Koulujen lomia ei aihetta siirtää

Radio NRJ 96.8 FM kertoi tänään 15.1.2024 aamulla, että kuusi kansanedustajaa, joista neljä perussuomalaisista ja kaksi kokoomuksesta, oli allekirjoittanut toimenpidealoitteen koulujen kesälomien myöhentämisestä kahdella viikolla. Sivistysvaliokunnan olisi syytä todella harkita tarkkaan, onko tässä mitään järkeä. Loman alku tulisi turhan lähelle juhannusta ja tämä tietäisi maamme tieverkostoon entistä pahempia juhannusruuhkia entistä useammalle juhannusta edeltävälle päivälle. Itse ainakin ajan juhannuksen menoliikenteen ja tarvittaessa paluuliikenteen ajoni mieluummin ruuhkahuippujen ulkopuolella. Varmaan moni muukin ruuhkiin tuskastunut ajattelee tästä samoin.

Lisäksi joulu jakaa nykyisessä lukuvuoden lomien sijoittelussa sopivasti lukuvuoden kahtia siten, että syyslukukausi on suunnilleen yhtä pitkä kuin kevätlukukausi. Joulu ei siirry tämän kesäloman siirron kyydissä vaan pysyy paikallaan, joten syyslukukausi lyhenisi ja kevätlukukausi pitenisi sen seurauksena, jos kesälomia siirrettäisiin. Tällä on vaikutuksensa esimerkiksi niihin tilanteisiin, joissa lukujärjestyksen tuntijako on toteutettu siten kuin oli toteutettu käydessäni lukion ensimmäisen luokan kemian ja maantiedon välillä: sama aikaslotti, joka oli syyslukukaudella varattu kemialle, oli kevätlukukaudella varattu maantiedolle. Molempia oppiaineita sisältyi kutakin lukion ensimmäisen luokan oppimäärään yksi kolmekymmentäkahdeksantuntinen kurssi.

Koulujen kesälomien alut näyttäisivät jonkin verran myöhentyneet jo nyt. Yhä useammin kevätjuhlat ovat siirtyneet kesäkuun ensimmäisiin muutamiin päiviin. Itse koulua 1970- ja 1980-luvuilla käydessäni lukuvuosi päättyi aina toukokuun viimeiseen arkipäivään, eikä kesäkuussa ollut mitään muuta kuin mahdollisesti ehtojen kuulusteluja niillä, jotka olivat suorittaneet vuosiluokkansa oppimäärät sen verran heikosti että saivat ehtoja. Omassa koulussani kesäkuussa ei edes ollut ehtojen kuulusteluja vaan ainoastaan niiden yksittäisten lukiokurssien uusintakuulusteluja, joista oppilas oli saanut yksittäisestä kurssista hylätyn mutta saman oppiaineen muut kurssit mahdollistivat kuitenkin vuosiluokalta seuraavalle siirtymisen. Ehdot jostain oppiaineesta saaneilta oppilailta kuulusteltiin sitten koko vuosiluokan oppimäärä heinäkuun joko ensimmäisenä tai viimeisenä arkipäivänä oppilaan valinnan mukaan. Jos oppilas oli saanut ehdot vain yhdessä oppiaineessa ja valitsi ensimmäisen ehtolaispäivän kuulustelun eikä läpäissyt sitä, oli vielä toinen mahdollisuus toisena ehtolaispäivänä. Uusi lukuvuosi alkoi sitten elokuun puolivälin tienoolla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu