Hovioikeus sälytti aso-asukkaille valtionvelan lisäksi riiston 58.000 e/hlö, laittomasti?

Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, miten hovioikeuden yksimielinen ratkaisu oikeuttaa asumisoikeusvastikkeiden nosto aravavuokratason alapuolelta markkinavuokratasoon merkitsee jättiläismäistä riistoa aso-asukkaiden kukkarosta.

Nokitanpa nämä luvut Suomen kokonaisuuteen ChatGPT:n avulla.

• Aso-asuntoja on 50.000, keskikoko 70 m2, eli yhteispinta-ala on 3,5 miljoonaa m2.
• Aravavuokrataso on keskimäärin 13,5 e/m2.
• Vapaarahoitteinen vuokrataso on 21,5 e/m2.
• Asumisoikeutettuja on noin 100.000.

Hovioikeuden holtittoman ratkaisun soveltaminen merkitsee  lisätuloja aso-yhtiöille vuodessa 3,5 miljoonaa x 8 e/m2 x 12 = 336 miljoonaa euroa vuodessa. Jos aso-asuntoa pidetään 30 vuotta, niin tuon summan nykyarvo on 5,8 miljardia, (calculator.net)

Chat GPT:n mukaan noiden asuntojen alkuperäinen rakennuskustannus on ollut 9,6 miljardia. Sitäkään yhtiöt eivät ole itse lainkaan maksaneet, vaan ason haltijat vastaavat lainoista totaalisesti korkoineen, lyhennyksineen.

Alkuperäiset aso-maksut ovat olleet 1,4 miljardia. ASO-yhtiöt siis aikovat oikeuden päätöksellä rahastaa asukkailta lain vastaisesti, mutta oikeuden päätöksellä lisää 5,8 miljardia eli yhtä henkilöä kohti 58.000 euroa, siis perheillä tavanomaisesti 116.000 euroa. Tästä lisäriistosta ei ole asukkaalle mitään hyötyä eikä sitä saa pois muuttaessaan takaisin. Siinäkin tapauksessa, että riistoa perusteltaisiin tehdyillä parannuksilla tms. niin asukas on maksava niistä vielä erikseen, eikä tällä kertaa 15 %, vaan 100%.

Summan suuruuden ymmärtää, jos vaikka kaikki Suomen asukkaat 5,5 miljoonaa, joutuisivat samaan kurimukseen, niin lisälasku olisi 5,5 miljoonaa x 58.000 euroa = 320 miljardia. Summa on siis noin 150 % enemmän kuin valtionvelka nuppia kohti.

Hovioikeus on kevytmielisesti ryhtynyt anglosaksiseen käytäntöön, jossa tuomioistuin kehittää lakia ennakkotapauksen avulla. Siihenhän omistajat vetoavat unohtaen lakikirjan. Suomen lainsäädäntöjärjestys edellyttää muutakin, myös vaikutusarvion tekemisen.