Ei suojavarusteita – ei toimintaa

”No PPE – no action”, tämän ohjeen antoi Wuhanin epidemia-alueella 320 hengen lääkintäryhmää vetänyt shanghailainen professori HUSin johdolle. Hänen ryhmänsä vietti 55 päivää Wuhanissa hoitamassa vaikeita koronapotilaita ilman, että yksikään ryhmän jäsen itse sairastui koronavirusinfektioon. Vastakkaisena esimerkkinä voi toisaalta käyttää Lombardian maakuntaa Italiassa, jossa mediatietojen mukaan yli 10 % terveydenhuollon työntekijöistä on sairastunut koronaan. Perussyynä tähän pidetään, että Lombardian epidemian alkuvaiheessa ei toisaalta osattu varautua siihen, että potilaat sairastivat helposti tarttuvaa koronavirusta, ja toisaalta siitä, että koronapotilaita hoitaneella henkilöstöllä oli puutteellinen suojavarustus (personal protective equipment eli PPE).

Suojavarusteiden saatavuus vaikuttaa epidemiatilanteessa terveydenhuollon toimintaan monella tavalla. Sairastuneet taikka karanteeniin joutuneet terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat ensinnäkin poissa normaalista toiminnasta eli suuri määrä sairastuneita ammattilaisia heikentää väistämättä terveydenhuollon toimintakykyä. Jos sairastuminen vielä kohdentuu kriittiseen henkilöstöön, esim. teho-osastojen työntekijöihin, voivat henkilöstön sairastumiset vakavasti vaarantaa potilaiden mahdollisuutta saada asianmukaista hoitoa. Toisaalta kysymys on työsuojelullinen. Myös epidemiatilanteessa työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja työntekijällä on periaatteessa oikeus kieltäytyä sellaisesta työstä, joka vaarantaa hänen terveytensä. Kukaan sairaanhoidossa ei halua uhrata hoitohenkilökunnan henkeä tai terveyttä potilaiden hengen ja terveyden sijaan, vaan tavoite on pelastaa potilaat henkilöstön terveys ja hyvinvointi varmistaen. Kolmanneksi kysymys on lääkärien ja hoitajien parhaan suorituskyvyn varmistamisesta. Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilöiden sitoutuminen työhönsä on Suomessa suurta, lisää asianmukaisten varusteiden antaminen luottamusta siihen, että henkilöstöä oikeasti tuetaan kriisiolosuhteissa. Kokemus yhteiskunnan tuesta lisää osaltaan motivaatiota selvitä suurestakin työkuormasta.

Suomen hallitus on pandemian alusta lähtien korostanut Suomen hyvää varautumista kriisitilanteisiin. Käytännön tasolla kutenkin suojavarusteiden puute muodostui jo kahden pandemiaviikon jälkeen niin suureksi ongelmaksi, että valtion varmuusvarastojen ovet jouduttiin avaamaan varusteiden toimittamiseksi sairaaloille. Varmuusvarastoista toimitetut määrät ovat osoittautuneet melko pieniksi tarpeeseen nähden, eikä suojavarusteita tosiasiassa ole kovin paljoa riittänyt yliopistosairaaloiden ulkopuolelle. Julkisuuteen on myös raportoitu suojavarusteiden laatuongelmista, sillä sekä valtion varmuusvarastoihin varastoidut, että sairaanhoitopiireihin sikainfluenssaepidemian jälkeen hankitut hengityssuojaimet olivat päässeet vanhentumaan. VTT:n testausten mukaan suojaimet kuitenkin kelpaavat käyttöön. Hengityssuojaimien osalta vanhojenkin varusteiden olemassaolo oli kuitenkin tavallaan onnekasta, sillä Huoltovarmuuskeskuksen mukaan nuo suojaimet eivät kuulu niihin varusteisiin, joita huoltovarmuuden takia tulee varastoida ja vanhoja hengityssuojaimia oli jo suunniteltu hävitettäväksi (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006463379.html). Huoltovarmuuskeskuksen lienee muutenkin mahdotonta täysimääräisesti varautua koronapandemian tasoiseen terveydenhuollon tarvikkeiden globaaliin kulutuspiikkiin.

Valtionhallinto ei ole julkaissut suojavarusteiden kulutusmääriä taikka tarvearviota epidemia-ajalle. Jotain johtoajatusta tarvittavista suojavarusteista saa kuitenkin esimerkiksi kuntien sote-henkilöstön määrästä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelee Suomessa yli 300 000 henkilöä. Jos heille tarjotaan suojavarusteeksi kirurginen maski, joka vaihdetaan kaksi kertaa päivässä esim. ruokailu- ja kahvitauon jälkeen kuten kuuluu, kuluu noita maskeja lähes 1 miljoona kappaletta päivässä. Ennakoidun 4-6 kuukauden kestoisen epidemian ajaksi tarvittaisiin tuolle henkilöstölle ainakin 120-180 milj. kirurgista maskia. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomea väkiluvultaan 12 kertaa suurempi Ranska tilasi Kiinalta 2 miljardia kirurgista maskia ( https://www.reuters.com/article/health-coronavirus-france/france-has-ordered-over-1-billion-face-masks-most-from-china-minister-idUSL8N2BL0KY).

Kilpailu suojavarusteista on maailmanmarkkinoilla nyt hyvin kovaa, mikä nostaa tuotteiden hintoja ja aiheuttaa jännitteitä valtioiden välille (https://www.france24.com/en/20200331-france-s-macron-visits-coronavirus-mask-factory-as-health-workers-complain-of-acute-shortage). Yhdysvaltain hallitus on käyttänyt maan lainsäädäntöä (Defence Production Act) jopa siihen, että se on ”kaapannut” yhdysvaltalaisten yritysten Kiinassa tuottamia suojavarusteita amerikkalaisten omaan käyttöön (https://www.bbc.com/news/world-52161995). Kiina on tällä hetkellä ainoa maa maailmassa, joka tuottaa suojavarusteita yli oman tarpeen ja pystyisi näin merkittävässä määrin muita maita auttamaan. Kiina on toisaalta maaliskuun 2020 lopussa tiukentanut vaatimuksiaan terveydenhuollon tuotteiden maastaviennille ja käyttää varmasti vahvaa asemaansa myös poliittisten tavoitteidensa ajamiseen.

Alkaakin vaikuttaa yhä enemmän sille, että Marinin hallituksen toistuvat ilmoitukset Suomen hyvästä varautumisesta ovat osoittautumassa ennenaikaisiksi ja suojavarusteiden puute uhkaa epidemian edetessä vaarantaa Suomen terveydenhuollon toimintakykyä. Riittävä korkean tason hengityssuojaimien (FFP2 ja FFP3) sekä suojatakkien saatavuus on kriittistä mm. koronapotilaita hoitavien teho-osastojen toiminnalle, eikä Suomen tehohoitopaikkojen määrää pystytä tosiasiassa kasvattamaan perhe- ja peruspalveluministerin lupaamalle 1000 paikan tasolle, jollei teho-osastojen henkilökunnalle ole tarjota asianmukaisia suojavarusteita.

Sanna Marinin hallitus on halunnut pitää kiinni Suomen valtiosäännön toimivaltiojaosta ja katsonut, että pandemian kaltaisessa globaalissa kriisissäkin toimivalta tilanteen hoitamiseen kuuluu vain maan hallitukselle. On tietysti hienoa, jos maan hallitus pystyy Kiinasta sekä ostamaan että vielä tuomaan Suomeen saakka sairaanhoidon välttämättä tarvitsemat suojavarusteet tilanteessa, jossa meitä isommat ja rikkaammat maat noita samoja tuotteita havittelevat. Itse en kuitenkaan pistäisi pahakseni, vaikka hallitus pyytäisi tähän apua myös maan ulkopoliittiselta johdolta ennen kuin suojatarvikkeet varastoista loppuvat.

LasseLehtonen

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu