Aurinkoa ja lämpöä

Auringonvalo ja siniset valtameret

Auringon säteilyn sininen spektri tunkeutuu syvimmälle veteen, jopa yli 200 m. Vesi värjäytyy sinertäväksi. UV- ja näkyvän valon spektrit lämmittävät pintavettä aina tunkeutumissyvyyteensä asti.
Pitkäaaltoinen IR-säteily jää veden pintakerrokseen. Tämä  säteily poistuu välittömästi veden pinnasta takaisin ilmakehään.
Auringon säteilyenergiasta suurin osa kohdistuu päiväntasaajan välittömään läheisyyteen. Tämä alue on suurelta osin valtamerien peittämää. Valtameret toimivat energiavarastoina varastoiden ja luovuttaen energiaansa syklisesti. La Ninan aikana Tyynivaltameri kerää energiaa.  Jos tämän energian määrä kohoaa liian suureksi, muodostuu El Nino. Tällöin meri luovuttaa tehostetusti energiaa ilmakehään; meri viilenee ja ilmakehä lämpenee.

Auringon syklisyyden vaikutuksia

Yllä olevasta kuvasta voidaan todeta:

• auringon pilkkujen määrä ei korreloi vahvasti La Nina/El Nino jaksoihin
  • on esitetty, että 70 % La Nina jaksoista osuu aurinkosyklin ”ylärinteeseen”
• ensin tulee lämpöpiikki (El Nino)
• samanaikaisesti nousee ilman kosteus; kosteus meren pinnasta
• lopuksi nousee CO2; CO2:n täytyy diffuntoitua syvemmistä vesistä, mistä seuraa hitaus
  • Sama, looginen suunta on jäätikkökairauksissa: ensin lämpö, sitten CO2.

Alla olevasta kuvasta huomaa pitempiaikaisen, matalamman auringon aktiivisuuden viiveellä tapahtuva vaikutus mitattuun lämpötilatrendiin. ”Ilman viiletessä” lämpöä purkautuu meristä, ja on kosteaa ja sateista.

Alapilvisyyden määrä vaikuttaa ilman lämpötilaan (kuva alla).

Suomen ilmaston energia

Maapallon energiabalanssi on heterogeeninen (kuva alla).

Päiväntasaajalle tulevasta ylijäämäenergiasta n. 2/3-osaa siirtyy ilmavirtausten avulla kohden napa-alueita (kuva alla). Bordeaux, Ranskassa on juuri 45 leveysasteen eteläpuolella. Suomi on auttamattoman pohjoisessa.

Loput n. 1/3-ylimääräenergiasta siirtyy merivirtojen mukana (kuva alla). Ja Suomi on edelleen auttamattoman pohjoisessa.

Pohjois-Atlantin veden lämpötila vaikuttaa Arktisen jääpeitteen laajuuteen, ja Suomen talvilämpötiloihin. Menossa olevat aurinkosyklit 24 ja 25 ovat heikkoja. Syklin 25 loputtua n. 2031 ovat pohjoisen vedet vaihtuneet lähes 900 m asti (kuva alla). Viimeistään tällöin olisi odotettavissa kylmempiä talvia.

Javier Vinoksen pitemmän ajan globaali lämpötilaennuste

• 1000 vuotinen lämpötilan aurinkosykli saavuttaa huippunsa n. 2100
• parhaillaan menossa oleva Clilverd’n minimi (syklit 24 ja 25), mikä tulee pysäyttämään globaalin lämpötilan nousun
• 2070 mennään lämpötilan nousussa hieman yli +1,5 C
• IPCC’n käyttämät lämpötilan simulointimallit käyvät odotetun kuumina

Business as usual: maailmanloppua ei ole tulossa.

Mutta Suomi on edelleen aika pohjoisessa ja on odotettavissa kylmempiä talvia.