Wärtsilän puhallus laskelma
Aprillipäivän blogikeskustelussa törmäsin Wärtsilän tekemään puhallusilmiöön, joka selviää parhaiten alla olevasta kuvasta_1.
Puhallusilmiössä verrataan kahta vaihtoehtoa fossiilivapaaseen sähköntuotantoon.
Puhallus (wartsila.com)
Kuva_1. Wärtsilän puhallus.
Ydinvoima
Ydinvoimalan sähköteho on 1600 MW, mikä viittaa OL3’n kokoiseen, uuteen voimalaitokseen. Tämän uutukaisen kustannukseksi Wärtsilä ilmoittaa
”Ydinvoiman ominaisinvestointi on 6875 EUR/kW, joka perustuu Olkiluoto 3 viimeisimpään kustannusarvioon. Taloudellinen käyttöikä on 30 vuotta ja
korkotekijä (WACC) on 6%.”
Eli OL3 ”viimeisin kustannusarvio” on 11 mrd. €.
Taitaa olla hevosmiesten tietotoimiston informaatiota?
Edesmennyt Areva ilmoitti oikeudenkäynneissä kustannuksiksi 8,5 mrd. €, mihin perustivat korvausvaatimuksensa. Tämä antaisi ominaisinvestoinniksi 5,3 M€/MWh.
Laskettuna 40 vuoden käyttöiälle, käyttöasteella 90%, korolla 5% ja OPEX 20 €/MWh päädytään LCOE = 59,3 €/MWh.
Vastaavasti Puolaan rakennettavien Westinghouse’n ydinvoimalan (3 x 1250 MW) investoinniksi ilmoitetaan 18,2 mrd. €. Ominaisinvestoinniksi tulee n. 4,85 M€/MWh. Startti 2033.
Laskettuna 40 vuoden käyttöiälle, 90% käyttöasteella, 5% korolla ja OPEX 20 €/MWh päädytään LCOE = 55,8 €/MWh.
Poland gives details on $20B nuclear power bid – POLITICO
Tuulivoima
Wärtsilä ilmoittaa tuulivoimalle LCOE hinnaksi 28,3 €/MWh, millä hinnalla esim. vedyn tuottajat saisivat sähköä.
Nyt pitää tietenkin kysyä: milloin tuulivoima tekee tulosta, jos kaikki toimitetaan omakustannushintaan?
Parhaillaan laiteasennusvaiheessa oleva Lestijärven tuulivoiman teho tulee olemaan 455,4 MW. Investoinnin arvo on 650 M€, eli ominaisinvestoinniksi tulee 1,43 M€/MW.
Kapasiteettikertoimella 33% (laskettu ilmoitetusta datasta), käyttöajalla 25 vuotta, korolla 5% ja OPEX kustannuksella 11,7 €/MWh, päädytään LCOE = 46,7 €/MWh.
Saksan viimeinen ”huutokauppa” onshore tuulivoimalle päätyi hintaa 73,4 €/MWh.
Bundesnetzagentur – Press – Results of the auctions for onshore wind and solar installations on buildings and noise barriers
Alla olevassa kuvassa_2 on esitetty arvio 10-vuotisille PPA sopimuksille (esim. vedyn elektrolyysiin) alkaen vuodesta 2025. Break even tarkoittaa myyjälle nollatulosta kaupalle.
Kuva_2. Euroopan PPA sopimusten hintoja seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Seuraavissa laskelmissa käytän PPA sopimuksen Suomen hintana 0,8 * 85 €/MWh = 68 €/MWh.
Vedyn elektrolyyseri, käyttöaika 20 v.
Vedyn elektrolyysi 200 bar paineeseen kuluttaa 55 MWh/t H2. Vedyn hinnaksi muodostuu (CAPEX + OPEX): 15 €/MWh + 112 €/MWh = 127 €/MWh.
Akku, käyttöaika 15 vuotta
12 €/MWh + 68 €/MWh * 1/0,8 = 97 €/MWh.
Vetykäyttöinen lämpövoimakone säätövoimalle, käyttöaika 25 vuotta
22 €/MWh + 68 €/MWh *1/0,28 = 265 €/MWh.
Yhteenvetoa
Vuonna 2023 Suomeen asennetun tuulivoiman keskituotanto oli 1600 MWh/h. Käyttöasteeksi tuli vaivaiset 27,4%.
Tuulivoiman tuotanto – Fingrid
Suomessa on ollut Eurooppalaisittain halpaa sähköä, koska:
- on paljon ydinvoimaa
- on käytettävissä paljon pohjoismaista vesivoimaa vielä pari vuotta
Tuulivoiman osuuden lisääntyminen tulee kasvattamaan oheiskustannuksia, joita yritetään maksattaa sähkönkäyttäjillä ja veronmaksajilla yleensäkin.
Se siitä halvasta sähköstä.
Koska Suomen suhteellinen ydinvoimaosuus tulee pienenemään lähivuosiksi, napaa runsaasti vesivoimaa omaava Ruotsi sähköintensiiviset investoinnit.
Vasta uusi ydinvoimakapasiteetti voi pelastaa Suomen.
Wärtsilän visioon voidaan soveltaa osuvasti vanhaa Suomalaista sananlaskua:
pakkasella housuun kuseminen lämmittää vain hetken.
Lestijärven käyttöikä 25 vuotta on yltiöoptimistinen, ellei sitten toimialalla ole tapahtunut jotain merkittävää kestävyyden kasvua. Nykyisten myllyjen mediaani oli pari vuotta sitten luokkaa 15-18 vuotta, ja paljon nuorempiakin on purettu. Lavoille 10 vuotta on jo melkoinen saavutus.
”…ominaisinvestoinniksi tulee 1,43 M€/MW…”
Aikaisemmin nyrkkisääntö oli miljoona per MW joten tuo suhde on sitten vain heikentynyt, inflaatiokin huomioiden.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimalat ovat Siemens Gamesan tekemiä ja tyyppiä, jonka piti kestää ikuisesti.
Hajosivat muissa paikoissa heti alussa, joten on jouduttu uudelleen suunnittelemaan ja rakentamaan.
Toimitus on lähes vuoden myöhässä. Kaupat tehtiin 2021?
Lestijärvellä projektiin kuuluu myös pitkä 110 kV voimalinja Alajärvelle.
Laitetoimittajat eivät ole välttämättä nostaneet ex works hinnoittelua, joka on nyt n. 1+ M€/MW.
Uutta on, että myydään kalliita ”huolenpitosopimuksia” eli siirretään CAPEXia OPEXiksi. LCOE nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimalan ikä on nykyisin 60 vuotta. Ei suinkaan 40 vuotta.
Tuulivoimalan ikä ei ole 25 vuotta vaan korkeintaan 20 vuotta.
Barakahiin rakennettiin 4 x 1340 MW ydinvoimala APR1400 noin 20 miljardilla.
Laskelmia voi tietysti tehdä vaikka minkälaisilla numeroilla, mutta parasta olisi tehdä toteutuneilla numeroilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoimateollisuudessa käytetään yleisesti 40 vuoden kuoletusaikaa.
Eli OL1 ja OL32 ovat siinä mielessä nyt jo arvottomia.
Ostetaanko pois?
Mikäli käytetään 60 vuoden laskentaa (paineastian laskennallinen ikä), joudutaan kuitenkin tekemään rajuja uudistuksia, mikä taasen nostaa OPEXia. Ja siitä ei ole tietoa, eli ei ole toteutuneita numeroita.
Puolassakin APR1400 oli halvin vaihtoehto, ja sinne toimitetaan niitä 3 kpl.
Westinghouse toimittaa kaikkiaan 6 kpl omiaan.
Westinghousen etu on 18 kuukauden vaihtoväli polttoaineelle.
Tuulivoimalle 25 vuotta on kova vaatimus, varsinkin isoille yksiköille kuten Lestijärvellä on.
Siivet menevät varmastikin vaihtoon, mutta ovat OPEXsia.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Loviisan vanhoja venäläisperäisiä ydinvoimaloita on tarkoitus käyttää vuoteen 2050 saakka (käyttölupa molemmille yksiköille) tulee yli 60 vuotta.
OL3 on laskettu 60 vuoden käyttöiän mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Fortum on varannut 1 mrd. € tähän Loviisan uudistusprojektiin.
Uskon, että rahat menevät Ruotsiin uuteen ydinvoimalaan ja Loviisa menee pimeäksi.
Meillä kun on niitä siirtolinjoja.
Ilmoita asiaton viesti
Fortum on tehnyt monenlaisia idioottimaisia päätöksiä, mutta jospa ei sentään tällaista. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän voisi olla Wärtsilän motivaatio esittää tällaisia laskelmia?
Ilmoita asiaton viesti
Myydä vedyllä toimivia Dieselvoimaloita viherpiipertäjille?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo mainio PPA kuva herättää kysymyksen että miksi joku investoisi ison luokan aurinkosähkölaitokseen pohjoismaissa? Kuitenkin kymmenien jopa satojen hehtaarien laitoksia on suunnitteleilla. Ei kait veronmaksaja anna niihin jotain investointitukea?
Ilmoita asiaton viesti
Esim. Ilmatar
https://ilmatar.fi/aurinkovoimalamme/
Ei kait nyt veronmaksajan rahoja tämmöiseen?
Ihan varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Westinghousen viimeisimmät urakat ovat menneet 2-2,5 -kertaisesti yli budjetoidun.
Eräänlainen investointikustannusten litmustesti on tekeillä Bulgariassa, jossa ostaja haluaa Westinghouselta toimitukselle kiinteän hinnan. Vaatimus on, että kahden reaktorin urakkahinta olisi maksimissaan $14 mrd. Eppäilen ettei W-house tuohon lähde.
Ilmoita asiaton viesti
Sekä Westinghouse että Korealaiset antoivat hintatakuun Puolassa.
Ranskalaiset eivät ja putosivat kilvasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tällainen väite on peräisin?
Nimittäin kun W-house on hiljattain saanut reaktoreita valmiiksi hintaan lähes $20mrd/reaktori, niin tuskin lähtevät lupaamaan kolmea reaktoria $22mrd yhteishintaan.
W-house yritti myös saada amerikkalaisia alihankkijoitaan mukaan rahoittamaan projektia, minkä johdosta alihankkijat jättivät urakan väliin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan parin viime vuoden aikana on tapahtunut kaikenlaista. Erityisesti yleinen kustannustaso on noussut, kuten ovat myös nousseet korot. Tämä luonnollisesti vaikuttaa pääomaintensiivisiin tuuli- ja aurinkohankkeisiin. Ja aivan erityisesti se vaikuttaa ydinvoimahankkeisiin, jossa suuria pääomia pitää sitouttaa pitkäksi aikaa ennenkuin energiantuotanto alkaa.Joten ei saada oikeaa kuvaa vertailemalla nykyisiä tuulivoiman hintoja menneisiin ydinvoiman hintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Westinghousen Puolan LCOE 55,8 €/MWh edustaa tulevaisuuden ydinvoiman hintaa.
Korkona olen käyttänyt 5%, joka on korkea ydinvoimalle; realistinen lienee 3,5%.
Eiköhän rahoittajat osaa asiansa.
TVO omakustannushinta on 30,8 €/MWh, joka edustaa tämän hetken ydinvoiman hintaa, jossa on uutta ja vanhaa.
Lopputulema on, että tuulivoima on oheiskustannuksineen paljon kalliimpaa kuin ydinvoima oheiskustannuksineen.
Nyt ja tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
TVO:lla on kaksi vanhaa voimalaa ja yksi uusi, jonka se sai puoleen hintaan. Ei kannata sen perusteella esittää mitään uuden ydinvoiman hinnasta.
Kustannusnousu ei voi olla vaikuttamatta Westinghouseenkaan. Puolan valtion 10 v. obligaatiot tuottavat 5,5 prosenttia. Sitäpaitsi ydinvoima-ala ei ole kovin hyvässä maineessa kustannusten ja aikataulujen pitävyyden kanssa. Mutta toivotaan puolalaisille onnea hankkeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Westinghouse näyttäisi onnistuneen teknologian sarjatuotannossa, mikä varmasti laskee hintaa.
Eiköhän tilauskirjoissa ole jo 10 kpl reaktoreita pelkästään Eurooppaan.
Areva/EDF näyttäisivät epäonnistuneen täysin + Ranskalainen projektinhoito.
Puolasta löytyy metallityöntekijöitä ja konepajoja. Eri juttu Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
”TVO:lla on kaksi vanhaa voimalaa ja yksi uusi, jonka se sai puoleen hintaan. Ei kannata sen perusteella esittää mitään uuden ydinvoiman hinnasta”.
Kukas tämmöistä on esittänyt?
Ilmoita asiaton viesti