Tuulivoima Liisan Ihmemaassa
Tuulivoima-clusterille on viimeaikoina tullut lunta tupaan monelta taholla:
- investoinnit ovat pysähtyneet
- korkojen nousulla on iso vaikutus suoraan ja epäsuorasti (hinnannousut toimituksissa)
- laitetoimittajat tekevät rajua tappiota
- alihinnoitellut kaupat ovat nyt toimituksessa
- korkojen nousu
- kysynnän lasku
Mikähän lienee itse tuulivoimayhtiöiden kannattavuus?
——————————–
Varman tj. R. Murron kommentti YLE’ llä:
”Vihreäsiirtymä on vastatuulessa
Suomi odottaa vihreästä siirtymästä uutta voimaa talouteensa. Odotuksia on viritetty korkealle niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin investointeja ajatellen.
– Nopeasti kohonneet korot ja kustannukset ovat selvästi iskeneet myös vihreisiin investointeihin, kertoo Murto.
Rahoituskustannusten nopean nousun seurauksena vihreään energiaan satsaavien yritysten kurssilasku on ollut vuoden aikana poikkeuksellisen voimakasta.
– Tyypillinen indeksi on tullut vuodessa alas 40 prosenttia, jos puhutaan uusiutuvan energian tuottajista ja laiterakentajista. Se on isoin takapakki, mitä lähihistoriassa on ollut.
Menestystekijöiksi Suomessa on visioitu uusia tuulivoimaloita, päästöttömällä energialla tuotettavaa vetyä ja sitä energianlähteenään käyttävää teollisuutta. Ilo on saattanut olla ennenaikaista.
– Esimerkiksi useiden uusiutuvan energian yhtiöiden osakekurssit ovat tänä vuonna tulleet selvästi alas ja uusien hankkeiden aloittaminen on vaikeutunut. Tämä on näkynyt myös Suomessa uusien investointipäätöksien viivästymisenä, Murto toteaa”.
Vihersiirtymän alamäelle löytyy myös markkinalähtöinen selitys, joka koskee lähinnä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa. Niiden markkinaosuus ei voi olla liian suuri ilman hintaeroosiota.
Läntisen Euroopan tuulivoimamarkkinat ovat kyllästyneet.
———————
Miksi Saksassa ei ole ydinvoimaa?
Yleinen selitys on, että Fukushima, Merkel, jne.
Mutta asiaa voi tarkastella myös sähkömarkkinalähtöisesti eli vaihtelevan sähkötuotannon (tuuli- ja aurinkosähkö) penetraatioasteen vaikutusta näiden kannattavuuteen.
Alla olevassa kuvassa_1 on esitetty periaate tuulisähkön markkinaosuuden optimipisteestä, jossa tuulivoiman arvo = keskimääräinen sähkön hinta. Sen jälkeen oheiskustannukset syövät kannattavuuden. Ylisuurella tuulivoiman penetraatioasteella tuulivoiman markina-arvo on nolla:
- kun tuulee, markkinahinta on nolla
- kun ei tuule, markkinahinta on tapissa.
Kuva_1. Periaatekuva tuulivoiman markkinaosuuden optimipisteestä
Alla olevassa kuvassa_2 on mallinnettu tuulivoiman markkinaosuuden vaikutus tuulivoiman markkina-arvoon. Tuulisähkön tuotantokustannuksen (LEC) lasku mahdollistaa vuosittaisen markkinaosuuden kasvattamisen tuulivoiman optimipisteeseen asti, minkä jälkeen tuulivoima muuttuu kannattamattomaksi.
Toisin sanoen tuulivoiman kannattavuus ei riipu pelkästään alhaisesta tuotantokustannuksesta (LEC, LCOE), vaan jokaiselle tuotantokustannukselle on olemassa tietty maksimi markkinaosuus, minkä jälkeen tuulivoima muuttuu kannattamattomaksi.
Kuva_2. Tuulivoimasähkön osuuden lisääntymisen vaikutus tuulivoimasähkön markkina-arvoon vuositasolla.
Vihersiirtymää on pyritty vauhdittamaan CO2- päästömaksulla. Ajatuksena on, että fossiilisilla polttoaineilla tehty sähkö tulee niin kalliiksi, että pääoma siirtyy esim. tuulivoimainvestointeihin.
Investointipääoma hakeutuu tietenkin kannattavimpaan kohteeseen, mutta se ei ole tuulivoima, jonka kannattavuus häipyy jo alhaisilla penetraatioasteilla. Se on ydinvoima, joka se pystyy tuottamaan sähköä 24/355.
Alla olevassa kuvassa_3 on havainnollistettu CO2-päästömaksun vaikutus tuulivoiman optimiosuuteen.
VRE = variable renewable energy.
Kuva_3. CO2-päästömaksun vaikutus VRE’ n optimi penetraatioasteeseen.
Alla olevassa kuvassa_4 on esitetty tuulivoiman LEC-hintavaatimus tuulivoiman 40% penetraatioasteen saavuttamiseksi. Ydinvoimatuotannon ollessa mahdollista, pitää tuulivoiman LEC kustannus olla < 40 €/MWh . Tällöin sähkön markkinahinta ei enää nouse, vaikka CO2-päästömaksua kasvatetaan, koska ydinvoiman osuus kasvaa. Tuulivoima on kannattamatonta.
CCS= Carbon Capture Storage. Tulee kalliiksi, mikä mahdollistaa korkeamman hinnan tuulivoimalle.
Tämän vuoksi Saksassa ei haluta ydinvoimaa, koska se rajoittaa säästä riippuvan tuotannon penetraatioastetta.
Kuva_4. Tuulivoiman LEC hinnan ja CO2-päästömaksun korrelaatiot eri tuotanto-mikseillä.
Viimeaikaisten tuulivoimainvestointien LCOE hintoja
Laskelmat on yehty saatavilla olevilla tiedoilla käyttäen pääomalle 25 vuoden takaisinmaksuaikaa. Pääoman korko on 5%. Projektit ovat aikajärjestyksessä.
- Lestijärven maatuulivoimalaitos, 455 MW, LCOE = 47 €/MWh, startti 2024, 69 kpl Siemens Gamesa 6,6 MW
- Tahkoluodon merituulivoiman demonstraatioprojekti, 30 MW, LCOE 84 €/MWh
- Baltic Power, Puola; merituulivoimala 1140 MW, LCOE = 125 €/MWh, startti 2025, 76 kpl Vestas 15 MW
Ihmettelyjä Suomen valtion roolista vihersiirtymässä
Tällä hetkellä vihersiirtymä vaikuttaa olevan täysin kontrolloimatonta toimintaa, jossa eri lobbariryhmät ja valtion virastot luovat kymmenien miljardien visioita. Alkaa tuntua, että itse valtiovalta on jo aikoja sitten pudonnut kärryiltä?
Pari esimerkkiä:
- Blastr Green Steel Oy, Inkoo
- tarkoituksena on tehdä uusituvalla energialla vihreää vetyä, jolla pelkistetään rautasientä (tuontitavaraa) vihreäksi teräkseksi.
- koska vihreän vedyn valmistuksen vihreän sähkön tarve on suuri, on realistisin vihreän sähkön lähde merituulivoimalla tehty sähkö.
- merituulivoimaa ei olla suunnittelemassa Suomenlahdelle
- merituulivoimaa ollaan suunnittelemassa Selkämerelle ja Perämerelle
- olisiko se loogisin terästehtaan sijainti esim. Kristiinankaupunki, jossa on syväsatama
- ei tarvitsisi investoida turhia kantaverkkoon
- Vihreä vety etc.
- merituulivoiman tarvetta on perusteltu vihreän vedyn valmistuksella
- miksei näitä kahta ”koplata” eli merituulivoimala ja vedyn valmistus samalle investointiluvalle
- suorakytkentä, jolloin kantaverkkoa ei taaskaan rasiteta.
Nykyisellä ”sinne tänne”-konseptilla investoidaan kantaverkkoon jopa 10 mrd. € ylimääräistä. Tämän kantaverkkoinvestoinnin käyttöaste jää alle 50%, koska tuule milloin sattuu.
Lion-Hirth-2015-Optimal-Share-Variable-Renewables-Wind-Solar-Power-Welfare.pdf (mcc-berlin.net)
Elliot Ness tarvittaisiin hajottamaan tämä mafia, täysin tolkutonta menoa, mutta jatkuu niinkauan kun valtiot rahoittavat ja vastuut ovat maanomistajilla ja veronmaksajilla.
Ilmoita asiaton viesti
Just näin. Porin edustallekin on annettu luvat 4 merituulivoimalalle. ’Yllättäin’ aloitetaan rakentamaan 2 myllyä, koska valtion tuki näille 30 miljoonaa ekeä. On tämä aivan käsittämätöntä pelleilyä veronmaksajien (velka)rahalla. Lisäksi viedään vielä koko eu alueen kilpailukyky nostamalla kustannukset pilviin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko todella valtion tukea noin paljon luvattu? Tuulivoimanhan piti olla Suomessa kultakaivos. Näköjään se on edelleen kultakaivos niille tuulivoimatoimijoille, jotka osaa pyytää.
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/a/74-20018066
Ilmoita asiaton viesti
https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f8080d406
Taisi olla jo toinen kerta, Hyötytuuli sai tukea merituulivoiman kehittämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyötytuulen offshore hankkeet ovat molemmat valtion demonstraatioita, ensimmäinen saa vielä v.2030 saakka syöttötariffia 20 miljoonan euron tukirahan lisäksi, tämä toinen saa 30 miljoonaa euroa kahdesta voimalasta.
Ensimmäinen hanke tuli 600 metriä Tahkoluodon rannasta, ulkomeren reunalle, tämä uusi jatkaa samaa periaatetta.
Oli tarkoitus esittää maailmalle Suomalaista arktisen alueen työn osaamista, Siemens toimitti turbiinit, Technip teki jalustat, ja belgialainen porukka omilla aluksilla pystytti tuulivoimalat. Suomalaiset katsoi rannalta ja maksoivat laskut.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän isoista EU maista on ainoa järkensä ei menettänyt, siis Ranska ja jollei se saa muita järkiinsä, unioni hajoaa utopioihinsa, jotka mafiosot ovat huolella rakentaneet, onnittelut businespojille, noin sitä pitää toimia, sillä se on ylintä ymmärrystasoa EU ssa, tulevassa Euvostoliitossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ranska myy nyt ydinvoimaa Saksaan.
Ja paljon. Ja hyvällä hinnalla.
Miksi Ranskalaiset haluaisivat muutosta?
Muutos alkaa Saksasta.
Ilmoita asiaton viesti
Joko Ranska on palaamassa sähkön nettoviejäksi? Viime vuonna ydinvoiman tuotanto putosi Ranskassa lähes kolmanneksella ja juuri silloin kun oli kaasupula ja sähkölle suurin kysyntä, oli suuri osa EDF:n reaktoreista alhaalla.
Ymmärtääkseni tänä vuonnakaan ei saavuteta 2021 vuoden tuotantolukemia, mutta suunta on parempaan.
Tällä hetkellä Ranska näyttäisi vievän Saksaan, Belgiaan ja Italiaan sähköä ja ostavan Espanjasta. Espanjasta tuleva lienee tuuli- ja aurinkosähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Ranska on saamassa ydinvoimaansa takaisin tuotantoon korjausten jälkeen. Myös jokien vesitilanteen ei enää pitäisi rajoittaa tuotantoa.
Saatavilla olevan datan mukaan Ranskan vienti olisi lisääntynyt huomattavasti. Vastaavasti Saksa joutuu tuomaan sulkemansa ydinvoiman verran.
Saksassa on myös paljon PV-tuotantoa, joka talvella on aika tehotonta.
Nyt Saksassa pelätään vuoden 2010 kaltaista kylmää talvea. Jos näin käy. kaasuvarannot eivät riitä.
Sitä niittää, mitä kylvää!
Country Net imports Q1 2023 (TWh) Net imports Q2 2023 (TWh)
Austria 2.5 -2.0
Belgium -0.9 1.3
Bosnia and Herzegovina -1.1 -1.3
Bulgaria -1.5 -0.4
Croatia 0.2 0.3
Czech Republic -2.8 -0.7
Denmark -0.1 0.9
Estonia 0.9 0.6
Finland 1.3 -0.6
France -2.8 -14.1
Germany -8.7 6.7
Great Britain 7.5 7.4
Greece 2.2 1.4
Hungary 3.4 2.4
Italy 13.3 11.9
Ireland 0.2 0.5
Latvia -0.6 0
Lithuania 2.1 1.8
Luxembourg 0.9 0.8
Netherlands -1.6 -2.4
Norway -3.1 -4.4
Poland 0.7 2.0
Portugal 1.2 3.9
Romania -0.8 -1.2
Serbia -0.6 -0.2
Slovakia -0.5 -0.6
Slovenia 0.2 -0.7
Spain -4.8 -5.5
Sweden -8.1 -6.5
Switzerland 1.4 -1.7
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on ilmeisesti tulkittava niin, että negatiivinen luku on vientiä ja positiivinen tuontia.
Italia ja Britannia näyttäisivät olevan eniten tuonnista riippuvaisia. Parhaita nettoviejiä taas Ruotsi, Espanja, Norja, Hollanti ja Ranskakin toisella vuosineljänneksellä.
Ranskan ydinvoimatuotannon toipuminen taitaa olla paras tae sille, ettei viime talven katastrofi toistu.
Ilmoita asiaton viesti
Tulkintasi on oikea.
Ruotsi on aina ollut iso sähkön viejä.
Minulle oli yllätys Espanja isona viejänä. Paljon ympäri Espanjaa liikkuneena minulle oli siellä aluksi ihmetys, että on paljon vesivoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Espanjassa on myös tuulivoima- ja aurinkosähkön kapasiteetti noussut viime vuosina.
https://en.wikipedia.org/wiki/Electricity_sector_in_Spain
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksessa on montakin kohtaa, jotka ovat kohdallaan. Jo vuosia sitten löysin kirjoituksia, joissa oli analysoitu, että tuulivoiman maksimiosuus sähköntuotannossa voi olla enintään luokkaa 30 %. Suuremmat tuulimyllyt ovat ehkä nostaneet %-osuutta hieman ylemmäs. Löysin mielestäni saman tuloksen tästä blogista. Poliittiset päättäjät eivät tätä tiedä, kukaan ei kerro heille, eivätkä he osaa kyseenalaistaa mitään. Tämä analyysi on jo maailmalla todistettu käytännössä oikeaksi, vaikkapa Britanniassa. Ministeri Mykkänen voisi tehdä nyt vierailun Britannian Sunakin luokse ja käydä haistelemassa, että mistä nyt ”tuulee”. Sunakilla tuntuu olevan käytännön järkeä.
Suurin virhe, jonka poliitikot voivat nyt tehdä, on investoida tuplasti vahvempi kantaverkon kapasiteetti, kun elektrolyysereitä ja vihreän sähkön suurkuluttajia ollaan sijoittamassa aivan vääriin paikkoihin. Hallitukselta pitäisi tulla selkeä viesti, että valtio ei vahvenna kantaverkkoa tarpeettomasti; merituulivoimaa voidaan rakentaa, kunhan nämä firmat ja vihreän sähkön käyttäjät investoivat sähkönsiirron. Se ohjaisi elektrolyyserit ja muut suurkäyttäjät Pohjanlahden rannalle. Tätä viestiä en odota näkeväni, ja se maksaa veronmaksajille maltaita.
Ilmoita asiaton viesti
”Jo vuosia sitten löysin kirjoituksia, joissa oli analysoitu, että tuulivoiman maksimiosuus sähköntuotannossa voi olla enintään luokkaa 30 %. Suuremmat tuulimyllyt ovat ehkä nostaneet %-osuutta hieman ylemmäs.”
Prosenttiosuutta voi nostaa myös säätämällä kulutuspuolta.
”Suurin virhe, jonka poliitikot voivat nyt tehdä, on investoida tuplasti vahvempi kantaverkon kapasiteetti, kun elektrolyysereitä ja vihreän sähkön suurkuluttajia ollaan sijoittamassa aivan vääriin paikkoihin.”
Millä tavalla vääriin paikkoihin? Mikä tekee paikan vääräksi?
”Hallitukselta pitäisi tulla selkeä viesti, että valtio ei vahvenna kantaverkkoa tarpeettomasti; merituulivoimaa voidaan rakentaa, kunhan nämä firmat ja vihreän sähkön käyttäjät investoivat sähkönsiirron.”
Miksi ihmeessä? Kun Suomen autokanta on sähköistetty niin saadaanko tällä tavalla lisää tuulisähköä lataamaan ne autot?
Et tunnu hahmoittavan sitä, että niitä voimaloita ei ole tarkoitus käyttää vain elektrolyysereihin vaan sähköntuotantoon. Elektrolyysereitä on tarkoitus käyttää silloin kun sähkön hinta painuu nollaan.
Mikäli siirtoyhteyksiin ei panosteta se kuullostaa siltä että jää resursseja käyttämättä, eli läjäpäin halpaa sähköä merituulivoimaloista.
Huomaa että se sähkö on se ensisijainen asia mitä halutaan tuottaa, ei vety.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida Karnaatulla taseasiat olla se vahvin puoli?
”Mikäli siirtoyhteyksiin ei panosteta se kuullostaa siltä että jää resursseja käyttämättä, eli läjäpäin halpaa sähköä merituulivoimaloista”.
Ilman vedyn elektrolyysiä menossa olevat onshore- ja kantaverkkoinvestoinnit ovat jo enemmän kuin tarpeeksi.
Ja tuli kalliiksi.
Mikäli autokanta sähköistyy ja kaikkia ko autot ovat yhtä aikaa latauksessa, puhutaan n. 1000 MW liitännästä.
Mutta ennekuin kaikilla asuntoyhtiöillä on vahvistetut sähkövedot, kadut avattu ja lyöty kiinni, muuntajat vaihdettu, jne., on sähkön siirtohinnat tapissa ja asuntoyhtiöt konkurssissa.
”Ilmasta juustoa on vain hiirenloukussa”
Reaalisen merituulivoiman LCOE hinta on Baltic Powerin 125 €/MWh. Sehän ei ole edullista.
Eikä näillä hinnoilla rakenneta vedyn elektrolyysiä, joka puolet ajasta odottaisi sähköä.
Suomessa vedyn valmistajat kuolaavat ydinenergian perään.
SSAB puhuu jo suoraan Fossiilivapaasta teräksestä, mikä on eri kuin vihreä teräs.
Taitaa Fortum rakentaa elektrolyysein Raaheen.
Sitten aikanaan.
Jos silloinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei taida Karnaatulla taseasiat olla se vahvin puoli?”
Mitkä perkeleen taseasiat? Älä sotke tähän mitään uskontoja kuten rahaa.
Puhun todellisista resursseista, energiasta. Tarkoitus on nostaa uusiutuvan energian osuutta että ei rajoitu johonkin 30%.
Ollilan höpötykset ovat sellaisia että rajoittaisi merituulivoimalan tuottamaan vain vetyä eikä sitä sitten saisi pistorasiaa vaikka autoa lataamaan kun ei ole siirtoyhteyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli taseasiat eivät ole kunnossa.
Niihin pistorasioihin on jo nyt saatavilla riittävästi sähköä. Sähköautojen lataukseen ei tarvitse yhtään merituulivoimaa.
Sinulta on tainnut koko keskustelu mennä ns ”ohi hilseen”.
Kun tuulivoiman osuus vuotuisesta sähkön kulutuksesta nousee yli 20%, investoijat häipyvät. Ne kun seuraavat investoinnin tuottoa.
Taseasiat (esim. sähkötaseet) ovat reaalielämää.
Ne uskomukset/uskonnot taitavat pyöriä Karnaattun päässä.
Vedyn tuotantoa offgrid toki tutkitaan jo. Ei liity uskontoon.
https://clicinnovation.fi/project/offgridh2/
Ilmoita asiaton viesti
”Niihin pistorasioihin on jo nyt saatavilla riittävästi sähköä.”
Ei oikein. Puuttuvaa sähköä paikataan vielä polttamalla fossiilisia. Ja sen määrä vähenee myytävien päästöoikeuksien vähetessä.
”Taseasiat (esim. sähkötaseet) ovat reaalielämää.”
Sähkötasettahan se ratkoo hyvin. Sähköä pitää tuottaa sama määrä kuin kulutetaan. Eli kun vedyn tuottamisessa on huono hyötysuhde niin laitetaan elektrolyysereihin niin sanotusti loput mitä ei muuten saada käytettyä. Sähkön ensisijainen käyttökohde tuulivoimaloilla siis on jossain muualla kuin elektrolyysereissä.
”Sähköautojen lataukseen ei tarvitse yhtään merituulivoimaa.”
No mistäs se sähkö sinne sähköautoihin sitten saadaan uusiutuvasti?
Ilmoita asiaton viesti
”No mistäs se sähkö sinne sähköautoihin sitten saadaan uusiutuvasti”?
Kun ei tuule niin ei ainakaan tuulivoimasta, ei maalta eikä mereltä.
Miten olisi Diesel generaattori?
Ilmoita asiaton viesti
Akkujen idea on se että ne varastoivat sähköä. Ne voi ladata silloin kun tuulee.
Biodieseliä ei riitä tarpeeksi ja siinä on surkea hyötysuhde, ei mitään järkeä eli tuulivoimaloita vaan että saa energiat autoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Aina vain paranee.
Aloittaisit niiden taselaskentojen teot, niin ymmärtäisit jotakin.
Ilmoita asiaton viesti
No kerrohan ihan omin sanoin että jos vaikka rakennetaan vaikka parin gigawatin edestä merituulivoimaloita joiden tuotto vaihtelee tuulisuuden mukaan, ja parin gigawatin kuormalle elektrolyysereitä, jaettuna vaikka 100MW yksiköihin joissa kuormaa nostetaan päälle sen mukaan mitä ylimääräistä tehoa jää.
Näin nyt esimerkkinä. Tietenkin asian voi laskea toisinkin että lisätään tuulivoiman maksimituotantokapasiteettia enemmän mitä elektrolyysreitä, vaikka 7GW missä voidaan mitoittaa että pumppuvoimala voi ottaa vastaan ja löytyy siirtolinjoissa kapasitettia viedä muualle, että merialue kun tuottaa täysillä niin se pystytään ohjaamaan aina johonkin. Elektrolyyserien odottaisi olevan se viimeinen paikka johtuen huonosta hyötysuhteesta.
Pääasia että sähköä tuotetaan ja kulutetaan saman verran ja siinä pitää ympärillä olla kykyä ottaa maksimituotto vastaan. Sitä varten tarvitsee niitä siirtoyhteyksien parannusta että saadaan paljon lisättyä sähkön tuotantoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se viimeinen paikka on Karnaattun töpseli.
Ja sen takia ei kannata heittää 100 mrd. € taivaan tuuliin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä rahalla ole mitään merkitystä.
Tarkoitus on korvata täysin öljy, maakaasu ja kivihiili, eli sen verran pitäisi kerätä energiaa tuulivoimalla. Osa siitä kannattaa siirtää huonolla hyötysuhteella vedyksi silloin kun sitä ei saa menemään autoihin akkuihin, tupaa lämmittämään jne. ja se vety taas korvaa maakaasusta saatavaa vetyä, että sitä ei tarvitse roudata ympäri maailmaa tai olla Putinin varassa.
Lähinnä verovarojen toivoisi rajoittuvan vain siihen runkoverkon parantamiseen kun sähköntuotannon lisäys sitten kävisi markkinaehtoisesti. Kysyntää saadaan kyllä päästökaupalla.
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilä rakentaa dieselmoottoreita säätövoimalaitoksiin. Muistelen, että jo joku vuosi sitten Wärtsiläkin hehkutti tuulivoiman puolesta. Miksiköhän ?
Ilmoita asiaton viesti
Seija Vaherkumpu laittoi vihreän siirtymän herroja tiukille tänään ykkösaamussa. Puhui jopa ”viherhumpasta”. Häkämiehellä kiiluu veronmaksajan tukieurot silmissä.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin saman ohjelman.
Toimittaja referoi paljon tj. R. Murron kommentteja, jotka olivat mielestäni oikeaan osuvia.
Taisi haastateltavilta olla Murron kommentti katsomatta, tai ovat pudonneet liian syvälle Liisan Ihmemaahan_ver2.
Tuulivoimamarkkina alkaa olla kyllästynyt ja tuulivoimainvestoinnit lopahtavat.
Vedyn elektrolyysereitä ei sanottavammin ole näköpiirissä. Niitten luvitus on jo kunnossa ilman mitään ”jouhevoittamisia”.
Ilmoita asiaton viesti
Päivitin juuri artikkelini, jossa on pitkä kuvasarja näyttämässä millaista tuulivoiman tuotanto aikuisten oikeasti on. Viimeisenä kuvana lokakuu 2023.
Lokakuussa 2023 kaikki Suomen tuulivoimalat tuottivat yhteensä sähköä:
– Minimissään teholla 17 MW;
– Maksimissaan teholla 4910 MW;
– Kapasiteetti peräti 6200 MW.
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan, sitä haitallisempaa se on, sillä tuulivoiman tuotanto vaihtelee suuremmalla amplitudilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulisähkö saa paljon tukea. Ilmatar Energy on saanut 19,6 miljoonaa euroa Alajärven tuulivoimapuiston jatkokehityshankkeeseen, jossa markkinaehtoisella rahoituksella rakennettua 220 MW tuulivoimapuistoa jatkokehitetään hybridituotantopuistoksi siten, että puiston alueelle rakennetaan 150 MW aurinkotuotantovoimaa, 25 MW energian varastointikapasiteettia sekä näitä ohjaava ja hallinnoiva valvontajärjestelmä.
– Summa on merkittävä. Tällaista hanketta ei olisi mahdollista toteuttaa ilman tukea, Ilmattaren viestintä- ja markkinointijohtaja Vilma Wiitakorpi kertoo.
Suomen Hyötytuuli sai 30 miljoonaa euroa Porin Tahkoluodon merituulipuiston hankkeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Summa on merkittävä. Tällaista hanketta ei olisi mahdollista toteuttaa ilman tukea, Ilmattaren viestintä- ja markkinointijohtaja Vilma Wiitakorpi kertoo”.
Ilmattaresta omistaa Ranskalainen Omnes Capital 70%.
Kyllähän Ilmatar toki tarvitsee tukea Suomalaiselta veronmaksajalta.
”Yrityksen Ilmatar Energy Oy (2918733-1) liikevaihto oli 37,3 miljoonaa euroa 2022 ja työllisti 49 henkilöä. Liikevaihto nousi 173,2 %. Liiketoiminnan tappio oli −29,4 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -78,9 %. Yhtiön omavaraisuusaste oli 45 %. ”
Ilmoita asiaton viesti
Olen melko varma että ranskalaisen veronmaksajan taskusta ei tule Ilmattarelle sentin latia. Suomalainen veronmaksaja se on uskomattoman höveli ja varakas.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi OL3 oli eri kokoluokkaa.
Ollaan vielä voiton puolella!
Ilmoita asiaton viesti