Huolestuttavia piirteitä paljastui veronmaksajille tärkeistä tilintarkastuksista – Huolellisuus on ”teoreettinen juttu”

Veronmaksajien kannalta tärkeissä kuntien tilintarkastuksessa on huolestuttavia piirteitä.

Sanomalehti Kaleva julkaisi viime viikolla erinomaisia artikkeleita tilintarkastuksista ja niiden laadusta.

Lehti toi esiin muun muassa sen, että KPMG:n Pohjois-Suomen toimintoja vetävä Tapio Raappana on merkitty voimassa olevaan tilintarkastajan tai päävastuullisen tilintarkastajan rooliin lähes 1 200 kohteessa.

Niiden joukossa on valtakunnallisesti tunnettuja osakeyhtiöitä, oululainen pörssiyhtiö ja useita pankkeja.

Raappana tarkistaa myös monien pohjoisen kuntien tilinpäätöksiä.

Hän on Kalevassa itse sitä mieltä, että luvun 1 200 sijasta paljon olennaisempaa on tarkastella tilintarkastuskertomusten kokonaismääriä. Raapana arvioi antavansa vuosittain yhteensä 700–900 tilintarkastuskertomusta.

Vähäinen määrä ei ole sekään.

Kokenutta kasvoa myydään, juniori tekee työt

Raappana ei ole ainoa työn sankari. Joissakin tilintarkastusyhteisöissä on käytäntönä, että palvelut myydään senioritilintarkastajan kasvoilla. Juniorit tekevät työt.

Kunnissa tilintarkastajan on tarkistettava, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti, antaako tilinpäätös oikean kuvan rahoituksesta ja valtionosuuksien perusteista. Kaiken päälle pitää tarkastaa, että konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti.

Kuntien tilintarkastukset ovat tavallisen veronmaksajan kannalta tärkeitä. Aina ne eivät mene nappiin.

Ongelmia riippumattomuudessa?

Oikeusministeriön viime syksyisessä julkaisussa viitataan valtioneuvoston rahoittamaan tutkimushankkeeseen. Sen yhteydessä kerättiin kuntien JHT-tilintarkastajiin kohdistuneiden laaduntarkastusten tuloksia.

Tulos oli, että tilintarkastuksista tarkastaja ei saanut hyväksyttyä tulosta 27 prosentissa tapauksista.

Puutteita havaittiin lukuisissa kohdissa. Lisäksi julkaisussa herätellään kysymyksiä tilintarkastuksen riippumattomuudesta tilanteissa, joissa tilintarkastusyhteisö myy myös lisäpalveluita.

Näyttää siltä, että kuntien tilintarkastuksista on tullut sisäänheittotuote, joiden kautta tilintarkastusyhtiöt pääsevät myymään kalliimpia konsulttipalveluja.

Tuttua vaikea kritisoida

Oma kysymyksensä on, että ainakin osassa Suomea pätevistä tilintarkastajista on pulaa: päälle kaatuva työmäärä on suuri.

Myös inhimillisillä tekijöillä on roolinsa. Kun yksi ja sama tilintarkastaja tarkastaa kunnan tilejä vuosia, hän väistämättä ystävystyy viranhaltijoiden kanssa. Tällöin on riskinä, että asioita ryhdytään katsomaan sormien läpi.

Kokenut kuntapäättäjä arvioi taustakeskustelussa, että ongelma on todellinen.

”On hyviäkin tarkastajia. Mutta kokonaisuudessa on teoreettinen juttu, tarkistetaanko kuntien toimet huolella”, hän toteaa.