Tuulivoima 2023 ennen OL3-käynnistystä
Tarkastellaan tuulivoiman suorituskykyä aina 14.3.2023 saakka.
Tuntikohtainen data
- Fingrid
- Marketdata/Nord Pool
Aloitetaan pysyvyyskäyrällä (alla).
Havaintoja tuulivoiman pysyvyyskäyrästä:
- käyrä ei mene yli 90 %, mikä on yllättävää
- syynä on ollut
- tuulivoimapuiston kaapelivaurioita
- siipien jäätymistä
- 50 % ajasta tuulivoima on tuottanut 38,8 % asennetusta tehosta, mikä on hyvä arvo
- on ollut tuulisia ilmoja
Tuotannon ja kulutuksen vaikutus sähkön Nord Pool Fi-spot hintaan (alla).
Kommentteja:
- sähkön tuontipuolella (= etuliite -) on isoa hajontaa
- johtuu tuulettomuudesta pohjolassa, vesivoima menee Norjan ja Ruotsin markkinoille
- korvaaja, fossiilinen polttoaine on kalliimpaa johtuen CO2-päästömaksusta (alla)
Tuulivoiman osuuden vaikutus sähkön Nord Pool Fi-spot hintaan (alla)
Tuulivoiman osuuden kasvaessa yli 35%, sähköhinnan hajonta pienenee. Kysyntä ja tarjonta lähestyvät toisiaan.
Tuulivoiman tuotto suhteessa tuulivoiman osuuteen kokonaiskulutuksesta (alla)
Kommentteja:
- Laskelmien LCOE hinta on 41,4 €/MWh
- LUT 2017
- Koska sähkössä on oltu tarjontarajoitteisia, on tuulivoiman tuotto ollut hyvä myös pienillä kuormituksilla. Sähkön spot-hinta on ollut korkealla.
- Tuulivoiman osuuden lähestyessä 50% sähkönkulutuksesta, muuttuu se kannattomaksi.
- Perustuen ylläoleviin, karkeisiin laskuihin, on tuulivoima tehnyt tänä vuona tulosta n. 120 M€. Tässä ei ole huomioitu syöttötariffien vaikutusta.
OL3 vaikutus
Jos ja kun, OL3 pysyy päällä, tulee se pudottamaan Nord Pool Fi spottihintaa keskimäärin n. 35 %. Kesän lähestyessä sähkönkulutus laskee, joten tuulivoima muuttuu kesään mennessä kannattamattomaksi.
Vuodelle 2023 ennuste tuulivoiman lisäykselle on lähes 1000 MW. Tuulivoiman taloudelle ensi talvi näyttää jo huomattavasti heikommalta.
Aivan käsittämätöntä, että valtio mättää verovaroja sattumavoimaan.
”Valtio maksanut massiivisia tuulivoimatukia, yksi yhtiö saanut 128 miljoonan euron tuen”
https://www.salkunrakentaja.fi/2021/08/tuulivoimatuki-valtio/
”IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla”
https://www.is.fi/politiikka/art-2000008616898.html
Ilmoita asiaton viesti
Kenenköhän poliitikon sukulaisia onkaan kyseisen sijoittajissa?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä kommenttia kirjoittaessani Suomen ydinvoimalat tuottavat yhteensä teholla 4202 MW, sähkön kulutus on puolestaan teholla 10 131 MW. Sähkön aluehinta on kuitenkin 105,26 €/MWh.
Siten Suomeen täytyy rakentaa lisää ydinvoimaa, ydinvoimaa ja vielä ydinvoimaa, jotta sähkön hintaa saadaan alas myös silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä vähän reippaammin kuin kesällä.
Ilmoita asiaton viesti
Systeemissä on Fenno-voiman mentävä aukko.
Huomisen sähköhinta (keskimäärin) näkyisi olevan n. 69 €/MWh.
Sattumavoima tuottaa huomenna n. 2000 MW eli 36 % asennetusta tehosta. Pitkäaikainen keskiarvo on 33+%.
Ilmoita asiaton viesti
Keskituulesta, eikä tuotannon keskiarvosta ei ole mitään iloa.
Sähkötehoa (MW) pitää tuottaa sähköverkkoon koko ajan vähintään niin paljon kuin sitä kulutetaan (MW). Esimerkiksi 22.2.2023 kello 13.20 kaikki Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä sähköä vain teholla 11 MW. Siten tuulivoiman ”hyötysuhde” oli vain 0,20% ja tuulivoimalla tuotettiin kulutuksesta vain 0,098%. Katso kylmiä tosiasioita artikkelistani:
https://jput.fi/Kylmia_tosiasioita_numeroin_talvipaiva_helmikuussa_2023.htm
Ilmoita asiaton viesti
Kello 8.30:
– kulutus 11024 MW
– ydinvoima 4370 MW
– vesivoima 2050 MW
– tuulivoima 1935 MW
– Aluehinta 136,31 €/MWh
Mielestäni aluehinta on kohtuuttoman korkea – ehkä ei ole uskottu, että OL3 tuottaa teholla 1575 MW?
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa aluehinnat 56,99 €/MWh.
Suomeen täytyy rakentaa lisää ydinvoimaa tuhansia megawatteja, Fennovoima ei riitä mihinkään. Suomi on saatava sähköomavaraiseksi joka hetki.
Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1 – kaikkiin APR1400 Etelä-Koreasta, ja nopeasti sittenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs entinen poliitikko totesi ”missä EU, siellä ongelma”. Ja tässäkin asiassa tämä pitää paikkansa.
Sähkön korkean hinnan taustalla on EU:n kaksi mantraa: vihersiirtymä ja EU:n sisäiset sähkömarkkinat.
Vihersiirtymän nimissä on Suomessa ajettu alas toimivaa hiilivoimakapasiteettia, jotta tuulivoimalle tulisi mahdollisuus. Siltarumpupolitiikka jäähdytti ydinvoiman lisärakentamisen, koska lähdettiin uudelle hillotolpalle. Paras esimerkki tästä lienee SOK:n luopuminen Fenno-voimasta ja siirtyminen tuulivoiman ”tuottajaksi” (Tuuliwatti, nykyinen Gigawatti). Suomessa yritykset saavat toki tehdä itsenäisiä päätöksiä esim. energian hankinnastaan. Mutta samalla pitää kysyä, onko SOK niin köyhä, että sen pitää saada veronmaksajien tukirahoja? Ehkä korruption käsitettä pitää laajentaa ja ruveta puhumaan korruptio-kuviosta.
EU:n sisäiset sähkömarkkinat eivät ole vielä valmiit, mutta ne toimivat taustalla. Tavoitteenahan on, että me kaikki EU:ssa ollaan ”yhtä suurta perhettä”. Nyyh! Ihan itkettää!
Ja sitten se MUTTA: on olemassa valtio nimeltään Saksa, joka on antanut itselleen ristiretken päästä irti ydinvoimasta. Korvaava kapasiteettia ei vain tahdo löytyä. On yritetty tuulivoimaa, aurinkovoimaa, maakaasua (Njet), LNG, ja on palattu kivihiileen. Kivihiilellä on se CO2-päästömaksu, joka nostaa sähkön hintaa Saksassa, ja vastaavasti maakaasu (LNG) laajemmin Keski-Euroopassa. Eli sinne on muodostunut ”sähköinen ”tyhjiö, joka hamuaa sähköä muualta. Myös Suomesta, jolloin hinnat täällä nousevat ”oudosta syystä”. Maksetaan sähkötukia ja energiantuottajat rikastuvat. Oligarkit on korvattu oligopoleilla.
Kaikki nämä ongelmat on aiheuttanut EU, joka yrittää hätäpäissään korjata asiaa, esim. asuntojen energiatodistuksilla. Sama kuin ruvettaisiin jakamaan kertakäyttöisiä käsiaseita pienituloisille ihmisille. Ammuksia vain yksi/henkilö. Kyllä sen mökin mummonkin pitää oppia.
Donner Wetter! Eihän meillä ole edes 155 mm ammuksia Ukrainalle.
Korjaussarja löytyy: Fixit.
https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/
Ilmoita asiaton viesti
Tässä sähköntuotannon omavaraisuus-asiassa on kuitenkin todettava, että ihan omat poliitikkomme ovat syyllisiä siihen, että tuulivoimalle on maksettu ja maksetaan tukiaisia – eikä ydinvoimaa ole rakennettu tarpeeksi.
En tiedä sellaista EU-lakia, joka määräisi tukemaan tuulivoimaa, enkä sellaista lakia, joka kieltäisi rakentamasta ydinvoimaa.
Poliitikkojemme olisi pitänyt ja pitäisi tajuta, että tuulivoima on haitallista sattumavoimaa. Tyhmemmänkin pitäisi se ymmärtää jos katsoo kyseisessä artikkelissa olevan pitkän kuvasarjan tuulivoiman tuotannon vaihtelusta:
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne direktiivit tulevat EU:sta, joita sitten on ”kuulemma pakko” noudattaa.
Ydinvoima tuli hovikelposeksi 2022. Meinasi sähkötaseet karata lapasesta.
EU on jo niin syvällä tässä Federaatio- ja ohjauspolitiikassaan, ettei se sieltä enää nouse.
Jos nykyinen EU olisi ollut tiedossa EU-äänestyksen aikana, olisin äänestänyt ”ei”.
Ensin NATO, sitten Fixit.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimatuotannon lisäämiseen vaikuttaa myös muodikas hypetys Vedyn valmistuksesta ilmaisella tuulivoimalla.
Luin jostain, että nyt etenkin saksalaiset tuulivoimayhtiöt haluavat investoida vihreän energian toivossa mm ssa Ruotsiin, jossa on paljon vielä koskematonta luontoa. Saksaan kun ei taida enää voimaloita mahtua. Fyysisesti, eikä henkisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni tuolla Saksassa tehokkuus on se ongelma. Riittävän tehokkaita myllyjä ei voida/saa rakentaa kilometriä lähemmäkasi asutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Osittain ehkä noinkin. Onhan siellä yli 30.000 myllyä. Saksassa on tiukat rajat mm ssa voimaloiden korkeudelle ja laaksoisille alueille ei tuulivoimaloita saa pystyttää, koska ne vaikuttavat häiritsevästi ilmavirtaukseen. Siksi saksalaiset katsovat kaihoten pohjolan vapaita metsiä ja erämaita.
Suurin syy on lienee kaasusopimus Venäjän kanssa, sekä Merkelin ohjaama ydinvoiman alasajo.
Saksan teollisuudella on suurin energiapula, sitten toisen maailmansodan. Tuo osaltaan myös nostaa energian hintaa läpi Nordpoolin.
https://www.tn.se/naringsliv/12852/experten-tyskland-nara-kollaps-utan-karnkraft-sa-paverkas-sverige/
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois-Ruotsissa on paljon vesivoimaa. Ja myös tuulivoimaa. Kun ei tulee, mennään vesivoimalle.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, mutta se isoin ongelma on etelä Ruotsin ydinvoiman alasajo. Siirtohinnat tekevät sähkön etelän teollisuudelle kalliiksi.
Ydinvoimalat ajettiin poliittisella päätöksellä taannoin sossujen ja Miljöpartietin toimesta alas. 2020 -21 Vuodenvaihteessa sammutettiin jo toinen Ringhalsin neljästä ydinreaktorista.
Ruotsissa oli 2021 kuusi aktiivista ydinvoimalaa, jotka sijaitsevat kolmessa laitoksessa: Forsmark, Oskarsham, Ringhals.
Samaan aikaan kun ydinvoimaloita suljetaan, Etelä-Ruotsi kärsii sähköpulasta. Kesällä Karlshamnissa avattiinkin öljyä polttoaineenaan käyttävä tukivoimala.
Sähköpula poksahtaa syliin 2027, kun pohjoisen Ruotsin energiaylijäämä on pelkkä kaunis muisto. LKAB tarvitsee tuolloin kolmanneksen koko Ruotsin käyttämästä sähköstä. Vesivoima, eikä todennäköisesti tuulivoima pysty kattamaan kasvavaa kysyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Kello 10.57:
– kulutus 10685 MW
– ydinvoima 4368 MW
– vesivoima 1909 MW
– tuulivoima 528 MW
– tuonti nettona 1078 MW
– Aluehinta 112,49 €/MWh
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen analyysi. Kiitos.
BTW. Ruotsissa oltiin jo 2020 huolestuneita tuulivoiman kannattavuudesta. Voimaloiden uskottiin tulevan toimeen omillaan ja että turbiinit pyörivät huoltovapaasti monta vuotta. Näin ei kuitenkaan ole. Ylläpito – ja huoltokustannukset ovat olleet odotettuja suuremmat.
Tuulivoimaloiden halpa t. ilmainen tuotanto onkin myrkkyä tuulimyllyjen sijoittajille / omistajille ja valtion tuki on siksi niin tärkeä. Pahimmillaan yhtiöitä uhkaa konkurssi ( Sörgårdsvind AB )
https://www.energinyheter.se/20200508/21532/vindkraftverken-dras-med-hoga-drift-och-underhallskostnader
Ei ihme, että tuulivoimaloita katsotaan Ruotsissa kieroon. tuotantokustannuksiin liittyvien ongelmien lisäksi myös projektit eivät ole menneet suunnitellusti.
Ruotsin Viksjön Hästkullen-tuulivoimaprojektin takana olevien yritysten välinen oikeuskiista on ratkaistu kansainvälisessä tuomioistuimessa. ( Saksalainen Nordex ja paikallinen Active Works ovat olleet projektin suunnittelun ja toteutuksen takana ) Konkurssi ja paikallisille urakoitsijoille kovat tappiot, laskut jäivät maksamamatta. Konkurssipesä on tyhjä.
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/tvisten-kring-skandalprojektet-underentreprenorerna-forlorade-igen
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti monessa asiassa on: mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.
Tuulivoiman edullisuus on perustunut hypetykseen. Ennustukseni on edelleen, että kun Suomessa syöttötariffit päättyy, loppuu myös monen myllyn tarina.
Koska myös tuulivoima on hyvin pääomavaltaista, tulee korkotaso ratkaisevaksi sijoituspäätöstä tehtäessä. Tämä siis vaikuttaa uusiin investointeihin.
Käynnissä olevien laitosten tuottoon vaikuttaa kuormitus-%. Toinen tekijä on käyttö-ja kupi-kustannukset. Jos ne ovatkin tuplat suunniteltuun, menee sijoitus happamaksi. Business-ajatus on pieni, mutta tasainen tuotto pitkällä aikavälillä. Eli ollaan nyt nolla tuotossa.
Jos laitos hajoaa käsiin, eikä saada suunniteltuja käyttövuosia kasaan, on kupit nurin.
OL3 tulee huonontamaan Ruotsin tuulivoiman tilannetta, koska ostot Suomesta vähenevät. Eikä ole suoraa siirtokapasiteettia etelään. Jonnin verran tulee sähköä menemään Suomen kautta Tukholman seudulle.
Ilmoita asiaton viesti
Ennustuksesi perustuu harhaan. Noiden alkupään myllyjen tuki loppuu 2029. Siihen asti se vähenee vuosittain,kunnes loppuu kokonaan 2029.
Vuodesta 2018 kaikki rakennetut myllyt toimivat ilman valtion tukia.
Suomen ostot tulevat lähinnä Ruotsin/Norjan vesivoimalta.
Ilmoita asiaton viesti
Syöttötariffijärjestelmä alkoi v. 2011 ja sulkeutui tuulivoiman osalta 1.11.2017. Syöttötariffi on voimassa 12 vuotta. Eli viimeiset uunista ulos 2029 lopulla. Vielä yli 6 vuotta.
Keväällä 2019 tuli voimaan preemiojärjestelmä 1,4 TWh tuotannolle. Tukea sai 7 tuulivoimahanketta. Voimassa 12 v. Eli loppuisi 2031.
Silloin kun ei tuule, niin ei tuule Ruotsissakaan. Voi olla muutaman tunnin heittoja. Eli voidaan sanoa, että sähkö tulee lähinnä Norjasta, koska Ruotsin vesivoima korvaa niitä seisovia Ruotsalaisia tuulimyllyjä. Pohjois Ruotsiin on tulossa isoja sähkönkuluttajia lähivuosina, esim. Bodenin H2 Green Steel, joka perustuu vesivoimaan esim. Norjasta, https://www.h2greensteel.com/latestnews/h2-green-steel-partners-with-statkraft-for-14-twh-of-renewable-electricity.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää analyysiä. Tähän tulokseen olen itsekin päätynyt tuulivoiman tuotantoa ja sähkön pörssihintaa seurattuani. Ei taida vaan oikein upota kuntapäättäjien kaaliin kun dollarinkuvat pyörivät silmissä kuultuaan sanan tuulivoima.
Ilmoita asiaton viesti
Kello 18.54:
– kulutus 10411 MW
– ydinvoima 4370 MW
– vesivoima 2057 MW
– tuulivoima 334 MW
– tuonti nettona 1063 MW
– Aluehinta 99,53 €/MWh
Ilmoita asiaton viesti
Suomen aluehinta määräytyy edellisenä päivänä.
https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/ALL1/Hourly/?view=table
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa huomata miten tuulivoima on taas heikentynyt huomattavasti, aamulla oli luokkaa 2000 MW ja nyt on enää alle 400 MW.
Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa.
Ydinvoima porskuttaa silloinkin kun ei tuule, eikä paista aurinko.
Ilmoita asiaton viesti
Ikivanha totuus, että kun on korkeapaine, niin ei juurikaan tuule ja matalapaineella tuulee, pitää edelleen paikkansa:
https://jput.fi/Kun_ei_tuule_niin.htm
Vähitellen ilmanpaine nousee, pakkanen kiristyy, ja tuulivoiman tuotanto vähenee.
Tätä kirjoitettaessa kello 21.56 tuulivoima tuottaa enää Suomessa teholla 202 MW, eli tuulivoiman ”hyötysuhde” on vain 3,7%, sillä tuulivoiman kapasiteetti on valitettavasti jo 5512 MW.
Ilmoita asiaton viesti
Aamulla 17.3.2023 sähkön aluehinta Suomessa on tippunut siedettävälle tasolle kiitos OL3 tuotannon. Koko Suomen alueella pikkuisen pakkasta, joten sähkön kulutus hieman normaalia korkeammalla tasolla ja tuulivoima tuottaa huonosti. Tuontia karkeasti yhden suuren ydinvoimalan (APR1400) verran. Jos olisi kova pakkanen, niin kulutus suurenisi kahden suuren ydinvoimalan verran ja tuulivoiman tuotanto häviäisi käytännössä kokonaan – oltaisiin sähkön kulutuksen säännöstelyssä.
Katsotaanpa taas niitä numeroita – 17.3.2023 kello 7.04:
– Sähkön kulutus 11254 MW;
– Vesivoima 2130 MW;
– Ydinvoima 4370 MW;
– Kaukolämpö 1250 MW;
– Teollisuus 1410 MW;
– Tuulivoima 467 MW;
– Aurinkovoima 23 MW;
– Muu tuotanto 156 MW;
– Sähkön tuonti nettona 1436 MW;
– Sähkön aluehinta 53,81 €/MWh;
– Lämpötilat: Helsinki -10,9; Jyväskylä -12,2; Oulu -15,4; Rovaniemi -15.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pelkästään hinta, vaan ilman OL3 tuonti pitäisi olla yli 3000MW.
Olisikohan vastaavaa tilannetta ollut koko talvena.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa huomata, että 3000 MW tuonti Suomeen ei ole käytännössä yleensä mahdollista, ellei sitä sähköä ruveta kantamaan säkillä Suomeen.
Viroon on karvan verran yli 1000 MW siirtolinja, mutta Viro yleensä tuo sähköä Suomesta eikä suinkaan ihan vähällä suunta muutu.
Ruotsista voidaan hyvässä tapauksessa tuoda taas hieman yli 2000 MW teholla, mutta sekään ei ole kirkossa kuulutettua. Eteläisempää linjaa pitkin Ruotsi mielellään ostaisi sähköä Suomesta jos se olisi mahdollista. Pohjoisempaa linjaa pitkin saadaan yleensä vesisähköä, mutta on täysin mahdollista, että Ruotsista ei ole sähköä saatavilla (vesialtaissa vähän vettä, Ruotsissakaan ei tuule, Ruotsin ydinvoimala huollossa).
Ilmoita asiaton viesti
Sepä se olisko ollut ensimmäisen kerran ongelmia pitää verkko normaalina.
Ilmoita asiaton viesti
Kun katselee koko pohjolan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sekä Baltian maiden energiantuotantoa on paletti aika kattava, ja esim tuulivoiman osuus alle 15% omasta käytöstä eli aika maltillinen.
https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/
Ydinvoima 10 103 MW
Lämpö 6 309 MW
OSPECIFICERAT (?) 784 MW
Vesivoima 36 818 MW
Tuulivoima 7 788 MW
Koko tuotanto 61 801 MW
Käyttö 55 253 MW
Vienti 6 548 MW
Ilmoita asiaton viesti