Korona ja lainvalmistelun kukkaset
Hallituksen liikkumisrajoituksia koskeva lakiesitys kaatui perustuslakivaliokunnassa 31.3, kun valiokunta totesi yksimielisesti, ettei ulkonaliikkumiskielto ollut välttämätön toimenpide yksityisten kokoontumisten rajoittamiseksi. Perustuslakivaliokunnan käyttämät valtiosääntöasiantuntijat esittivät tämän jälkeen julkisuudessa epäilyjään Sanna Marinin hallituksen lainvalmistelun tasosta sekä valtioneuvoston oikeuskanslerin roolista lakiesitysten perustuslainmukaisuuden tarkistamisessa.
Koronapandemian aikainen säädösvalmistelu ansaitsee kovaakin kritiikkiä. Se on ollut juristien termein kasuistista (eli yksittäistapauslähtöistä). Julkisen vallan toiminnan kokonaisuus on näin muodostunut tilkkutäkkimäiseksi hetteiköksi, jossa sekä rajoitusten kohteena olevan väestön että rajoituksia toimeenpanevien viranomaisten on ollut vaikea ymmärtää säätelyn kokonaisuutta. Helpompaa onkin ollut käyttää tervettä maalaisjärkeä ja pysyä kotona kontakteja vältellen, kuin ottaa aina selvää siitä, missä koronaepidemian vaiheessa mikin alue on ja mitä erilaisia rajoitustoimenpiteitä kunta, aluehallintovirasto tai valtioneuvosto on siellä kulloinkin määrännyt noudatettavaksi.
Toimin itse eduskunnan eri valiokuntien asiantuntijana 1-2 kertaa kuukaudessa ja viimeisen 20 vuoden aikana olen tehnyt monta sataa lausuntoa tyypillisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvista (mutta toki myös muistakin) lakiesityksistä. Vuosien kokemuksella voin sanoa, että lakiesitysten valmistelu ei valitettavasti ole viime vuosikymmenellä parantunut. Esityksien perustelut ovat kyllä pidentyneet – välillä tulee jopa sellainen olo, että perustelujen sivumäärällä yritetään korvata varsinaisen lakitekstin heikko tekninen laatu. Hallituksen esityksiä kootaan nykyään leikkaa ja liimaa menetelmällä, jossa suurin piirtein samat liirum-laarumit on toistettu ao. alueen lakiesityksestä toiseen. Esityksistä on usein vaikea löytää johtoajatusta taikka kunnon vaikutusarviointia.
Itselleni on koronalainsäädännöstä jäänyt erityisesti mieleen neljä lainvalmistelun kukkasta. Niistä ensimmäinen koskee koronatestausta maamme ulkorajoilla (HE 137/2020 vp.). Sanna Marinin hallitus yritti toteuttaa – sinänsä perustellun ja tärkeän tavoitteen – vaatia maahantulijoilta negatiivista koronatestitodistusta. STM:n oltua alkusyksyn 2020 kovasti kiinni sote-valmistelussa, ao. lakiesitys päätyi liikenne- ja viestintäministeriön valmisteltavaksi. Perustuslakivaliokunta totesi LVM:n valmisteleman esityksen kuitenkin niin sekavaksi ja vastuutuksiltaan epäselväksi, ettei pitänyt mahdollisena korjata esitystä eduskunnassa hyväksyttävään kuntoon. Kun hallitus ei uutta esitystä antanut, on Suomen ulkorajojen terveysturvallisuus edelleen kunkin aluehallintoviraston alueensa rajanylityspaikkojen osalta tyypillisesti kolmeksi viikoksi kerrallaan tekemän päätöksen varassa.
Seuraava kukkanen oli tartuntatautilakiin tuotu asiakastilojen henkilömäärää koskeva säätely (HE 245/2020 vp.). Perustuslakivaliokunta oli toistuvasti vuonna 2020 edellyttänyt, että elinkeinotoimintaa koskevien rajoitusten tulee ottaa huomioon kunkin alueen epidemiatilanne ja koronan leviämisen riski erilaisissa kohtaamistilanteissa. Sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelu tulkitsi tätä niin, että rajoitettavaksi tulevat sisätilat, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun. Ilmeisesti ministeriön johto ei joko lukenut taikka ymmärtänyt eduskunnalle toimittamansa lakiesityksensä sisältöä, koska siellä hämmästys oli suuri, kun aluehallintovirastot olivat eduskunnan hyväksymän lain perusteella valmiit sulkemaan vain nuo yli 10 asiakkaan tilat. STM päätyi lopulta antamaan eduskunnalle kokonaan uuden lakiesityksen, jossa tuo 10 hengen raja poistettiin ja mm. kuntosalit voitiin sulkea kokonaan.
Kolmas lainvalmistelun kukkanen koskee maahantulijoiden pakollisia terveystarkastuksia ja tartuntatautilain 16 §:ää. Itse alaa jo n. 37 vuotta harrastaneena olen aina ollut siinä käsityksessä, että tartuntatautilain mukainen terveystarkastus tartuntataudin toteamiseksi voidaan kohdistaa joko yksittäiseen henkilöön tai henkilöjoukkoon. Asia oli kuitenkin sekä STM:lle että aluehallintovirastoille itselleen sen verran epäselvä, että hallituksen esityksessä (HE 15/2021 vp.) päätettiin vielä erikseen säätää, että näitä tarkastuksia voidaan henkilöjoukollekin suorittaa. Perustuslakivaliokunta totesi osaltaan (PeVL 7/2021 vp.), että terveystarkastuksen henkilöllistä kohdetta määrittelevä tartuntatautilain lisäysehdotus ei muuta voimassa olevaa oikeustilaa. Ehkä tällainen olemassa olevan asiantilan toteava lakiesitys oli jollekin rajojemme terveysturvallisuutta hoitavalle taholle sitten tarpeen muistutuksena virkavelvollisuuksista.
Liikkumisrajoituksia koskeva hallituksen esitys (HE 39/2021 vp.) oli sitten aivan oma lukunsa. Esityksessä ehdotettiin ulkonaliikkumiskieltoa (lukuisin poikkeuksin) kontaktien vähentämiseksi, muttei kielletty yksityisiä kokoontumisia. Niinpä virkistävää liikuntaa harrastavat olisivat voineet suunnata kaverin saunalle, viettää rattoisan illan yhdessä ja palata sitten kotiin. Ruuhkaisissa marketeissa olisi kyllä saanut käydä, muttei pienissä liikkeissä ostoksilla taikka Stockmannin eri kerroksissa. Perustuslakivaliokunta totesi esityksestä antamassa lausunnossaan vielä selvyyden vuoksi erikseen, ettei yksityiselämän suoja estä säätämästä yksityisiä kokoontumisia koskevia rajoituksia, joilla ao. hallituksen esityksenkin perustelujen mukaan saataisiin kontaktien vähenemiseen kuta kuinkin sama vaikutus kuin hallituksen ehdottamalla ulkonaliikkumiskiellolla.
Opiskelin itse oikeustieteitä 1980-luvulla. Vielä silloin moni suomalainen laki oli pääosin kopioitu muiden Pohjoismaiden (tyypillisesti Ruotsin) lainsäädännöstä. Kun esim. negatiivisen koronatestin edellyttäminen maahantulijalta tuntuu nyt suomalaisille lainvalmistelijoille kovin vaikealle, voisi enempien turhaantumisten välttämiseksi olla syytä palata tuohon vanhaan käytäntöön eli huonosti valmisteltujen suomalaisten lakiesitysten sijasta kopioida toimivia pohjoismaisia säädöksiä omaan lainsäädäntöömme.
”Esityksistä on usein vaikea löytää johtoajatusta taikka kunnon vaikutusarviointia.”
Minua on vuosien ajan ihmetyttänyt miksi eduskunta ei vaadi, että lakiesitykset sisältävät lainlaadinnan ohjeistuksessa edellytetyt koko prosessin oleellisimmat kohdat? Jos ei ole selkeää punaista lankaa, asiallisia perusteluja, kokonaisvaltaista tarkastelua eikä vertailuja muihin mahdollisiin ratkaisuihin, ollaan poliittisen eduntavoittelun ja mielikuvamanipuloinnin viidakossa, jolla ei ole enää tekemistä alkuperäisten hyvien tavoitteiden kanssa, ja josta ei ole mitään järkevää ulospääsyä. Tästä hallituksen sote-uudistus on täydellinen esimerkki. Kiertämällä kaukaa KAIKKI lakiesityksen keskeiset piirteet sote-uudistuksesta on saatu farssi, joka saattaa olla lopullinen niitti yhteiskunnan tarjoamien terveyspalvelujen romahtamiselle.
Eduskunnan pitäisi siis ryhdistäytyä vaatimaan, että lainlaadinnan prosessioppaan ohjeistusta lakiesityksissä noudatetaan. Vaatimusta ei pitäisi alistaa eduskunnan voimasuhteiden päätettäväksi vaan sen pitäisi olla kategorinen (vaatisi varmaan lakimuutoksen). Toki vaatimuksen noudattamisen tasosta voisi silti jäädä kiistaa, mutta kun asiat olisi täydellisen pimentämisen sijaan nostettu pöydälle, niiden käsittelylle eduskunnassa olisi raamit, joissa poliitikkojen olisi mahdotonta väistellä kaikki heille epämiellyttävät näkökulmat. Voitaisiin ehkä päästä mielikuvapolitiikasta lähemmäksi reaalimaailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntuu olevan henkistä laiskuutta sekä ministereillä että kansanedustajilla, koska ongelma on hyvin tiedossa.
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Lainvalmistelu_vaikutusarviointi_tutkimus_02062020.aspx
X
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnitin täällä aiemmin huomiota, että ministereiden ennätysmäisen poliittisen avustajakunnan määrä ja roolit alkavat olla jo virkavastuulla toimiville ministeröiden lainvalmistelijoille taakka huolelliseen lainvalmisteluun.
Toinen asia tässä samalla. Kun rokotteita saadaan tulevina viikkoina aiempaa enemmän, miksi STM ei ole kehottanut kaikkia kuntia ottamaan avuksi rokotusten läpiviemisessä avoimen ja kolmannen sektorin toimijoita.
Vastaus, että jokainen kunta itse päättää ,on tämän koronapandemian kulunut ”pohjaan palanut” vastaus moneen asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon Lehtosen vastaavan tuohon jälkimmäiseen kommenttiisi. Odotan mielenkiinnolla, kuinka hän perustelee työnantajansa roolia yksityisen sektorin hyödyntämättömyydessä.
Itse ihmettelen, miksi rokotuksia tehdään vain arkipäivisin klo 8 – 16 välisenä aikana. Viikonloppuisin ja iltaisin voitaisiin rokottaa myös. Jos julkinen terveydenhuolto ei tuohon kykene, yksityisellä puolella olisi varmasti halukkuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän on muuttunut sitten sikainfluenssan. Jos oikein muistan, niin työkaverin kanssa paineltiin työpäivän jälkeen rokotukseen. Siis siinä vaiheessa, kun kaikki riski- ja muut ryhmät oli rokotettu. Tosin ihmisten into rokotukseen lopahti pian sen jälkeen, kun sitä alettiin jakamaan muillekin kuin etuoikeutetuille.
Silloin ainakaan ei kaupungilla ollut ongelmaa rokottaa myös virka-ajan jälkeen. No, toistaiseksi ilmeisesti kaikki piikit ehditään kyllä antamaan ilman ylitöitä…
Ilmoita asiaton viesti
Ne rokotteet, joita Suomeen on saatu ehditään käyttää helposti arkipäivisin sen 8 tunnin aikana, joka rokotuksille on varattu. Vasta sen jälkeen, kun rokotteita on riittävästi, on aihetta tarkastella rokotuksiin varattua aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin suurin ongelma on rokotteiden saatavuus eikä niiden piikittäminen. Toki ajanvarauksella eri riskiryhmille kohdennettu rokottaminen on järjestelyiltään kohtuullisen monimutkaista, mutta mielestäni rokotusjärjestelyt ovat sujuneet ainakin pääkaupunkiseudulla varsin hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituspuolueet ovat politisoineet Koronapandemiasta käytävän keskustelun. Ministerit eivät hyväksy mitään opposition rakentavaa arvostelua toimenpiteiden laadusta, ajoituksesta tai kohdentamisesta.
Minulle on jäänyt sellainen maku hallituksen viestinnästä, että ”Meitä ei saa neuvoa, kyllä me ja meidän avustajat tiedämme”.
Koronapandemian nujertaminen on kuitenkin koko kansan yhteinen ponnistus.
Ilmoita asiaton viesti
On ollut koko ajan ilmassa Marinin hallituksen akrobaattisia yrityksiä hoitaa koronakriisiä haukena siinä siinä lainsäädäntökatiskassa joka sinänsä on surkea pandemian hoitoon – ja jonka lainoppineet viranomaiset ovat vielä käytännössä sössineet tai katsoneet elitistisen oikeusoppineesti tyynesti hammastikulla hyvän kollegalounaan jälkeen hammasvälejä puhdistaen että siellä se hauki sätkii – oikeuskanslerin ollen mitä surkein ja perustuslakivalionkunta toiseksi surkein kun ei ole moista oikeuskansleria syrjään siirtänyt – ja surkeuden kukkasena ettei ensimmäistäkään oikeusoppinutta ole ilmaantunut joka tuohon juristien laiskanpulskeaan töppöilyyn ja koko pandemialainsäädäntöön olisi strategisella kokonaishahmottamisen otteella tarttunut.
On toki lääketieteen ammattilaiset töpeksineet – sillä erolla että he ovat matkan varrella oppineet – mutta oikeusoppineet eivät ole jumalauta vielä edes oppimisen alussa. Miksi juristi-presidenttimmekin on asiasta hiljaa kuin liri sukanvarressa. Eikö tässä ole presidentillä linjasanomisen paikkaa kun on linjamiehiä. Vai onko nyt hyvä paeta linjamiehen paikalta ulkopolitiikkaan. Ymmärtämättä että valtion kuin valtion vaarallinen ulkopolitiikka on seurausta valtion huonosta sisäpolitiikasta. Joten tässä mielessä sisäpolitiikka on ulkopolitiikkapresidentinkin huoli.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi lakitieteen ja lääketieteen edustajien välillä on tuo oppimisero.
Minusta sen takia että lakitiede edustaa käytännössä usein voimakkaasti asiakkaansa opportunismia – etiikankin kustannuksella.
Sen sijaan lääketiede edustaa ytimeltään etiikkaa lähes kokonaan. Se herää ja aktivoituu etiikasta.
Opportunismi ei herää etiikasta se herää opportunismin mahdollisuuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Presidentti on hiljaa koska hallitus ei halua hänen sekaantuvan Suomen sisäisiin asioihin. Tämä tuli selväksi jo keväällä 2020. Presidentti yritti silloin auttaa, mutta apu ei kelvannut. Sekä ministerit että media katsoi presidentin ylittäneen valtuutensa.
Mikäli halutaan liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia, täytyy ensin määrittää koronan esiintyvyydelle selkeät raja-arvot, joita sitten sovelletaan kunnissa. Samaa periaatetta voidaan käyttää myös rokotuksissa. Miksi tästä on tehty niin vaikeaa?
En ymmärrä lainkaan, miksi negatiivisten todistusten ja pakollisten testien vaatiminen rajoilla on näin vaikeaa? Toden totta, ellei meillä ministeriöissä ole riittävästi juridisia asiaosaajia, on parempi kopioida vastaavat lait muista Pohjoismaista. Poliittiset neuvonantajat saattavat myös sotkea asioita entisestään, mikäli he ovat valittu pelkästään poliittisin perustein kinnittämättä huomiota eri alojen laajaan asiaosaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Niinistö juristina voisi sanasen lausua oikeusviranomaisista
Ilmoita asiaton viesti
Presidentin ei haluta osallistuvan, se on minusta ongelma varsinkin kriiseissä. Ihminen on ylpeä ja siksi sitä apua on niin vaikea ottaa ja vielä vaikeampi pyytää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se että on pressa takaa hyvää ajatusta. Mutta jos on hyvä ajatus niin kyllä se pitää pressankin voida esittää. On taitoa sitten sanoa se niin että kukaan ei koe että pressa tulee toisen tontille. Eikä se että sanoo mielipiteen ole toisen tontille tulemista. Mielipiteen vapaus on presidentinkin tonttia.
Ongelma taisi olla siinä vuosi sitten että jotkut tahot olivat työntämässä pressaa koronanyrkin kautta hallituksen yläpuolelle. En usko että mahtuu perustuslakiin ja valtiosääntöön. Kummalista on jos Niinistö juristina itse sitä ajoi.
Voi sitä valtiosääntöhulabaloon määrää mikä siitä olisi syntynyt.
Koronakriisi olisi jäänyt hoitamatta ja koronanyrkki olisi kaatunut – jäsentensä virustartuntoihin.
Mukana myös ei pikkutyttö pååministerinä pysty ja herranjestas että ministereinä oikein lauma. Uskottiin että presidentti on ainoa auktoriteetti.
Ilmoita asiaton viesti
Parasta on, ettei presidentti ohjeista mitenkään hallitusta. Ei kellään yksittäisellä ihmisellä ole sitä tietomäärää, että voi heittäytyä ylimmäksi neuvonantajaksi. Onneksi Niinistö on jo viimein tämän tajunnut.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä se vaalien äänimäärästä synny.
Ilmoita asiaton viesti
Jonkun pitäisi kuitenkin ohjeistaa pääministeriä, jos ja kun hänen omat taitonsa ja kykynsä eivät riitä. Tässä suhteessa perustuslakivaliokunnan antama tukkapölly on hyvä muistutus.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/16b0561c-7966-4dcb-ab7d-6d9c9461185a
Demari Uuninpankkopoika Simonenkin sanoo, että nuoret ja kokemattomat ministerit tehtailevat paraikaa huonoja lakiesityksiä.
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2021/04/03/ihanko-eka-kerta/
Kansakunta ansaitsee untuvikkoja parempia päättäjiä.
X
Ilmoita asiaton viesti
Taisi jäädä sinulta Saku Timosen (ei Simosen) blogi lukematta kun se ei ihan väitettäsi tukenutkaan:
”Sipilän hallitus hakkasi päätään perustuslakiin niin monta kertaa, että kaikkia jysäyksiä on mahdoton muistaa. Otetaan kuitenkin joitain esimerkkejä.
Sipilän hallituksen ensimmäinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä julisti heti ministeriksi tultuaan, että hänen kärkihankkeensa on maahanmuuttajien saamien tukien alentaminen. Hän ei ymmärtänyt, että ajatus on vastoin perustuslain takaamaa yhdenvertaisuutta ja että turvapaikanhakijoiden tuet ovat jo pienemmät kuin muiden. Hän siis esitti sekä olemassa olevan lain että perustuslain vastaisen lain säätämistä. Kun perustuslakivaliokunta tyrmäsi esityksen, niin se vedettiin vähin äänin pois. Asiasta uutisoitiin muutaman rivin verran.”
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä olen lukenut, mutta eivät Sipilän hallituksen hölmöilyt eliminoi nykyhallituksen toilailuja. Sipilähän ei enää ole hallituksessa ja jää nähtäväksi, oppivatko nykyministerit törmäilyistään mitään (meillä kun eivät yleensä ymmärrä erota).
X
Ilmoita asiaton viesti
Eivät. Mutta siinä on eroa miten media kirjoittaa niistä. ”Silloin perustuslakifundamentalistit jarruttivat hallituksen esityksiä. Nyt nuoret ja kokemattomat ministerit tekevät huonosti valmisteltuja esityksiä. Sama asia, kaksi eri tapaa uutisoida.”
Ilmoita asiaton viesti
Pääministeri olisi voinut olla koronanyrkin puheenjohtaja, eikö vaan. Nyt tilanne on sekava, tavallaan tämä on ollut asianlaita jo ennen nykyistäkin hallitusta.
Lainvalmistelussa on paljon mätää, enkä osaa kuin arvata mistä se johtuu. Osittain varmasti siitä, että myös virkamihet ovat mukana politiikan teossa, siis politikoivat. Se sotkee kuvioita koska tietyn alan asiantuntija kertoo ehkäpä muunneltua totuutta koska haluaa mielyttää poliittista tahoa.
Mikäli esim. STM:ssä ei ole riittävästi juridisia ja lääketieteellisiä ja asiantuntijoita virkamiehinä, voi lakien laatiminen epäonnistua pahastikin. Virkamiehiä ei pidä valita poliittisin perustein, sillä tämä aivan varmasti kostautuu kriisissä. Kriiseissä pitää pystyä tekemään nopeita ja viisaita päätöksiä. Luulisi päinvastoin että kaikissa ministeriöissä työskentelisi maan parhaat asiantuntijat.
Mikäli korona olisi ollut nykyistäkin tappavampi pandemia, yhteiskuntamme olisi romahtanut. Niin myös kaikki Euroopan yhteiskunnat ja monet muutkin. Täytyy siis olla valmiuksia toimia ennaltaehkäisevästi heti kriisin alkuvaiheessa. Toivon että päättäjämme korjaavat lakeja ja käytänteitä vastaisuuden varalle.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä jaa noin auktoriteettiuskoista käsitystä demokratiasta enkä presidentistä joka useassa kommentissa yllä jaetaan mutta kyllä myös vastustetaan.
Ei presidentti Niinistöllä minusta ole sinänsä osaa eikä arpaa koko lainsäädäntötöppöilyyn eikä sen korjaamiseen eikä koronakriisin johtamiseen mutta presidenttinä ja juristina voisi sanoa että lainsäädäntöprosessi pitää saada kuntoon. Sitä en tiedä mikä valta hänellä olisi puuttua oikeuskansleriin – johon minun mielestä pitää puuttua.
Ilmoita asiaton viesti
Alustus on looginen, enkä näe siinä vastustettavaa. Muistuttaisin kuitenkin, että noissa käytännön esimerkeissä mikään ei olisi estänyt aluehallintovirastoja tulkitsemasta asioita ministeriöiden ja lääketieteen asiantuntijoiden haluamalla tavalla.
Ehkä valtion ja kuntien välissä olevan portaan hallinnosta ei ylipäänsä enää nykymaailmassa ole mihinkään. Ihan sama, kutsutaanko näitä onnettomia tunareita lääneiksi, aluehallintovirastoiksi, maakunniksi tai hyvinvointialueiksi. Ehkä ei sentään sairaanhoitopiireiksi…
Ilmoita asiaton viesti
Eri Pohjoismaissakin on erilaiset perustuslait. Ei niistäkään voi säätelyä kopioida, vaan muuten valmistella lakiesitykset huolellisesti Suomeen soveltuviksi. Liikkumisrajoituksia koskevan möhläyksen yksi syy oli se, että kopioitiin Keski- ja Etelä-Euroopan käytäntöjä kun luotettiin niiden olevan sovellettavissa tänne. Ei kaikessa ole kuitenkaan epäonnistuttu. Mikään muu EU-maa ei ole saanut pidettyä tartuntakäyrää systemaattisesti koko pandemian aikana niin alhaalla kuin Suomi. Suomessa on ollut myös väkilukuun suhteuttettuna EU:n pienin kuolleisuus ja tehohoidontarve koronan takia.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskassa on tehohoidossa reilusti yli 5 000 potilasta, viimeinen yhden vuorokauden lisäys on 145. Maan väkiluku on kuitenkin vain kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Meidän oppositiomme politomaaninen vaikerrus tuntuu pohjattoman härskiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Olenkin ihmetellyt miten nämä tartunnat näin alhaisia Suomessa, vaikka viranomaiset ja ministerit sählänneet aika paljon. Ehkä kuitenkin onnistuminen pitkälti johtuu meistä kaikista, suomalaisista. Olemme kuunnelleet ohjeita ja ottaneet ne tosissaan vaikka lait ja säädökset ovat menneet miten sattuu. Se on kuitenkin pääasia, eikö vaan. Nyt täytyy toivoa että kansalaiset jaksavat vielä jatkaa samaan malliin. Eiköhän se kohta helpota…
Ilmoita asiaton viesti
Meillä Suomessa infektiotaudit ylipäätään leviävät heikommin kuin muualla Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Muihin Pohjoismaihin vertailu on minusta hyödyllistä. Islanti on nyt koronan tukahduttanut, Norjassa koronaan kuolleita on asukaslukuun suhteutettuna Suomea vähemmän ja Tanska on rokottanut Suomea enemmän. Ruotsi taas on koronaepidemian hoidossa pahasti epäonnistunut. Olet toki ihan oikeassa siinä, että lainsäädännön mallit on aina sovellettava kansallisiin puitteisiin. Sitä mm. EU-direktiivien osalta myös jatkuvasti tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuliko kirjoittajalle pieni epätarkkuus tilastoissa.
https://qap.ecdc.europa.eu/public/extensions/COVID-19/vaccine-tracker.html#uptake-tab – sivuston mukaan ensimmäisen rokotteen on Tanskassa saanut 14,8% ja Suomessa 18,8%
Siis Suomi on rokottanut Tanskaa enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Tanska rokottaa kahden piikin taktiikalla eli rokotetut saavat toisen piikin rokottajan ohjeen mukaan n. 3 viikon kuluttua ensimmäisestä. Ts. rokotepiikkien määrässä Tanska on Suomea varsin paljon edellä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tämäkin, ero ei kuitenkaan ole suuren suuri, Suomi 20.8% ja Tanska 22.7%. Ero ei ole olennainen. Jäljelle jää vain viisastelu kumpi on parempi strategia; enemmän rokotettuja vai paremmin rokotettuja?
Ilmoita asiaton viesti
Monissa EU-maissa säädetään ja sählätään näiden koronarajoitusten ja erityisesti ulkonaliikkumiskieltojen perustuslainmukaisuuden kanssa. Suomessa on etukäteinen perustuslainmukaisuuden valvonta, Saksassa jälkikäteinen. Tämä kannattaa ottaa huomioon verrattaessa ratkaisuja.
Hannoverissa astui pari päivää sitten voimaan öinen ulkonaliikkumiskielto. Tuomioistuin kumosi kiellon hyväksymällä sitä koskeneen valituksen. Kumoaminen koskee kuitenkin ainoastaan kyseisiä neljää valittajaa. Kaikkia muita koskee nyt ulkonaliikkumiskielto. Alue valittaa tuomioistuimen päätöksestä:
”Für die vier Antragsteller ist dieses laut Gericht nun vorerst ausgesetzt. Alle anderen müssen sich weiterhin an die Ausgangssperre halten.”
”Ausgangssperre für Einzelne gekippt – Hannover zieht vors OVG” https://www.ndr.de/nachrichten/niedersachsen/hannover_weser-leinegebiet/Ausgangssperre-fuer-Einzelne-gekippt-Hannover-zieht-vors-OVG,corona7402.html
Hampurissa astui pitkäperjantaina voimaan öinen ulkonaliikkumiskielto – yksin saa lenkkeillä tai ulkoiluttaa koiraa. Kielto on toistaiseksi voimassa – toivon sen kumoutuvan solidaarisuudesta. Vähän aikaa sitten Hampurissa kiellettiin alkoholin nauttiminen kadulla. Tuomioistuin kumosi kiellon, mutta päätös ja siis lupa alkoholijuomien nauttimiseen ulkona koski kuitenkin vain yhtä henkilöä eli kyseistä valittajaa, joka oli ilmoittanut haluavansa nauttia alkoholijuomia yksinään kadulla Hampurissa. Ei tämäkään nyt kauhean selkeää ole.
Ilmoita asiaton viesti