Miksi sotaakäyvän maan lentokenttä saa kadunnimen naapurimaansa pääkaupunkiin?
Venäjä hyökkäsi kaksi vuotta sitten Ukrainaan vallatakseen Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueet sen lisäksi, että jo kymmenen vuotta sitten se oli riistänyt Ukrainalta Krimin niemimaan. Tämän jälkeen ihmetyttää, miksi tätä sotaa vastustavan naapurimaan Suomen pääkaupunki Helsinki lakkauttaessaan vanhan lentokenttänsä nimeää sen tilalle rakennettavalle asuntoalueelle tulevan kadun nimelle Pulkovonkatu. Pulkovo on Pietarin eli entisen Leningradin kansainvälisen lentokentän nimi. Kyseinen lentokenttä sijaitsee siis saman Venäjän alueella, joka Ukrainaan on hyökännyt.
Ehdotanpa parempaa nimeä tälle kadulle. Mielestäni parempi nimi olisi Mathias Rustin katu. Mathias Rust oli saksalainen lentäjä, joka pari päivää ennen ylioppilasjuhliani lähti Malmin lentokentältä ja valehdeltuaan lentävänsä Tukholman Brommaan suuntasikin Moskovaan ja siellä Punaiselle Torille.
Mutta koko ajatus lentokentän muuttamiseksi asuinalueeksi on järkeä vailla. Tässä Microsoft Flight Simulatorissa ottamani kuva Cessna 172:n lähdöstä kyseisen lentokentän pääkiitotieltä.
Helsinki-Malmin lentoasema on vajoavaa suomaata. Se on erittäin soveltumatonta asuntorakentamiseen. Silti kaupungin päättäjät itsepäisesti ajavat lentokentän alasajoa ja asumalähiön rakentamista tälle tarkoitukseen täysin soveltumattomalle alueelle. Eivät ole oppineet mitään läheisen Alakiventie 8:n tapauksesta. Alakiventie 8:ssa jouduttiin 2010-luvulla purkamaan 1970-luvulla rakennettu elementtikerrostalo ja poismuutattamaan sen kaikki asukkaat purkutyön tieltä muualle. Syy tähän olivat ongelmat, jotka aiheutuivat kyseisellä paikalla aiemmin sijainneesta kaatopaikasta ja siitä että sinne tuodut jätteet olivat saastuttaneet maaperän. Sama olisi Malminkin asuntoalueen kohtalona ennemmin tai myöhemmin maan vajoamisen takia.
Lisäksi kaupungin päättäjien tulisi huomioida se tosiasia, että lentokone on hyvä keino löytää asuntorakentamismaata. Hyvä esimerkki tästä oli Helsingin entinen kaupunginjohtaja, ylipormestari Raimo Ilaskivi. Hänellä oli itsellään lentolupakirja. Kun hän tarvitsi tiedon mihin uusia asuntoja voisi rakentaa, hän ajoi illalla työpäivän jälkeen Malmille ja nousi siellä lentokoneeseen ja kävi yläilmoissa katsomassa mihin nuo asunnot rakennettaisiin, ja asunnot rakennettiin sitten siihen. Vastaavanlaista johtamistapaa soveltavia pormestareita Helsinki saattaa valita virkaan tulevaisuudessakin.
Edellä olevilla perusteilla en missään nimessä haluaisi asua koskaan Pulkovonkadulla. Enkä myöskään paikassa, jonka tiedän ennen vanhaan olleen lentokenttä. Toivoisin, että Malmin lentokenttä voitaisiin säilyttää lentokenttänä ja avata uudelleen lentokenttäkäyttöön. Ja että lopetettaisiin asuntoalueen rakentamisen valmistelu paikalle kuin käärmettä pyssyyn.
Vertailukohtina muista Euroopan maista mainitsen Tukholma-Bromman, joka jo suljettiin mutta avattiin lentokäyttöön uudestaan, ja London City Airportin, joka on täysin uusi pienkonekenttä Lontoon keskustan tuntumassa. Samaan suuntaan haluaisin kehittää myös Malmia.
Ohhoh.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikista parastahan olisi, ettei Malmin lentokentälle rakennettaisi katuja.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjä hyökkäsi kaksi vuotta sitten Ukrainaan vallatakseen Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueet sen lisäksi, että jo kymmenen vuotta sitten se oli riistänyt Ukrainalta Krimin niemimaan.”
Korjaisin tätä sen verran, että Venäjä hyökkäsi kaksi vuotta sitten Ukrainaan VALLATAKSEEN koko Ukrainan epäonnistuen siinä surkeasti.
Itse asiaan liittyen ihmetyttää kyllä tuo lentokentän rakentaminen. Kas kun Museovirasto ei ole puuttunut asiaan!
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se ole Helsingin maata eli Helsingin Kaupungin museon valvonnassa.
Museovirasto hoitaa valtion omistuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Museovirasto hoitaa kyllä kaikkien omistamia suojelukohteita…
Ilmoita asiaton viesti
Jassoo. Olen hoitanut useammankin suojelukohteen remontointeja Helsingissä ja aina ollut mukana Helsingin Kaupunginmuseo.
Ilmoita asiaton viesti
Museoviraston sivuilta:
Museovirasto toimii asiantuntijana rakennusperinnön säilyttämisen kysymyksissä. Suojeluasian ollessa vireillä virasto arvioi kohteen kulttuurihistoriallisen arvon ja tekee tarvittaessa ehdotuksen suojelumääräyksistä ja suojelun kohdentumisesta. Saamelaisen rakennusperinnön osalta asiantuntijana yhteistyössä Museoviraston kanssa on Saamelaismuseo Siida. Lisäksi alueellinen vastuumuseo voi toiminta-alueellaan tarvittaessa olla asiantuntijana yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Päätökset suojelusta tekee ELY-keskukset.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka Museovirastolla on valtuudet toimia Helsingissäkin kulttuuriperinnön suojelun ja valvonnan alueella, Helsingin Kaupunginmuseo keskittyy nimenomaan kaupungin omien kulttuuriperintökohteiden hoitoon ja esittelyyn. Tämä tarkoittaa, että Helsingin Kaupunginmuseo hoitaa käytännön tasolla monia samankaltaisia tehtäviä Helsingin alueella kuin Museovirasto muualla Suomessa, mutta lokalisoituna Helsinkiin ja sen historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin.
Ilmoita asiaton viesti
No niinhän tuossa lukee:
”Lisäksi alueellinen vastuumuseo voi toiminta-alueellaan tarvittaessa olla asiantuntijana yhteistyössä Museoviraston kanssa.”
Silti Museovirasto on se, joka viime kädessä ns. virallisen lausunnon antaa. Miksi jankata selvästä asiasta?
Ilmoita asiaton viesti
Koska sinulla ei näytä olevan mitään kokemusta eikä käsitystä Helsingin Kaupunginmuseon toiminnasta,
Niin voit pitää väärät käsityksesi ja lopetetaan tämä keskustelu tähän.
Ilmoita asiaton viesti
Kadun nimeksi sopisi hyvin Jussi Pajusen katu. Jussi kuulemma alunperin ideoi koko asuinalueen, minkä virkamiehet sitten kaavoittivat. Pajusten suku rakennutti jo 80-luvulla Alamalmin torin liikekeskuksen, joten tulevaisuuden asiakasvirrat varmistaakseen Lentokentälle piti saada asuntoja.
Ilmoita asiaton viesti
Pulkkala eli Pulkovo on vanhaa suomalaisten asuttamaa aluetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pulkkala
Lentäjäsankari Rust myöhemmin mm. puukotti tyttöystäväänsä. Voidaan epäillä, että hän ei ole ollut kovin tasapainoinen yksilö.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Inkerinmaa oli suomalaisten asuttamaa. Pietari rakennettiin Inkerinmaan alueelle rannikolle silloisen Nevanlinnan kaupungin kohdalle, ja sitä ympäröi pelkästään suomalainen asutus. Venäläisiä siirrettiin sitten tarkoituksellisesti uuteen kaupunkiin, josta muodostui venäläinen saareke keskelle suomalaisasutusta. Vasta Stalinin pakkosiirrot muuttivat tilanteen viime vuosisadalla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa vaikututaan joskus varsin vähästä ja vähäpätöisestä.
Ajatella, mitä meistä saatettaisiin ajatella, jopa pieniviitteisten perusteella.
Paree olla tarkkana, ettei homma ala kusta käsiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Mistä on kyse? Helsinki nimesi kadun venäläisen lentoaseman mukaan – näin kaupunki selittää”
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6542290
Ilmoita asiaton viesti
En tarkemmin tiedä, että onko siellä ollut vielä toimintaa?
Mielestäni ambulanssi lentoni laskeutui sinne 1997, kun minut tuotiin Helsinkiin leikkaukseen ulkomailta. Lääkärit sanoivat, että kaski tuntia myöhemmin olisin kuollut.
Vai onko Helsingissä joku toinen kenttä, jonne yksityiskoneet laskeutuivat?
Eikös tänä vaarallisena aikana olisi syytä pitää varalaskukenttä toiminnassa?
Ilmoita asiaton viesti