osan ajan kotiosavaltioni rajan yli autolla kumpaan tahansa suuntaan pyrkivässä liikenteessä poliisi pysäytti joka auton kysyen syytä osavaltiorajan ylitykseen ja käski tehdä U-käännöksen jos selitys ei poliisia tyydyttänyt. Kukaan silloinen kansanedustaja ei rohjennut kyseenalaistaa hallituksen esitystä asetukseksi, jonka nojalla nämä käännytykset Uusimaan rajalla tehtiin. Myöhemmin saman epidemian aikana, toukokuussa 2021, jouduin kotikaupunkini liikuntatoimen käyttäytymisen johdosta tuon rajan ylittämään, onneksi silloin rajan ylittäminen oli taas sallittua. Tarkemmin sanottuna tuo rajanylitys oli Mäntsälän kohdalla Uusimaan ja Päijät-Hämeen välinen. Niinpä äänestin vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, jolla ei ollut tuolloin paikkansa jättäneessä eduskunnassa ainoatakaan edustajaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu