Jovian planeettojen vaikutus maapallon ilmastoon

Johdanto

Nimitys Jovian planeetat on peräisin Kepleriltä, joka nimesi Jupiterin roomalaisittain nimellä Jove. Eli kyseessä ovat aurinkokunnan uloimmat kaasujättiläiset, joilla on huomattavat massat.


Kuava_1. Jovian plantes.

 

Planeetat kiertävät eri nopeuksilla aurinkoa elliptisillä radoillaan.


Kuva_2. Planeettojen kiertoajat auringon ympäri.

 

Johtuen eri kiertonopeuksista Jovian planeetat ovat perihelissä (perihelion):

  • planeetta kerrallaan
  • kaksi planeetta samanaikaisesti
  • kolme planeetta samanaikaisesti
  • neljä planeettaa samanaikaisesti

Planeettojen vetovoiman muutokset vaikuttavat aurinkokunnan massakeskipisteeseen (Barycenter), mitä planeetat kiertävät. Perihelissä planeetoilla on suurin nopeus.


Kuva_3. Jovian planeetat perihelissä; maapallon kannalta Vaaranvyöhykkeessä; kylmiä ajanjaksoja.

 

Planeetat Vaaranvyöhykkeessä, vaikutus auringon kokonaissäteilyn (TSI) minimiin

 

Kuva_4. Eri planeetat Vaaranvyöhykkeessä, vaikutukset ilmastoon.

UN = Urananus ja Neptunus perihelissä.
SUN = Saturnus, Uranus ja Neptunus perihelissä.

Jaksolle ”Modern” 1850 – 1899 (minimi 1886) osuvat mm. seuraavat tapahtumat:

Kuva_5. Grönlannin minimi lämpötila vuonna 1886.

Suuret nälkävuodet: Suuret nälkävuodet – Wikipedia

 

Fimbulvetr:  Fimbulvetr – Wikipedia

 

Tällöin kaikki neljä planeettaa ovat Vaaranvyöhykkeessä, ja meno on poikkeuksellisen kylmää.


Kuva_6. Äärimmäisen kylmää Pohjolassa vuonna vuonna 535, punainen käyrä; Jupiterin käyrää ei näytetä kuvassa.


Kuva_7. Great Frost Euroopassa 1709; Kaarle XII hävisi Pultavan taistelun kenraali Talvelle.

Kuva_8. Great Frost 1709; luistimet terävinä Venetsiassa.

Kuva_9. Seuraava Fimbulvetr saapuu iloksemme vuonna 2033.

 

Kuun syklien vaikutus

Kuu ei tosiaankaan kuulu Jovian planeettoihin, mutta sillä on iso vaikutus NAO indeksiin, valtamerien lämpötiloihin sekä Arktisen alueen jääpeitteen laajuuteen.


Kuva_10. Kuun siirtyminen maapallon kiertotason (auringon ympäri) yli aiheuttaa maapallon kieroakselin nutaation, jonka kesto on 18,6 vuotta.

Tällä 18,6 vuotisella jaksoilla, ja sen harmonisilla kerrannaisilla, on suuri vaikutus vuorovesi-ilmiöön ja sitä kautta pintavesien sekoittumiseen valtamerillä.

Vaikutus NAO-indeksiin on myös selvä. NAO-indeksillä on vahva vaikutus Suomen talvilämpötiloihin.


Kuva_11. Kuun 18,6 vuoden nutaation ja sen kerrannaisten vaikutus NAO-indeksiin; n. 1960 oli minimi ja maksimi vuosituhannen vaihteessa.

 

Yhteenvetoa

  1. Jovian planeetat vaikuttavat auringon säteilyyn (TSI)
    1. Planeettojen ollessa perihelissä TSI on matala ja maapallolla koetaan poikkeuksellisen kylmiä jaksoja.
      1. Seuraava negatiivinen jakso n. alkaa 2025 saavuttaen miniminsä n. 2072.
    2. Planeettojen ollessa aphelissä TSI on korkea ja maapallolla koetaan poikkeuksellisen lämpimiä jaksoja.
      1. TSI indeksi siirtyi positiiviseksi n. 1900 ja maksimi saavutettiin n. 2017
  2. Jovian planeettojen eriaikaiset vaiheet (oskillaatiot) ja Kuun nuutatio vaikuttavat merivesien lämpötiloihin (HadSST3)
    1. Merivesien lämpötilan minimi oli n. 1896
    2. Merivesien lämpötilan maksimi saavutetaan n. 2025.
    3. Merivesien uusi, syvä minimi saavutetaan n. 2070
  3. TSI’n ja SST välillä on vaihesiirto johtuen pintavesien lämmönsiirron inertiasta.
    1. Nykyinen lämpöjakso
      1. TSI maksimi 2017.
      2. SST maksimi 2025.
    2. Tuleva kylmäjakso
      1. TSI minimi n. 2064.
      2. SST minimi n. 2072.

Planeetat, ja niiden kiertoradat tunnetaan hyvin. Vastaavasti modernilta ajalta tunnetaan auringon säteilyn TSI ja tiedetään mitatut lämpötilat. Kauemmaksi historiaan mennään proxy-analyysien kautta.

Eli muodostuu kausaalinen päättelyketju, joka selittää mitatut lämpötilanmuutokset suurelta osin.

Mallinnusdataa löytyy.

Lasse Hernesniemi

Entinen CO2-uskovainen, joka asioita selvitettyään muuttui epäileväiseksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu