Merituulivoimala ei ole mikään puisto

Suomeenkin on viriämässä useampi merituulivoimalahanke (kuva alla). Kuten kuvassa selviää, saattaa samalle alueelle olla tulossa useampikin ”Puistotäti” tuottamaan sähköä. Esim. Pietarsaaren edustalle on tällä hetkellä kolme kilpailevaa hanketta samalle alueelle.

Viimeisin, julkaistu merituulivoimala on Korsnäsiin tuleva Vattenfallin projekti. Alue sijaitsee n. 55 km Vaasasta lounaaseen.

Tarkempaa dataa tulevien tuulivoimaloiden koosta ei ole. Mikäli käytetään alla olevan 17 MW kokoa, olisi tuulivoimaloita 77 kappaletta. Napakorkeus olisi n. 150 m ja kapasiteettikerroin 44%.

Tuulivoimalaitos aiheuttaa jättöpuolelle pyörteilyä. Pyörteilyn voimakkuus ja kesto riippuu napakorkeudesta (pyyhkäisypinta-alasta) ja tuuliolosuhteista.

Merituulivoiman vaikutusta on tutkittu mm. Pohjanmerellä. Voimaloiden napakorkeus on 90 m. Muutamia poimintoja:

• pyörteisyys ulottuu 450 m napakorkeuden yläpuolelle
• merituulivoimalan alueella kapasiteettikerroin laskee jopa 20% (verrattuna yksittäiseen voimalaan)
• sateisuus lisääntyy vastaavalla alueella 5%
• vastaavan alueen yölämpötilat nousevat jopa 1 C
• nämä vaikutukset laimenevat tuulen suunnassa asymptoottisesti n. 40 km asti

Korsnäsin voimalan kohdalla on odotettavissa samoja muutoksia pois lukien tilanne ”meri jäässä”. Koska napakorkeus nousee 150 m, ulottuu turbulenssien vaikutus aina 65 km päähän. Tällöin myös Vaasan lentokenttä tulee turbulenssialueelle.

Uudet merituulivoimalat tulevat pienentämään maalle rakennettujen tuulivoimaloiden kapasiteettikerrointa.

Perustuen Lazard’in selvitykseen olisi Korsnäsin LCOE on n. 127 €/MWh. Kotitaloussähkönä sen hinta veroineen ja siirtokuluineen olisi n. 0,30 €/kWh.
Mitä se tarkoittaa esim. liikenteen ajavana voimana, selviää alla olevasta kaaviosta.

Jos sähköauto kuluttaa esim. 25 kWh/100 km, otetaan verkosta n. 26,3 kWh. Tällöin 100 km sähkökustannus olisi 7,9 €. Vastaava kustannus MyDieselillä on 12 €/100 km. Mikäli ajosuorite on 20000 km/v, on sähkökulut 1578 €/v. Vastaavasti dieselin hinnaksi tulee 2400 €/v. Erotus sähköauton hyväksi on 822 €/v.
Ja sitten se mutta. Dieselauton vaihto vastaavaan sähköautoon  kustantaa n. 30000 €. Puhutaankin jo 40 vuoden takaisinmaksuajasta. Eli ei kannata. Muista vaihtoehdoista puhumattakaan.

Lazard’n mukaan edullisin vaihtoehto tehdä vetyä on ydinvoima (Pink Hydrogen). Fingridin visioissa tuulivoima on tulevaisuudessa ylivertaisesti edullisin vetyä tehtäessä?

Euroopan maista Espanjassa ja Saksassa on paljon maatuulivoimaa. Kesäisin on kuumaa ja kuivaa (näin olen kuulevinani). Valitsevatko kosteat merituulet helpomman reitin eli Pohjois Atlantin suuntaan?
Aika näyttää.