Koronakuolemien kevät

STM ja THL kertoivat tiedotustilaisuudessaan 5.5.2022 Suomen koronatilanteesta (https://stm.fi/korona-tilannekuvat). THL:n mukaan viimeisin epidemia-aalto on jo helpottamassa, vaikka sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä oli edelleen yli 700. Myös koronaviruskuolemien määrä oli huhtikuun kahdella viimeisellä viikolla erittäin korkealla tasolla. Viikoilla 18.4.–1.5.2022 koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia kirjattiin THL:n rekistereihin peräti 474 kappaletta (THL: Neljännen rokotuksen suositus laajenee (iltalehti.fi)). Suomi onkin maalis-huhtikuun 2022 seurantajaksoilla ollut välillä aivan maailman kärkisijoilla asukasta kohden lasketun koronakuolleisuuden ikävässä tilastossa. Toukokuun alussa koronakuolemien määrä Suomessa ylitti jo 4000 kuoleman rajan, kun vuoden 2021 loppuun mennessä koronaan kuolleita Suomessa oli yhteensä 1714 henkeä. Vuoden 2022 ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana koronainfektioon on siis Suomessa kuollut yli 2000 henkeä ja pahimmillaan kuolemien määrä on ollut yli 200 viikossa.

Valtioneuvoston helmikuussa 2022 päivittämän koronastrategian mukaan epidemiantorjunta perustuu ensisijaisesti ihmisten omaehtoisen terveysturvallisen toimintatavan tukemiseen sekä tartuntojen vakavien seurausten ehkäisemiseen rokotuksin. Alueellisella ja paikallisella tasolla on ensisijaista varmistaa joustava ja saavutettava väestön rokottaminen siten, että pystytään varmistamaan laaja suoja vakavia tautimuotoja vastaan. Lisäksi on tärkeää edistää arkielämän terveysturvallisia toimintatapoja ja huolehtia viestinnästä alueen väestölle (https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80797383). Valtioneuvoston koronastrategiasta huolimatta rokotuskattavuus on Suomessa monia Euroopan maita alhaisempi ja toisaalta uusien koronakuolemien määrä asukasta kohden on nyt lähes kaikkia Euroopan maita korkeampi. Voidaankin aiheesta kysyä, mikä valtioneuvoston koronastrategian toteuttamisessa on mennyt pieleen.

Oman käsitykseni mukaan koronastrategian epäonnistumiseen on vaikuttanut keskeisesti viisi tekijää. Näistä ensimmäinen on virus itse. Koronaviruksen omikron-muunnos levisi joulukuussa 2021 nopeasti Suomeen. Virusmuunnos tiedettiin tartuttavuudeltaan niin suureksi, että tartuntojen estäminen olisi vaatinut erittäin tiukkoja rajoitustoimia. Ensimmäistä omikron-muunnosta BA.1 seurasi pian toinen muunnos BA.2, joka oli tartuttavuudeltaan vielä ensimmäistä muunnosta pahempi. Olikin todennäköistä, että virus kävisi koko väestön läpi ja tartunta kohdattaisiin joko rokotettuna taikka rokottamattomana. Onneksi kolme rokotusta antoi varsin hyvän suojan omikronin aiheuttamaa vakavaa covid-tautia vastaan.

Suomi aloitti tehosterokotukset jonkun verran hitaammin kuin muut Länsi-Euroopan maat. Keskeiset riskiryhmät saatiin jouluun mennessä rokotetuksi, mutta rokotuskattavuus kolmen rokotuksen osalta on jäänyt yli 18-vuotiaassa väestössä 64 %:n tasolle, mitä on pidettävä epäonnistumisena. Muiden maiden kokemuksen perusteella oli lisäksi ilmeistä, että myös kolmen rokotuksen antama suoja hiipuu 3–4 kuukauden kuluessa viimeisimmästä rokotuksesta. Suojan hiipuminen on erityisen selvää koskien tartuntoja, mutta suoja myös vakavaa tautia vastaan hiipuu riskiryhmillä. Tämän vuoksi monet maat aloittivat toisen tehosterokotuksen antamisen jo alkukeväällä 2022. Toisen tehosterokotuksen suosituksen ikärajat vaihtelevat maittain. Yhdysvalloissa tehosterokotusta suositellaan yli 50-vuotiaille, Ranskassa yli 60-vuotiaille ja Ruotsissa yli 65-vuotiaille. Suomi on pihistellyt tehosterokotusten aloituksen kanssa ja suositellut niitä ensi sijassa yli 80-vuotiaille, laitoshoidossa oleville taikka vaikeasti immuunipuutteisille potilaille. Melkoinen osa vakavaan covid-tautiin sairastuneista tai kuolleista on kuitenkin alle 80-vuotiaita (Koronavirus: Alkuvuodesta koronaan kuoli enemmän ihmisiä kuin koskaan pandemian aikana – Kotimaa – Ilta-Sanomat). Mitään varsinaista näyttöä siitä, että rokotuksia rajaamalla saataisiin Suomessa henkiä säästettyä ei tietenkään ole. Koronaan keväällä 2022 kuolleet yli 2000 ihmistä eivät syksyllä 2022 herää henkiin, vaikka tehosterokotusten ikärajaa silloin laskettaisiin.

Koronaepidemian leviämistä riskiryhmiin voidaan estää myös erilaisilla suojatoimilla. Näistä keskeisiä ovat omaehtoiset karanteenit hengitystieinfektioon sairastuneilla, kasvomaskien käyttö sekä suojaetäisyydet. Väestötasolla näiden toimien toteuttamisen haasteena on väsyminen koronatoimiin. On mielenkiintoista, että Suomessa ei koko epidemian aikana ole systemaattisesti seurattu niitä tekijöitä, jotka väsymistä lisäävät tai sitä vähentävät. Tällainen seuranta on kuitenkin keskeinen osa kriisinhallintaa. Mielenkiintoista on myös, ettei väestötason toimien sijalle ole saatu aikaan erityisesti riskiryhmiä suojaavia kohdennettuja toimia. Tällainen olisi mm. hengityssuojaimien käyttö (FFP2-maskit), jolla terveydenhuollon toimintayksiköissä estetään tartuntoja henkilöstön ja potilaiden välillä (Lääkärilehti – Mitä maskien hyödyistä oikeasti tiedetään? (laakarilehti.fi)). Suomessa terveysviranomaiset eivät ole missään vaiheessa kuitenkaan lähteneet ohjeistamaan hengityssuojaimien käyttöä riskihenkilöille, vaan ainoastaan terveydenhuollon työntekijöille.

Neljäntenä epäonnistumista selittävänä tekijänä voidaan pitää viranomaisten viestintää. Erityisesti rokotuksiin kannustava viestintä on ollut heikkotehoista, vaikka valtioneuvoston koronastrategian tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman kattava rokotussuoja koronainfektiota vastaan. Monilta tahoilta on sen sijaan viestitty, että koronapandemia on Suomessa jo helpottamassa, mikä ei ole omiaan kannustamaan väestöä rokotusten hakemiseen. Lisäksi hoitajien lakko sekä terveydenhuollon vaikeat resurssiongelmat ovat pakottaneet siirtämään henkilöstöä rokottamisesta muihin tehtäviin.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä syynä epäonnistumiseen, on toimintaympäristössä tapahtunut nopea muutos, joka on vähentänyt valtiovallan kiinnostusta koronatilanteen hoitoon. Ukrainan sota on vienyt median huomion. Hoitajien lakko huhtikuussa vaikeutti sairaanhoidon toimintaa suuresti. Lisäksi sote-uudistuksen toimeenpano sekä sen rahoituksen haasteet sitovat STM:n resursseja. Moni toimija on myös ministeriöstä lähtenyt tai hakeutunut muihin tehtäviin, kun Sanna Marinin hallituksen kausi lähenee loppuaan. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kevään 2022 aikana Suomi on siirtynyt koronaepidemian hoidossa Euroopassa parhaiten onnistuneiden maiden joukosta viikkokohtaisten koronakuolemien kärkimaiden joukkoon.