Energiatuotannon kokonaiskustannusvertailua LFSCOE menetelmällä

Sähkön eri tuotantomuotojen kustannusvertailussa käytetään LCOE-laskentamenetelmää. Sen avulla saadaan yksiselitteinen vertailuluku, €/MWh.

LFSCOE- laskentamenetelmä on laajempi, jolla saadaan tuloksena myös vertailuluku, €/MWh. Lyhenne tulee sanoista Levelized Full System Costs Of Electricity.

Periaatteessa menetelmä laskee, mikä on kokonaiskustannus oletuksella, että verkkoon kytkettyä kyseessä olevaa (primääri) tuotantokapasiteettia on oltava käytettävissä 100% ajasta. Esim. tuulivoiman kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi, esim.:

  • tuulivoima + akkuvarasto
  • tuulivoima + vety+ polttokenno
  • tuulivoima + synteettinen polttoaine + lämpövoimakone
  • tuulivoima + pumppuvoimalaitos
  • tuulivoima + yhdistelmä edellisestä

Menetelmien ero selviää alla olevassa kuvassa_1. LCOE-menetelmä kuvaa kustannusta tuotantopaikalla (Generation costs) ja LFSCOE-menetelmä  kuvaa kustannusta kulutuspaikalla tuulivoimaosuuden kasvaessa.


Kuva_1. Tapaus tuulivoima

 

Alla olevassa kuvassa vertaillaan LCOE ja LFSCOE kustannuksia Saksassa ja Teksasissa.


Kuva_2. Eri tuotantomuotojen kustannusvertailua LCOE- ja LFSCOE-menetelmällä; tuulivoima on maatuulivoimaa.

 

Kuvassa_3 (alla) on LFSCOE laskennassa sähkön tuotantomuodon toimitusvarmuuden vaikutusta LFSCOE kustannukseen. Vaatimustasot ovat 100% ja 95%.
Vaikutus (vuorokautiseen) säästä riippuvaiseen tuotantoon on suuri.

Kuva_3. LFSCOE hinnat toimitusvarmuustasoilla 100% ja 95%.

 

Tarkasteltaessa EU alueen vuoden 2024 sähkön hintakehitystä (kuva_4 alla), voidaan todeta, että ne valtiot, joilla on paljon vakaata perustuotantoa (vesivoima, ydinvoima, fossiilinen energia) pärjäävät parhaiten vertailussa.


Kuva_4. Vuoden 2024 sähkön hinnat Euroopassa.

 

Alla olevassa kuvassa_5 on esitetty vihersiirtymän mallioppilas Saksan vuoden 2024 eri energiamuotojen osuus sähkön tuotannossa. Fossiilisia on edelleen pakko käyttää, koska korvaavaa tuotantoa ei ole. Myös sähköverkon stabiilisuusongelmat vaativat fossiilisten käyttöä.


Kuva_5. Saksan energialähteet sähkön tuotannossa vuoden 2024 alussa.

 

Yhteenvetoa

Asennetun tuulivoimakapasiteetin kasvaessa ero kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta kasvaa.
Jotta tuulivoimainvestoinneille saataisiin käyttöastetaa, joudutaan tuulisten aikajaksojen ylituotanto ”aikasiirtämään” matalatuulisille jaksoille esim. akkuvarastoinnilla, pumppuvoimalaitoksilla, vetyvarastoinnilla jne.
Tuotetun sähkön hinta nousee pilviin (heti pilvipalvelun pilvien yläpuolella)!

Osaamattomien EU politiikkojen luoma Vihersiirtymä ja ennen kaikkea sen määrittely on tässä tapauksessa juurisyy näille käsittämättömille kuvioille.

Otetaan malliksi vetypelkistetyn teräksen tuotantosuunnitelmat Pohjoismaissa.
Meillä on vaihtoehdot:

  • vihreäteräs tarkoittaa vetypelkistettyä terästä ja vedyn valmistukseen on käytetty uusiutuvilla energiamuodoilla tehtyä sähköä
  • fossiilivapaateräs tarkoittaa vetypelkistettyä terästä ja vedyn valmistukseen on käytetty uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalle tehtyä sähköä.


Kuva_6. Vetypelkistetyn teräksen suunnitelmia; SSAB puhuu fossiilivapaasta teräksestä.

H2 Green Steel on tehnyt sopimukset vesivoimasta Pohjois Norjasta ja Pohjois Ruotsista. Mikäli startti onnistuu vuonna 2025, poistuu ”ylimääräinen” sähkö Pohjois Ruotsista, koska sinne on tulossa myös muita energiaintensiivisiä investointeja.

Inkoon terästehtaan kohdalla puhutaan vihreästä teräksestä. Suomessa on hyvin rajatut vesivoimavarat, jotten vesivoima saa parhaan, korkean katteensa puhtaasti vuorokautisilta säätösähkömarkkinoilta. Näillä hinnoilla ei tehdä vetyä kilpailukykyisesti.
Vaihtoehdoksi jää tuulivoima, mikä vaatii puolestaan valtavan vetyvarastoinnin. Tämän vuoden tilastoa katsellessa puhutaan jopa 10 vuorokauden varastointitarpeesta vedylle.

Mikäli EU’n tavoitteena on päästä irti fossiilisista polttoainesta, on ainoa realistinen vaihtoehto, että ydinvoima saa saman statuksen kuin uusiutuvat energialähteet.

Tämä on se linja, mitä Ranska ajaa. Bratwurstin purijoilla on vaikeaa.

Rahojen loputtua vihersiirtymän utopistisiin törsäilyihin, EU joutuu ottamaan pragmaattisen lähestymistavan.

Suomeen tulisi heti pari uutta ydinvoimalaitosta lisää.

 

 

Lasse Hernesniemi

Entinen CO2-uskovainen, joka asioita selvitettyään muuttui epäileväiseksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu