Maailmanloppua ei olekaan tulossa

Ehkä liittyen menossa oleviin hallitusneuvotteluihin, on arvovaltaisilta tahoilta esitetty ennusteita hälyttävistä lämpötilojen nousuista ja kuivuusjaksojen lisääntymisestä ”ihan lähitulevaisuudessa”. Nämä kaksi ilmiötä esiintyisivät korostettuna Euroopassa, jossa myös Suomi (kuten tunnettua) sijaitsee.

Katsellaanpa asiaa hieman pitemmällä perspektiivillä.

Mennyt aika

Maapallon energialähde on aurinko, jonka aktiivisuus vaihtelee pitkissä jaksoissa. Alla olevassa kuvassa näkyy lämpötilan muutokset viimeisen jääkauden jälkeen.

Pikku jääkausi eli Maunderin minimi oli vuosina 1645 – 1715. Tämän jakson jälkeen auringon aktiivisuus lähti nousemaan. Tosin 1800 luvun alussa oli kylmempi jakso eli Daltonin minimi. Tämän jälkeen auringon aktiivisuus on lisääntynyt tasaisemmin ja maapallon lämpötila noussut aina viime aikoihin asti.

Auringon aktiivisuuden indikaattorina on pidetty auringon pilkkuja. Auringon pilkkuja alettiin rekisteröimään juuri Maunderin minimin jälkeen, joten kriittinen data kylmältä jaksolta puuttuu.
Japanilaiset tutkijat ovat onnistuneet kehittämään tarkan menetelmän, jossa puun vuosilustoista mitataan hiili-14 pitoisuuksia, minkä määrä korreloi käänteisesti auringon aktiivisuuden kanssa.
Alla periaatekuva isotooppien muodostumisesta ja sekaantumisesta luonnon kiertokulkuun.

Alla tuloksia japanilaisten tutkimuksesta:

  • kuva a; hiili-14 osuuden muutoksesta hiilen kierrossa, punaiset ovat japanilaisten tutkimustuloksia verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin
  • kuva b; auringon syklien konstruoinnista Hiili-14 muutoksen avulla
  • kuva c; kosmisen taustasäteilyn muutoksista tarkastelujaksona (GCR = Galactic Cosmic Rays), korkeampi arvo tarkoittaa pilvisyyden lisääntymistä
  • kuva d; aurinkopilkkujen jaksopituudet ja jaksoaktiivisuudet tarkastelu jaksolla, n. 1640 poikkeuksellisen pitkä auringonpilkkujakso 12 -15 v.

On arvioitu, että Maunderin minimin aikana globaalilämpötila laski vain 0,4 C, mutta pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla jopa 2 C.
Alla olevassa  kuvassa on mallinnettu lämpötilojen ero vuosien 1780 ja 1680 välillä.

Maunderin minimin aikana lyhyt aaltoisen UV-säteilyn intensiteetti laski, jolloin myös otsonitasot putosivat. Lämpöenergian kuljetus päiväntasaajalta pohjoisnavalle (MT) aleni ja napa-alue viileni. Muodostui pitkäkestoinen, negatiivinen NAO, jolloin talvien lämpötilat laskivat.

————

Havaintoja nykyajasta

Viime aikoina on kohistu kohonneista meriveden pintalämpötiloista.

Asialle toki löytyy looginen selitys:

  • Syksyllä 2022 Jupiter oli lähimpänä aurinkoa n. 12 vuotta kestävällä kieroajallaan.
  • Etääntyessään Auringosta Jupiter veti mukinanaan Auringon ulointa kaasukehää.
  • Muodostui auringon roihupurkauksia (Solar Flare), jotka näkyivät komeina revontulina.
  • Osuessaan maan ilmakehään roihupurkaus muuttaa ilmakehän pilvibalanssia; yläpilvet vähenevät ja alapilvet lisääntyvät.
  • Maapallon saama kokonaissäteily lisääntyy, mutta ennen kaikkea säteilyn osa-alueet muuttuvat: LW säteily avaruuteen lisääntyy, mutta SW heijastus avaruuteen vähenee.
  •  Lisääntynyt SW säteily lämmittää valtameriä, ilmakehä ei lämpene (vielä).

Toki kyseessä voi olla ohjelmistopäivitys, koska hyppäys on iso.

Alla laajempaa Solar Flare Indexin (SFI) vaihtelua.

——————————–

Otsonin vaikutus lämpötiloihin

Otsonia muodostuu ja tuhoutuu päivittäin 360 miljoonaa tonnia. CFC kaasujen aiheuttama otsoniaukko esiintyy Etelämantereen yllä, jossa on riittävän kylmä polaaristratosfääripilvien (PSC) muodostumiseen.

Otsonin palautuminen vähentää UV-säteilyä maanpinnalle, minkä vuosi merivedet viilenevät ja ilmaston lämpötilat palautuvat tasolle ennen otsonikatoa.

———————————-

Hiilidioksidi ja vesi

Kuva alla; hiilidioksidin kyky absorboida ja emittoida maanpinnalta lähtevää infrapunasäteilyä on hyvin rajoittunut.

Kuva alla; vesi absorboi ja emittoi avaruuteen osan CO2n emittoimasta säteilystä. Nykyisillä pitoisuuksilla CO2 absorptio on jo kyllästynyt.

Kuva alla; vesihöyry dominoi täysin infrapunasäteilyä maapallon pinnalla. Esim. satelliittien MSU sensorit eivät voi mitata maapallon pinnan lämpötiloja, koska eivät ”näe” vesihöyryn lävitse.

 

Kuva alla; ilmakehässä oleva vesimäärä on lisääntynyt. Huom. El Nino piikit 1998 ja 2016.

Kuva alla; peltojen kastelu kuivilla ja kuumilla viljelysalueilla on lisännyt ilmakehän globaalia vesipitoisuutta.

——

Yhteenvetoa tulevasta lämpötilan kehityksestä

  1. Kesät jatkuvat kuten ennenkin
  2. Talvet tulevat kylmenemään, koska on siirrytty NAOn negatiiviseen vaiheeseen.
  3. Otsonin lisääntyminen kompensoi vesihöyrylisäyksen lämmitysvaikutuksen. Ilmakehän vesihöyrylisäyksestä tulee n. 90% peltojen kastelusta, mihin ei tulla puuttumaan.
  4. Mikäli menossa oleva aurinkopilkkujakso (#25) venähtää pitkäksi, on odotettavissa hyvin kylmä jakso pohjoisella pallonpuoliskolla.
  5. Reaaliaikaista maapallon keskilämpötilaa vois seurata oheisesta linkistä. Pelkkää mitattua tietoa ilman ”säätöjä”.
    https://temperature.global/

———————

SUOMESSA PITÄÄ PELÄTA KYLMÄÄ, EI LÄMMINTÄ.

—————–

doi.org/10.1038/s41598-021-84830-5

doi.org/10.1038/s41598-021-99033-1

doi.org/10.1007/s11207-022-02035-z

 

 

Lasse Hernesniemi

Entinen CO2-uskovainen, joka asioita selvitettyään muuttui epäileväiseksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu