Euromyytit

EU:n solvaaminen on muodostunut miltei
muoti-ilmiöksi. Erityisesti Britannian lehdistö; Daily Mail ja The
Telegraph, ovat kunnostautuneet keksimällä mitä ihmeellisimpiä
tarinoita EU:sta ja direktiiveistä. Valitettavasti suomalainen media
toistaa näitä keksittyjä juttuja ilman lähdekritiikkiä. Joskus
jopa joku onneton poliitikkokin erehtyy hakemaan kannatusta
tarttumalla syöttiin miettimättä kahta kertaa. Ja kuten
tavallista, kun valhetta tarpeeksi toistaa alkaa se ottamaan
virallisen totuuden aseman, tai vähintäänkin jäljelle jää
tunne, että EU ja direktiivit on hölmöjä.

Kaikien euromyyttien äiti on nk.
’kurkkudirektiivi’ (ja ’banaanidirektiivi’),
jonka mukaan EU kuulemma kielsi käyrät kurkut. EU ei tietenkään
kieltänyt ostamasta ja syömästä käyriä kurkkuja. Direktiivin
mukaan tarpeeksi suorat ja virheettömät kurkut kuuluvat
laatuluokitukseen Extra Class, sitä huonommat laatuluokiin I, II tai
III riippuen ominaisuuksista (suoria kurkkuja mahtuu enemmän
laatikkoon, joka laskee kuljetus- ja pakkauskustannuksia).
Direktiiviä ei keksitty tyhjästä vaan se perustui jo aikasemmin
kansainvälisessä kaupassa käytettyihin standardeihin. EU
yhtenäisti ja siten yksinkertaisti standardien käyttöä, koska
ajateltiin, että yhtenäiset hedelmien ja vihannesten standarit
helpottavat kansainvälistä kauppaa, edistävät kilpailua ja
laskevat siten kuluttajahintaa. Kurkkudirektiivistä luovuttiin 2009,
ehkä enemmän siihen kohdistuneen negatiivisen palautteen vuoksi
kuin siksi, että direktiivi olisi ollut jotenkin haitallinen.

(http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31988R1677:E…)

Usein EU:ta ehditään ilkkua jo
lakiehdotuksen valmisteluvaiheessa ennenkuin mitään
direktiiviä on saatu aikaiseksi. Se on valitettavaa, koska lakien
demokraattinen valmisteluprosessi on kaikkien etu. Näin kävi mm.
ehdotukselle jonka mukaan oliiviöljykannut olisi kielletty
ravintoloissa hygieniasyistä. Muutama vuosi sitten väitettiin, että
EU direktiivi kieltää pulloveden. Silloin kyse ei ollut
direktiivistä ollenkaan vaan kahden sivun mittaisesta vastauksesta
kahden saksalaisen EU-kriittisen professorin esittämään
provokatiiviseen kyselyyn siitä, että saako pullovettä mainostaa
nestehukkaa (dehydraatio) ehkäisevänä aineena. Vastauksen mukaan
mainonnassa ei tulisi mainita nestehukkaa ehkäisevää vaikutusta,
koska lääketieteellisesti nestehukan aiheuttaa tauti jota veden
juonti ei paranna. Sitäpaitsi EU:n virasto ymmärsi kyselyn
provokatiivisen luonteen eikä edes vastannut kyselyyn ennenkuin
toistuvien yhteydenottojen jälkeen. Sittemmin EU:ta syytettiin
järjettömän direktiivin valmistelusta ja rahan ja resurssien
tuhlauksesta monisatasivuisen direktiivin laatimiseen . Tämä
varmaan olikin kyselyn alkuperäinen tarkoituskin.

Viime aikoina huomiota ovat saaneet
osakseen mm. yrtit, sukukirjat, ilmapallot, lakritsipiiput, saunan
polttopuut ja pesukoneiden 20ºC lämpötila. Myöhemmin uutisoinnit
ovat osoittautuneet uutisankoiksi tai vääristellyksi totuudeksi.
Valkosipulia syödään, sukukirjoja kirjoitetaan, lakritsipiippuja
voi ostaa, ilmapalloja puhalletaan ja saunaa voi lämmittää
polttopuilla kuten ennnenkin. ’Pesukone-direktiivi’ koskee vain ympäristomerkintää, jossa parhaan luokituksen koneelta vaaditaan muiden vaatimusten lisäksi 20ºC pesuohjelma.  Ketä haittaa, että pesukoneisiin
tulee lisävaihtoehdoksi 20ºC ohjelma? Ainahan voi käyttää
vaikka 90ºC asteen ohjelmaa, jos se vain pesukoneesta löytyy.
Yritykset voivat myös kehittää alemmissa lämpötiloissa toimivia
pesuaineita kunhan niille ensin löytyy käyttöä. Tämähän on
perinteinen muna-kana ongelma. EU direktiivejä koskevia
urbaanilegendoja on jo niin monta, että niistä voisi kirjoittaa
kirjan. Onneksi EU on alkanut ottaa kantaa ongelmaan ja korjaavaa
informaatiota varten on perustettu internet-sivu: ”Setting the
facts straight” (http://blogs.ec.europa.eu/rebuttal/).

Henkilökohtaisesti nämä valheet ovat
alkaneet tympiä. Ensimmäinen tunne joka nousee pintaan uutta
direktiiviä koskevan uutisen yhteydessä on epäusko. Toivottavasti
muutkin ymmärtäisivät, että kaikki mitä lukee ei ole totta.
Parempi tarkastaa asiat viimeistään ennenkuin
ottaa asiakseen levittää väärää tietoa edelleen. Niin ainakin välttyy nololta jälkipyykiltä.