Wärtsilän puhallus laskelma

Aprillipäivän blogikeskustelussa törmäsin Wärtsilän tekemään puhallusilmiöön, joka selviää parhaiten alla olevasta kuvasta_1.
Puhallusilmiössä verrataan  kahta vaihtoehtoa fossiilivapaaseen sähköntuotantoon.
Puhallus (wartsila.com)


Kuva_1. Wärtsilän puhallus.

 

Ydinvoima

Ydinvoimalan sähköteho on 1600 MW, mikä viittaa OL3’n kokoiseen, uuteen voimalaitokseen. Tämän uutukaisen kustannukseksi Wärtsilä ilmoittaa
”Ydinvoiman ominaisinvestointi on 6875 EUR/kW, joka perustuu Olkiluoto 3 viimeisimpään kustannusarvioon. Taloudellinen käyttöikä on 30 vuotta ja
korkotekijä (WACC) on 6%.”

Eli OL3 ”viimeisin kustannusarvio” on 11 mrd. €.
Taitaa olla hevosmiesten tietotoimiston informaatiota?

Edesmennyt Areva ilmoitti oikeudenkäynneissä kustannuksiksi 8,5 mrd. €, mihin perustivat korvausvaatimuksensa. Tämä antaisi ominaisinvestoinniksi 5,3 M€/MWh.
Laskettuna 40 vuoden käyttöiälle, käyttöasteella 90%, korolla 5% ja OPEX 20 €/MWh päädytään LCOE = 59,3 €/MWh.

Vastaavasti Puolaan rakennettavien Westinghouse’n ydinvoimalan (3 x 1250 MW) investoinniksi ilmoitetaan 18,2 mrd. €. Ominaisinvestoinniksi tulee n. 4,85 M€/MWh. Startti 2033.
Laskettuna 40 vuoden käyttöiälle, 90% käyttöasteella, 5% korolla ja OPEX 20 €/MWh päädytään LCOE = 55,8 €/MWh.
Poland gives details on $20B nuclear power bid – POLITICO

 

Tuulivoima

Wärtsilä ilmoittaa tuulivoimalle LCOE hinnaksi 28,3 €/MWh, millä hinnalla esim. vedyn tuottajat saisivat sähköä.
Nyt pitää tietenkin kysyä: milloin tuulivoima tekee tulosta, jos kaikki toimitetaan omakustannushintaan?

Parhaillaan laiteasennusvaiheessa oleva Lestijärven tuulivoiman teho tulee olemaan 455,4 MW. Investoinnin arvo on 650 M€, eli ominaisinvestoinniksi tulee 1,43 M€/MW.
Kapasiteettikertoimella 33% (laskettu ilmoitetusta datasta), käyttöajalla 25 vuotta, korolla 5% ja OPEX kustannuksella 11,7 €/MWh, päädytään LCOE = 46,7 €/MWh.

Saksan viimeinen ”huutokauppa” onshore tuulivoimalle päätyi hintaa 73,4 €/MWh.
Bundesnetzagentur – Press – Results of the auctions for onshore wind and solar installations on buildings and noise barriers

Alla olevassa kuvassa_2 on esitetty arvio 10-vuotisille PPA sopimuksille (esim. vedyn elektrolyysiin) alkaen vuodesta 2025. Break even tarkoittaa myyjälle nollatulosta kaupalle.


Kuva_2. Euroopan PPA sopimusten hintoja seuraavalle kymmenelle vuodelle.

 

Seuraavissa laskelmissa käytän PPA sopimuksen Suomen hintana 0,8 * 85 €/MWh = 68 €/MWh.

 

Vedyn elektrolyyseri, käyttöaika 20 v.

Vedyn elektrolyysi 200 bar paineeseen kuluttaa 55 MWh/t H2. Vedyn hinnaksi muodostuu (CAPEX + OPEX): 15 €/MWh + 112 €/MWh = 127 €/MWh.

Akku, käyttöaika 15 vuotta

12 €/MWh + 68 €/MWh * 1/0,8 = 97 €/MWh.

Vetykäyttöinen lämpövoimakone säätövoimalle, käyttöaika 25 vuotta

22 €/MWh + 68 €/MWh *1/0,28 = 265 €/MWh.

 

Yhteenvetoa

Vuonna 2023 Suomeen asennetun tuulivoiman keskituotanto oli 1600 MWh/h. Käyttöasteeksi tuli vaivaiset 27,4%.
Tuulivoiman tuotanto – Fingrid

Suomessa on ollut Eurooppalaisittain halpaa sähköä, koska:

  • on paljon ydinvoimaa
  • on käytettävissä paljon pohjoismaista vesivoimaa vielä pari vuotta

Tuulivoiman osuuden lisääntyminen tulee kasvattamaan oheiskustannuksia, joita yritetään maksattaa sähkönkäyttäjillä ja veronmaksajilla yleensäkin.
Se siitä halvasta sähköstä.

Koska Suomen suhteellinen ydinvoimaosuus tulee pienenemään lähivuosiksi, napaa runsaasti vesivoimaa omaava Ruotsi sähköintensiiviset investoinnit.
Vasta uusi ydinvoimakapasiteetti voi pelastaa Suomen.

Wärtsilän visioon voidaan soveltaa osuvasti vanhaa Suomalaista sananlaskua:
pakkasella housuun kuseminen  lämmittää vain hetken.

Lasse Hernesniemi

Entinen CO2-uskovainen, joka asioita selvitettyään muuttui epäileväiseksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu