Uusiutuvan sähköntuotannon oheiskustannuksista
Juhani Putkisen purkaus https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/lopettakaa-idioottimainen-kalliiden-ja-turhien-sahkovarastojen-rakentaminen/ on aiheuttanut paljon kommentteja.
Minun havaintoni on, että moni tuuli- ja aurinkosähkön puolestapuhuja ei ymmärrä mitään kokonaiskustannuksista, mitä nämä kaksi sääriippuvaista tuotantomuotoa aiheuttavat toimitusvarmalle sähköverkolle.
Nyt näyttäisi siltä, että Vattenfall on oppinut ymmärtämään: kun Ruotsin valtio ei maksa merituulivoimalan merikaapelointia, Vattenfall laittaa projektin koipussiin.
Ei kannattanutkaan markkinaehtoisesti.
”Den allra viktigaste förklaringen är att den nuvarande regeringen beslutat att inte bekosta elledningarna ute till havs, ”en av grundförutsättningarna för att investera i projektet är en rimlig anslutningspunkt till ett utbyggt stamnät till havs”, skriver Vattenfall.”
Saas nähdä, miten käy Vattenfallin Korsnäsin merituulivoiman kanssa?
Vattenfall pausar vindkraftprojekt | SVT Nyheter
”Minun havaintoni on, että moni tuuli- ja aurinkosähkön puolestapuhuja ei ymmärrä mitään kokonaiskustannuksista, mitä nämä kaksi sääriippuvaista tuotantomuotoa aiheuttavat toimitusvarmalle sähköverkolle.”
Kommentoidaan nyt sitten tännekin. Putkisen blogissa kritiikki kohdistuu akkuihin, joiden kapasiteetti myydään Fingridin reservimarkkinoille. Ja kun ne pahat uusiutuvat vaativat lisää reservejä, on tarinan syntipukki selvillä.
Mutta verrataan toiminnan laajuutta. Vuosikertomuksensa mukaan Fingrid käyttää reservimarkkinoihin yhteensä noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä on siis kaikki reservit – myös ne, jotka olisi oltava ilman uusiutuvia. Suomessa käytetyn sähkön arvo taas on noin 4,5 miljardia euroa vuodessa (80 TWh, 56 €/MWh).
Tästä nyt sitten voi aika suoralta kädeltä päätellä, että uusiutuvien sähkön hintaa laskeva vaikutus on olennaisesti merkittävämpi kuin niiden systeemikustannuksia nostava vaikutus.
Ilmoita asiaton viesti
EK’n mukaan akkuhankkeita on olemassa 7 434 M€ edestä.
Niillähän rakentaisi OL4’sen.
Kaikissa maissa, joissa uusituvan sähkön asennettu teho-osuus on suuri, on myös kallis sähkö.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö laske Suomea ja Ruotsia tällaisiksi maiksi?
Ilmoita asiaton viesti
En laske.
Ruotsissa on paljon vesivoimaa ja myös ydinvoimaa.
Suomessa on paljon ydinvoimaa ja jonninverran vesivoimaa.
Sääriippuvaisten osuus Suomessa on kasvamassa liian suureksi ja ongelmat kärjistyvät lähitulevaisuudessa.
Moni tuulivoimala toimii Mankala periaatteella omistajina sähköyhtiöt.
Työntävät kustannukset sähkön ja kaukolämmön hintaan.
Suomeen on tullut paljon kaukolämmön sähkökattiloita.
Ilmoita asiaton viesti
EK:n vihreiden investointien listalla akkuteknologioissa oli juuri mainitsemasi summa. Kuvittelisin kuitenkin, että siitä vain murto-osa tarkoittaa kotimaahan sijoitettuja akkuja. Pääosa kai lienee investointeja mm. sähköauton akkujen tuotantoon? Siis uutta vientiteollisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa.
Ehkä oikea segmentti on Energiavarastointi, jossa onkin paljon erilaista sälää.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelin Vestas Windin tilauskertymän kovaa nousua osavuosikatsausta lukiessa. Nousua oli 54% 3,6 Gigawattiin. Samaan aikaan Nordex raportoi 27% nousua.
No syy selvisi: Siemens Energy (Gamesa) oli keskeyttänyt tilausten vastaanoton tilapäisesti. Yhtiö kommentoi:
”As expected, orders were sharply down compared to a strong prior
year quarter. Onshore orders continued to be impacted by a temporary interruption of sales activities for the 4.X and 5.X turbines. In addition, the offshore and service businesses reported exceptional large orders in the prior year including a single offshore order worth €2.3bn.”
Taustalla ilmeisesti tunnetut laatuongelmat.
Sitä en osaa sanoa, kasvoiko tilauskertymä nettona vai laski, koska Vestas ilmoittaa tilaukset gigawatteina ja Nordex sekä Siemens rahamääräisenä.
Joku paremmin asiaan perehtynyt voinee laskea, kun laitan luvut:
Vestas:
2095 GW (maa) 2023
238 GW (offshore) 2023
2936 GW (maa) 2024
660 GW (offshore) 2024
Nordex
2354 milj. 2023
2990 milj. 2024
Siemens
7359 milj. 2023
665 milj. 2024
Edit: Vestas ilmoittaa keskimääräiseksi hinnaksi 1,21 milj. eur per MW eli tuo 3,6 GW lienee rahassa noin 4 mrd.
Vestas + 1,5 mrd.
Nordex + 0,6 mrd.
Siemens -6,7 mrd.
Eli ainakin näiden eurooppalaisten toimittajien tilauskertymä laski selvästi viime vuosineljänneksellä.
Ilmoita asiaton viesti
Vestas ei kerro, mikä hinta 1,21 M€/MWh on.
FCA vai ”avaimet käteen”.
Vestaksen EBIT oli tappiollinen, -5,6%.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon laskelman tarkoitus olikin vain muuntaa gigawatit euroiksi. Tarkkuus lienee riittävä tekemääni johtopäätökseen, eli Nordexin ja Vestasin nousut eivät riitä kattamaan Gamesan pudotusta. Tilauskertymä siis laski selvästi viimeisellä vuosineljänneksellä.
Ilmoita asiaton viesti
Näin Vestaksen osakkeenomistajana (ihan pieni siivu) luotan siihen, että 34,9 miljardin huoltosopimuskanta nostaa tuloksen plussalle pidemmällä aikavälillä. Analyytikot ovat samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Huoltosopimuksistahan se Konekin tekee tuloksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkopaneli-voimalat ovat tällä hetkellä huomattavasti halvempia kuin tuulivoimalat.
Aurinkovoimaloilla on monta muutakin etua puolellaan:
1) Asennuskustannukset merkittävästi halvempia
2) Aurinkovoimalat voidaan sijoittaa melkein minne vaan, lähelle sähkön kuluttajia, eivätkä ne metelöi. Kun taas tuulivoimalat pitää sijoittaa kauaksi kuluttajista, mikä lisää kustannuksia.
3) Huolto- ja korjauskustannukset huomattavasti halvempia
4) Ovat paremmin ennustettavia ja luotettavampia sänköntuottajia erilaisissa sääolosuhteissa
5) Tuulivoimaloissa on suuri joukko kalliita ja riskialttiita komponentteja, joissa ollut merkittäviäkin rikkoontumisia, kuten Siemensillä.
6) Tuulivoimalan pitkien tuulijaksojen ”ylimäärä-sähkön” varastointi on kallista ja vety-tuotanto ratkaisu täysin kannattamaton.
Johtopäätös: Aurinkopaneelit voittavat ”aina”?
Ilmoita asiaton viesti
” Ovat paremmin ennustettavia ja luotettavampia sänköntuottajia erilaisissa sääolosuhteissa”
Ei se ennustettavuus niilläkään ole kovin hyvä. Paksu pilvi Auringon eteen voi tulla hyvin nopeasti ja varsin yllättäenkin. Yön tulo toki on tiedossa, mutta kerran vuorokaudessa se kuitenkin tulee. Meillä tietysti on se talvi, jolloin paneelit eivät tuota kuin lumenluojille niiden päältä.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin että Suomen oloissa ne ovat hölmöjä koska heikoin tuotto joulu-tammi kuussa. Ja se tuotto on silloin todella alhainen. Tuulivoima sen sijaan tuottaa talvellakin.
Aurinkovoimaloissa on paljon enemmän järkeä etelässä jossa kesä-talvi ero tuotannossa ja kysynnässä ole tuollainen.
Aurinkopaneelien asentamisessa kiinteistöihin sen sijaan on järkeä kun ei tarvitse sähköä siirrellä mihinkään tai haaskata pinta-alaa. Mitoittaa vaan tuoton kesäajan kulutuksen mukaan niin että ylimääräiset menee auton akustoon ja lämminvesivaraajaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Minun havaintoni on, että moni tuuli- ja aurinkosähkön puolestapuhuja ei ymmärrä mitään kokonaiskustannuksista, mitä nämä kaksi sääriippuvaista tuotantomuotoa aiheuttavat toimitusvarmalle sähköverkolle.”
Juhani Putkinen itse sanoi että sähkön hinta on alhainen. Se on positiivinen ongelma. Minun kokonaiskustannus laskee.
Hölmöintä olisikin rakentaa hiilivoimaloita kun kuristuvat päästöoikeudet nostaa hintaa.
Oikeasti markkinamekansimi toimii ihan hyvin, päästöoikeukset kuristetaan Pariisin sopimusten mukaisesti ja ihmiset kuitenkin haluavat energia, joten energiajärjestelmään rakennetaan eri muotoisia voimaloita (tuulivoima, ydinvoima, jopa aurinkovoimaloita) ja sitten vaikka pumppuvoimaloita tasailemaan tuotantoeroja.
Ei tällä tarvitse hirveästi päätään vaivata, kyllä markkinamekanismi toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Tyhjästä on vaikea nyhjäistä!
Ilmoita asiaton viesti
Uskon markkinamekanismiin, että se johtaa parhaaseen tulokseen. Sähkön hintaa ei hinnoitella markkinaehtoisesti. Paljonko olisit itse valmis maksamaan sähköstä, jota tulee huusholliin vain, kun tulee tai aurinko paistaa
Sähkön ostaja eli Fingrid, jonka pitäisi vastata sähkön saatavuudesta, ei ole hinnoittelussa ottanut mukaan sähkön saatavuutta eli toimitusvarmuutta eli sähkön pysyvyyskäyrää. Laaduton ja laatuisa sähkö on tietääkseni saman hintaista. Sähkön saatavuuden merkitys hinnassa on puhdas neuvottelukysymys ostajan ja myyjän välillä ja se ei toimi tällä hetkellä. Sähkön pörssihinta määräytyy erikoisilla tavoilla.
Laadukasta sähkön tuotantokapasiteetti ei kannata rakentaa, jos markkinoilla on hintahäirikkö, joka saa myydä jopa miinus-hinnalla jonain ajan hetkenä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kyllä Ollila puhuu sekavia. Fingrid ei osta eikä hinnoittele sähköä. Sähköenergian hinta määräytyy sähköpörssissä, eli Nordpoolissa. Hinnanmuodostuksessa ei ole mitään ”erikoista”, vaan hinta asettuu kysyntää ja tarjontaa vastaavaksi.Eli juuri markkinamekanismin mukaan toimitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä pörssi se on, jossa kaikki tarjoajat saavat lopulta saman hinnan? Tällöin tarjoajien kannattaa pyytää mahdollisimman suurta hintaa, koska saavat lopulta näistä kallista pyynnöistä halvimman eli kalliista pyynnöistä vähimmin kalliin. Ostaja häviää aina.
Ilmoita asiaton viesti
Jos pyydät liian suurta hintaa ja hinta asettuu pyyntösi alle, et saa myydyksi mitään. Hintamanipulointi on tietenkin kiellettyä ja kyllä sitä myös valvotaan.
Sähköpörssi hakee kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon täysin siitä riippumatta, että hinta on kaikille sama. Jos joka kauppa olisi eri hintainen, kannattaisi niiden jotka ovat onnistuneet ostamaan sähkönsä halvalla myydä se takaisin pörssiin nähdessään hinnan nousevan. Lopputulos olisi sama, sähkö maksaa sen verran kuin käyttäjät ovat siitä valmiit maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäyksenä että hinnan noustua tasolle n. 30 c/kWh on kaikki tuotantokapasiteetti kuulemma myyty, ja sitten alkaa kulutusjouston markkinat. Siis jotkut tahot alkavat tehdä tarjouksia omistamastaan sähköstä sillä mielellä, että jos tarjous menee läpi, niin myyjä käytännössä rajoittaa omaa kulutustaan myydyn määrän verrran.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuu mihin?
Ilmoita asiaton viesti
”Sähkön hintaa ei hinnoitella markkinaehtoisesti.”
Kyllä se nyt menee markkinaehtoisesti, eli hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.
”Paljonko olisit itse valmis maksamaan sähköstä, jota tulee huusholliin vain, kun tulee tai aurinko paistaa”
Sellaista tilannetta ei ole. Energiajärjestelmässä ei ole kaikki munat samassa korissa vaan energia tuotetaan monipuolisesta. Sähkön hinta toki vaihtelee ja se on hyvä asia, kertoo siitä että markkina toimii.
Sähkön hinnan vaihtelu ei haittaa pätkääkään, painotan vaan kulutusta halvan sähkön aikaan ja se millä on väliä on paljon maksan sähköstä vuositasolla.
”Sähkön saatavuuden merkitys hinnassa on puhdas neuvottelukysymys ostajan ja myyjän välillä ja se ei toimi tällä hetkellä. Sähkön pörssihinta määräytyy erikoisilla tavoilla.”
Se myynti tapahtuu pörssin kautta. Jää hölmöt neuvottelut ja hinnan arpominen pois. Mekanismi on sama kuin torilla, jossa vierekkäisillä kojuilla samaa hyödykettä myyvät säätävät hinnan samaksi. Nykytekniikka vaan automatisoi tuota ja se on hyvä asia.
”Laadukasta sähkön tuotantokapasiteetti ei kannata rakentaa, jos markkinoilla on hintahäirikkö, joka saa myydä jopa miinus-hinnalla jonain ajan hetkenä.”
Markkinamekanismi ohjaa siihen mikä on järkevää. Jos ei kannata niin sitten ei kannata. Tarpeeksi jos on kysyntää niin sitten kannattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkömarkkinoiden toimimattomuuteen on useita syitä:
– tuulivoiman ja aurinkovoiman tukiaiset;
– päästökauppa estää edullisen hiilivoiman;
– sattumavoiman toimittajille ei aseteta toimitusvaatimusta;
– vesivoiman lisärakentaminen on estetty;
– risuvoimaa tuetaan;
– jne.
Typerät poliitikkomme ovat syyllisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimatuet kohdistuvat varsin pieneen osaan asennetusta kapasiteetista, joten ei sillä ole merkitystä markkinan toimintaan. Tuulivoiman tuottajilla on tyypillisesti ’toimitusvaatimus’ – tosin ei ole energian tuottamisen vaadetta. Suomessa olisi n. 600 MW edestä jotenkuten kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa vesivoimaa; tosin valtaosa siitä olisi alle 20MW yksiköitä.
Putkisen listalla on yksi paikkansa pitävä väite: päästökauppa nostaa fossiilipolttoaineilla tuotettavan energian hintaa. Tosin päästökauppamaksu ei ole viimeisimpinä vuosina ollut se merkittävin este vaan fossiilisten polttoaineiden korkea hinta.
Ilmoita asiaton viesti
Levität tuulivoimahuijareiden valheita.
Esimerkiksi Fingrid joutuu vahvistamaan sähköverkkoja miljardeilla euroilla tuulivoiman tuotannon (teho) valtavan heilumisen vuoksi – se on käytännössä tukea tuulivoimalle.
Päästökaupasta pieni esimerkki. Vanhoina hyvinä aikoina Viron ja Suomen välinen siirtoyhteys oli molemmille hyödyllinen – tarpeen mukaan siirrettiin sähköä kumpaankin suuntaan. Sitten iski päästökauppa, joten Viro käytännössä lopetti sähköntuotannon moderneilla voimalaitoksilla, jotka tuottivat sähköä virolaisesta palavasta kivestä. Kun oli kova pakkanen, niin Virosta tuotiin Suomeen sähköä.
Sitten iski päästökauppa, joten sitä virolaista sähköä ei enää tuoda käytännöllisesti katsoen ollenkaan Suomeen, vaan Suomesta viedään sähköä Viroon ”langat punaisina” ja silti Virossa on melko yleisesti sähkön hinta aivan sietämättömällä tasolla. Nimenomaan idioottimaisen päästökaupan vuoksi.
Eräs virolainen ystäväni epätoivoissaan sähkön korkean hinnan vuoksi rakentaa aurinkovoimaa, akkuja ja suuritehoisia inverttereitä tontilleen. Ilman päästökauppaa sitä idioottimaisuutta ei tarvittaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea Suomessa kulutettua sähköä ei myydä pörssissä.
Tänään kulutus (= siirto kantaverkon kautta) on ollut keskimäärin 8582 MW.
Tästä n. 3800 MW ei ole ollut ”pörssisähköä”.
Suomen suurimmat sähköntuottajat (UPM ja Fortum) ovat myyneet suuren osan ei-sää-riippuvaisesta tuotannosta ensi vuodelle hieman alle 60 €/MWh.
Eli vakaalle (laadukkaalle) sähkön tuotannolle on olemassa premium.
Moni tuulivoimayhtiö on tehnyt PPA sopimuksia. Kun ei tuule, niin joutuvat ostamaan sähkön pörssistä, ja hinta menee tappiin.
Ja taas tuli extra premium laadukkaalle sähkölle.
2023 Suomessa on ollut käytössä Windfall vero.
“Yrityksissä on huolta, että kerran käyttöönotettua veroa on helppo jatkaa. Puolueilta tarvitaan selvä viesti, että vero kuopataan tämän vuoden jälkeen. Puhtaan sähkön tuotannon verottaminen muuta yritystoimintaa kireämmin on karhunpalvelus sekä energian saatavuudelle että ilmastotavoitteille”, sanoo Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Onko laki edelleen voimassa?
En löytänyt mistään tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
” Sitä sovelletaan verovuonna 2023 tai verovuonna 2024. Tietyissä tilikauden muuttamiseen liittyvissä tilanteissa voittoverolaki voi tulla sovellettavaksi sekä verovuonna 2023 että verovuonna 2024.”
Käsittääkseni sekä-että -tapaus on harvinainen ja vältettävissä, kunhan vaan ei aktiivisesti muuteta tilikauden pituutta niin, että soveltaminen molempina vuosina tulisi kyseeseen.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/222426/sahkoalan-ja-fossiilisten-polttoaineiden-alan-valiaikaiset-voittoverot/
Ilmoita asiaton viesti
Laki näyttäisi olevan voimassa ”toistaiseksi”.
Autoverokin on ”tilapäinen” ja ollut voimassa kohta vuosisadan.
Niin kauan kun tällainen ylimääräinen vero on mahdollista,
on turha odottaa suurempaa, kannattavaa investointia Suomen energiasektoriin.
Ilmoita asiaton viesti
Masa, kirjoitat: ”Oikeasti markkinamekansimi toimii ihan hyvin, päästöoikeukset kuristetaan Pariisin sopimusten mukaisesti…”
Suomen CO2-päästöt olivat 2022 noin 37 milj. tonnia ja se ylitti päästöoikeudet noin 0,3% = noin 100 000 tonnia.
Sakkoa joutuu tuosta maksamaan 100 €/ton = 10 milj. €.
Ei tuo niin kovin karmea summa ole…
Ilmoita asiaton viesti
Mutta aivan turhaa.
Ilmoita asiaton viesti