Blastr Green Steel Oy
Johdanto
Tässä blogissa olen käyttänyt suunnitellun tehtaan tietolähteinä mm.:
- Blastr Green Steel Oy Vihreä terästehdas, Inkoo Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
http://www.ymparisto.fi/BlastrvihreaterasYVA - yrityksen kotisivua
Blastr – Green Steel
Prosessikuvaus YVA-ohjelmasta
”Inkoon terästehtaan tavoitteena on tuottaa vuodessa 2,7 miljoonaa tonnia
teräslopputuotteita. Tuoteportfolio koostuu sekä kuumavalssatuista että kyl
mävalssatuista keloista. Tehtaan tavoitteena on myydä teräslaatuja eri teol
lisuudenaloille: rakennusteollisuudelle, koneenrakennus- ja energiateollisuu
delle sekä autoteollisuudelle. Kuumavalssatut lopputuotteet jakautuvat pin
noittamattomiin, peitattuihin ja sinkittyihin keloihin. Osa keloista jatkojalos
tetaan tehtaan kylmävalssaamolla, jossa tuotetaan kylmävalssattuja, peitat
tuja ja sinkittyjä tuotteita. Osa tuotteista hehkutetaan.
Inkoon terästehtaalla teräksen tuotanto perustuu vetypelkistettyyn rautasie
neen, kierrätysromuun ja valokaariuuniteknologiaan. Vetypelkistystä varten
tehtaalla valmistetaan vetyä elektrolyysillä vedestä”.
Tehtaalle tuleva vedyn varasto riittää ainoastaan tehtaan hallittuun alasajoon.
Vihreä teräs
Vihreän teräksen valmistukseen käytettään uusiutuvilla tehtyä sähköä, eli Suomen oloissa lähinnä tuulivoimaa.
Inkoon valinta investoinnin paikaksi selviää alla olevasta kuvasta_1.
Kuva_1. Blastr Green Steel Oy valintaprosessin kriteerejä.
Scope 1 tarkastelu
- Polttamalla kaikki tehtaalle tuleva maakaasu muodostu CO2’ta vuodessa
215 380 000 kg/vuosi -
- noin 80 kg CO2/t terästä.
- kuvan_2 perusteella HYBRIT-teräksen valmistus tuottaa 25 kg CO2/(t raakateräs)
- tällöin Inkoon terästehtaan päästöt olisivat 67 500 000 kg/vuosi.
Kuva_2. SSAB HYBRIT dataa
Scope 2 tarkastelu
Tämän kohdan ajavana voimana on EU’n lainsäädäntö koskien vihreän vedyn valmistukseen käytettävän sähkön määrittelystä.
Määrittely on hyvin monimutkainen ja jopa sekava, mutta onneksi sieltä löytyy viimeisten korjausten jälkeen Suomeen hyvin sovellettava alakohta, eli Suomen kantaverkko on ”vihreä”.
- Additionality is also not required if green hydrogen production is in a bidding zone that has seen more than 90% of its electricity provided from renewable energy in the previous calendar year, or has an average emission intensity for power production of less than 18 grams of CO2-equivalent per megajoule (64.8gCO2e/kWh).
- Additionality tarkoittaa, että käytetty ”vihreä sähkö” on lisäsähköä, jota tuotetaan uusilla uusiutuvilla sähköntuotannonlaitoksilla ko. uuteen kohteeseen.
- Additionality tarkastelujakso on 36 kuukautta eli ainoastaan alla 3 vuotta vanhoja vihreän sähkön valmistajia voidaan tarkastella. Muut ovat ulkona.
- Suomessa tuotettu sähkö on reilusti alle ko. 64.8gCO2e/kWh rajan.
- Suomessa käytetty sähkö on CO2 mielessä vielä alhaisemmalla tasolla, koska Ruotsista tuodaan (pääosin) vesivoimalla tehtyä sähköä.
- Ja sitten niitä reunaehtoja kantaverkosta otettavan sähkön ”vihreydelle”
- verkossa siirtyvälle vihreälle sähkölle pitää olla todistettava PPA sopimus
- aluksi kuukauden tarkastelujakso, 2030 alkaen yhden tunnin tarkastelujakso
- mikäli vihreä sähkö ei olisi mahtunut verkkoon, voidaan tämä ”ylimäärä” sähkömäärä käyttää verkosta otettuna vihreänä sähkönä.
- verkon haltijan todistus
- verkossa siirtyvälle vihreälle sähkölle pitää olla todistettava PPA sopimus
- Elektrolyyserin pitää olla samalla tarjousalueella kuin vihreän sähkön tuottaja.
Johtopäätöksiä Suomeen
- Verkosta otettu vihreäsähkö ei tule koskaan riittämään vihreän terästehtaan kannattavaan käynnissä pitämiseksi; ei vaikka olisi suuret vetyvarastot.
- Fossiilivapaa terästehdas pysyy käynnissä, mikäli ydinvoimalla tehdään riittävä peruskuorma; loput satttumavoimalla.
- Blastr Green Steel Oy mahdollinen toteutuminen tulisi lisäämän Suomen CO2 päästöjä oleellisesti.
- Nykyinen EU lainsäädäntö mahdollistaa olemassa olevien, vanhojen terästehtaiden modifioimisen vetypelkistykseen EU’n massiivisella rahoituksella.
- Voittajina ovat Keski ja Etelä Euroopan vanha terästeollisuus.
- Uudet BAT teknologiaan perustuvat tehtaat jäävät tuen ulkopuolelle.
- Jälleen jäi Suomineidolle Musta Pekka.
Jäämme kuulolle, milloin ensimmäinen persu näkee kehitystä tapahtuvan ilman heitä.
Ei kannata pidättää hengitystä tuon naurettavuudeb takia.
Ilmoita asiaton viesti
Suoraan sanoen en ymmärtänyt kommenttiasi?
Ilmoita asiaton viesti
Älä välitä et ollut ainut.
Ilmoita asiaton viesti
Älä huoli Niemimaa. En tainnut pyytää sinulta kommenttia ymmärryksesi määrästä. Ei se ainakaan maata kaada
Ilmoita asiaton viesti
En minä sinulle kommentoinutkaan jos satuit huomaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Miten enään muuten voisi olla osaton?,
Ilmoita asiaton viesti
Känsälällä on diagnosoitu persuallergia.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla uusi kansantauti?
Ilmoita asiaton viesti
Paljon teknisiä seikkoja, joiden ymmärtäminen haasteellista. Sen verran kuitenkin penkasin, että tuossa lainatus H2-kohdassa ”About 90 percent reduction” ei tarkoita, että vetyä käytettäisin 90% vähemmän, vaan CO2-päästöt vähenevät 90%.
”Verkosta otettu vihreäsähkö ei tule koskaan riittämään ”
Maallikkona ihmetellyt, että miten satunnaisesti vaihteleva energialähde sopii tuotantokäyttöön, kun katkoksia tulisi varsinkin öisin, jos ei ole tuulta. Blogisti mainitseekin ydinisähkön.
”EU’n massiivisella rahoituksella”
Niinkös tässä nyt käy, että puhtaalta pöydältä alkava vetypelkistysterästehdas jää vähemmälle tuelle, kuin vanhat terästehtaat? Ei tunnu ihan reilulta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo.
90% tarkoittaa CO2 päästön vähenemistä. Blastr kertoo asioita hieman sekavasti kotisivuillaan.
SSAB on kokoajan puhunut fossiilivapaasta teräksen tuotannosta. Tällöin ydinsähkö on mixissä mukana.
Pelkästään ”vihreään sähköön” perustuva raskas prosessiteollisuus on utopiaa.
EU tuet vihreän vedynvalmistukselle on määritetty käytetyn sähkön vihreydellä. Tarkoituksena on vähentää CO2 päästöjä.
Uuden tehtaan dilemma on, että se lisää Suomen CO2 päästöjä.
Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä.
Raahen tehtaan modernisointi vähentää oleellisesti Suomen CO2 päästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos asia hoidetaan ”EU’n massiivisella rahoituksella”, niin eikö ihan vaan joku päästömaksu olisi tasapuolisempi kilpailun kannalta? Sehän ohjaisi ne vanhat tehtaat joko vähentämään päästöjään tai lopettamaan tuotantonsa.
Ilmoita asiaton viesti
Osa keski-euroopan vanhoista terästehtaista on tehnyt muhkeaa tulosta tekemättä mitään ja myymällä päästöoikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Säätely EU’ssa tapahtuu paljon ihmeellisiä asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Onko jossain jo koelaitos käynnissä, missä vetypelkistys toimii, vai ollaanko ryntäämässä ensimmäisenä pystyttämään isoa tehdasta?
Ilmoita asiaton viesti
HYBRIT projektilla on ollut Luulajassa toiminnassa pilot tehdas jo useita vuosia.
https://www.hybritdevelopment.se/en/a-fossil-free-development/direct-reduction-hydrogen-pilotscale/
2026 alussa starttaa H2 Green Steel Bodenissa. 2,5 Mt terästä/vuosi.
Vaihe 2 starttaa 2030.
Nämä ovat uusia ja tulevat lisäämään Ruotsin CO2 päästöjä.
Pääomistaja on sama kuin Northvolt akkutehtaassa.
https://www.h2greensteel.com/
Inkoon terästehdas tulisi olemaan lähes copy paste Bodenin tehtaasta.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtiö ilmoitti tutkivansa terästehtaan perustamista Inkooseen. Asiasta uutisoitiin torvet soiden tammikuussa 2023. Tuotannon oli määrä alkaa vuoden 2026 lopulla.
Huijaus tietysti sai vauhtia, kun luvattiin 1 200 uutta työpaikkaa.
Ympäristön vaikutusarviota ei ole tehty.
Yhtiö on varaton
Yhtiö ilmoittaa, että rahankeruu on alkanut investointiin. Näkymät ovat tiedotteen mukaan hyvät, koska maailmalla on rahaa vaikka kuinka paljon. (ja loput löytyy veronmaksajien pussista)
Konsernijohtaja Hans Fredrik Wittusen jätti yhtiön 11.04.2024.
Miten minusta tuntuu, että tämä hanke ei toteudu. Tämä kuuluu sarjaan vihreästä siirtymästä, jossa luvataan Suomeen tällä hetkellä 270 miljardin investointihankkeita.
Vertauksena katselin HEX noteerattavien yritysten pörssiarvoa se on 260 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä illuusiota pidetään edelleen yllä, viimeinen lupaus on että sitä terästä lykätään maailmalle vuosikymmenen loppuun mennessä. Ei taidettu kertoa että minkä vuosikymmenen.
Joku ilmeisesti tienaa tällä koska illuusiota pidetään yllä.
Ilmoita asiaton viesti
YVA menettely on aloitettu vähän yli vuosi sitten.
http://www.ymparisto.fi/BlastrvihreaterasYVA
Päätös investoinnista Q2/2025.
Startti alkaisi Q4/2027.
Aikataulu on utopistinen. H2 GS Boden rakennusajaksi tulee n. 5 vuotta.
Onneksi nykyinen hallitus teki sen veroporkkanan, joten tukirahaa ei tarvitse syöttää.
Kun tätä nykyistä lobbausta ja sekoilua seuraa, niin tulee ikävä Björn Wahlroosia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Hyvää ajantasaista tietoa.
Mitä Björn Wahlroosiin tulee niin ihmettelen, että hänen tämän viikon Evan 50-vuotisjuhlaseminaarissa lennokkaan puheenvuoron jälkeen, ei ole palsta täynnä pilkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taas yksi vedätys tai siis vedytys:
https://yle.fi/a/74-20109488 ”Yhtiö suunnittelee pieneen Vaalan kuntaan miljardiluokan vetyjalostamoa – kunnanjohtaja: ”Eräänlainen lottovoitto””
Tuosta Vetyalfa Oy:stä ei taloustietoja löydy, epäilen että ei ole juuri tulosta tehnyt. Saman ”konsernin” Tuulialfa on tehnyt ihmeen hyvää tulosta 2019 mutta ei sen jälkeen. Lienee 2019 saanut jotain tuulivoimahanke sopimuksia kaupaksi.
Ilmoita asiaton viesti
vetyalfan sivuilta:
Teollisuus tarvitsee vetyä esimerkiksi vihreän teräksen valmistukseen ja polttoaineiden jalostukseen. Vety on ilmaston kannalta ihanteellinen polttoaine, sillä sen palaessa syntyy energian lisäksi vain vesihöyryä. ”Vety onkin hyvin houkutteleva energian välittäjäaine”, Tuulialfan konsernijohtaja Antti Tanskanen sanoo.
Vedyn erotus ja sen synteettiset seurannaiset, kuten nestemäiset jatkojalosteet, sopivat erinomaisesti jo nykyiseen tapaamme käyttää energiaa. Tanskasen mukaan integraatio on helppo, ja hän uskoo teknologian kehittymisen antavan ihmiskunnalle mahdollisuuden siirtyä kohti uusiutuvan energian varassa toimivaa yhteiskuntaa.
”Tätä energiamurrosta on syytä edistää ja kiihdyttää. Haluamme Euroopassa varmistaa energian saatavuutta ja samalla vähentää riippuvuutta epävakaisista fossiilisten polttoaineiden tuottajamaista. EU-tasoinen ohjaus energiamurroksen edistämiseksi on toivottavaa ja se onkin jo käynnissä.”
Vetyalfa voi hyödyntää Tuulialfan mittavaa, pääosin tuulivoimapuistoihin perustuvaa portfoliota (6000 MW) vihreän uusiutuvan energian lähteenä. ”Vastuumme tällä kapasiteetilla on hyödyntää osaamistamme pidemmälle arvoketjussa. Tässä uniikissa arvoketjussa voimme hyödyntää omaa uusiutuvan energian kapasiteettiamme suoraan vedyn erotukseen ilman välikäsiä tai epävarmuutta energian saatavuudesta.”
Antavat ymmärtää että heillä on omaa tuulivoimaa 6000 MW. ja kunnanjohtajat nielee tuon!
Ilmoita asiaton viesti
Joo.
Kait yhdelle on jo rakennuslupa.
Eiköhän tässäkin ole tavoitteena sama kuin oli PX2 Harjavallassa.
Projekti 70 M€
Valtion suoratuki 26 M€.
Startti pitäisi olla syksyllä 2024.
Yksi asia, josta on vähän meuhkattu.
Yhtiö on myyty Sveitsiläiselle Alpiq Investmentille.
12.4.2024 tehdyssä kaupassa osakkeista siirtyy 54,9% hintaan 46,8 M€. Loput osakkeista mahdollisuus ostaa 2028 loppuun mennessä.
Laskemalla saman hinnan lopuille osakkeille yhtiö on myyty hinnalla 85 M€.
Omistajat ja sijoittajat ovat laittaneet projektiin rahaa 44 M€ eli tekevät nettoa n. 41 M€.
Tästä tietenkin veronmaksajien rahaa on 26 M€, koska epäillen, että edellisen hallituksen aikana ei vaadittu tuelle takaisinmaksuehtoja.
Sen verran oli ministeri Lintilän vauhti kovaa ja konjakki laadukasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei taida tuottaa ikinä vetyä niin että tekee myös tulosta, vaatinee jatkuvaa letkuruokinnassa oloa.
Ilmoita asiaton viesti
On kaatunut OX2-syliin 31.5.2023.
https://www.ox2.com/fi/suomi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/ox2-ja-tuulialfa-sopimukseen-kuuden-tuulivoimahankkeen-kehittamisesta-ja-rakentamisesta/
Ilmoita asiaton viesti
Näitä vety-ja vetyteräshankkeita on maailmassa pilvin pimein. Yhteistä monille niistä on, että ne ovat alkuvaiheissaan ja keräävät rahaa valtioiden ja vihertävien rahastojen avustuksina tai takauksina.
Ajavana voimana tälle vetyhypelle on liikemiesten äkkäämä rahantekomahdollisuus ja poliittisten piirien ilmastohysteria.
Pohjoismaissa vetyteräshankkeista realistisin on Ruotsin Hybrit; SSAB:n, Vattenfallin ja LKAB:n teollisuusmittakaavainen ”demonstrationsanläggning” Jällivaaraan. Omistajatkin tunnustavat, että se ei ehkä tule tuottamaan voittoa, mutta mielestäni se tuo heille positiivista imagoa ja arvokasta tietoa vastaisen varalle. Valtion avustus lieventää riskejä. Aikataulu on toissapäiväisten (4.9.) uutisten mukaan jälleen lykkääntymässä.
Ilmoita asiaton viesti
Raudan suorapelkistysteknologian johtava toimittaja on MIDREX, jonka omistaa Kobe Steel.
Alkujaan teknologia on kehitetty maakaasulle kivihiilen korvaajaksi.
MIDREX pelkistystä voidaan ajaa eri NG/H2-suhteilla (Midrex Flex)
Pelkkä maakaasun käyttö vähentää hiilidioksidi päästöjä 50%.
https://www.midrex.com/technology/midrex-process/midrex-h2/
Tulevia MIDREX startteja Euroopassa:
ThyssenKrupp Steel Duisburg; MIDREX Flex; 2,5 Mt/v; 2026
H2 Green Steel Boden; MIDREX H2; 2,1 Mt/y; 2026.
Tonnit ovat pelkistyksestä tulevan raudan määrä. Valokaariuuneihin lisätään myös kierrätysrautaa.
Ilmoita asiaton viesti