Koronan toisen erän pelikirja

Eräs valtioneuvoston koronatiedottamisen parhaita paloja on mainos, jossa suomalaiset huippuvalmentajat tsemppaavat väestöä jaksamaan ottelussa koronaa vastaan (https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1290678891233738752?s=20). Itsekin olen useaan kertaan verrannut koronaa otteluun, jossa ekan erän jälkeen olemme 1-0 johdolla, mutta peli on vielä kesken. Vaikka kuulun itse futiksen aktiiviseuraajiin, meneillään oleva koronamatsi muistuttaa ehkä enemmän jääkiekko-ottelua, sillä tässäkin taittaa olla tulossa kolme erää eli kevät 2020, syksy 2020 ja kevät 2021, ennen kuin rokote SARS-CoV-2 –virukseen on Suomessa käytössä. Ensimmäinen erä viime keväänä meni hyvin. Alkutakeltelun jälkeen peli alkoi kulkea ja oma kokokentän puolustus piti hienosti. Valitettavasti jonkinlainen itsetyytyväisyys vaikuttaa kuitenkin nyt vallanneen joukkueen, eikä tulosta tuonutta pelitapaamme enää tunnuta noudatettavan. Lisäksi koronavirus on pirullinen vastustaja, joka hyödyntää tehokkaasti vastustajan virheet.

Olemme kuitenkin viime kuukausien aikana myös oppineet koronasta paljon, joten meillä on nyt mahdollisuuksia toista erää varten hioa taktiikkaamme entistä paremmaksi. Kuulun itse Eroon koronasta –tutkijaryhmään, joka julkisti omat suosituksensa seuraavaa erää varten 4.8.2020 (https://www.eroonkoronasta.fi/pandemian-torjunnan-toinen-era/). Niistä voi tiivistää muutaman keskeisen ohjeen seuraavan erän pelikirjaa varten:

Keväällä pysäköimme bussin maalin eteen, kun siirryimme etätöihin, suljimme yleisötapahtumat ja ravintolat sekä käytännössä lopetimme ulkomaan matkailun. Pelkästään omassa pelipäädyssä pelaaminen on kuitenkin joukkueelle raskasta, joten välillä pitäisi päästä myös vastustajan päätyyn ja pitää pelivälinettä omalla joukkueella. Se edellyttää kuitenkin, että oma pelinopeus on riittävä ja pystymme ennakoimaan vastustajan liikkeet. Tällä hetkellä olemme liian hitaita testaamaan ja jäljittämään koronavirukselle altistuneita, joten pelinopeutta on selvästi nostettava ensimmäiseen erään nähden. Testaa-jäljitä-eristä –ketjun tehokkaan toiminnan kannalta on keskeistä, että koko ketju pelaa hyvin yhteen. Pelkkä testauskapasiteetti ei auta, jos näytteenottoon ei pääse. Runsas näytteenotto ei auta, jos jäljitys ei löydä tartuttajaa vähintään 60 % tapauksissa. Kun valmiuslain mukaiset poikkeusolot kesäkuussa päättyivät, päättyivät myös poikkeukset hoitotakuun määräajoista. Niinpä keväällä koronan hoitoon sijoitettu henkilöstö on lomien jälkeen palannut normaaleihin tehtäviinsä, mikä on näkynyt esim. pääkaupunkiseudulla ruuhkina niin neuvontapuhelimissa kuin näytteenotossa. Valtioneuvoston nyt esittämä 20 000 koronatestin vuorokausitaso edellyttäisi valtakunnallisesti lähes tuhatta henkilöä näytteenoton tehtäviin (yksi koronanäytteenottaja ottaa tyypillisesti 20-30 näytettä päivässä) ja näytteenotto ja testaus (ilman jäljityksen kuluja) maksaisi ainakin 3 milj. euroa päivässä. Jos ei tuota panostusta löydy, olemme syksyllä liian hitaita löytämään virukselle altistuneita

Koronavirus tuli Suomeen maaliskuun alussa hiihtolomamatkailijoiden tuomana. Virusta kantavien matkailijoiden kautta virus pääsee edelleen hiipimään oman linjamme taakse tekemään pahojaan. Siksi meidän on tehostettava koronakontrollia riskimaista saapuvien matkailijoiden osalta, olivat nämä sitten kotiin palaavia suomalaisia turisteja taikka tänne töihin tulevia vierastyöläisiä. Moniin maihin matkustus edellyttää negatiivista PCR-koronatestiä ennen matkaa (mm. Venäjä on ottanut tällaisen vaatimuksen elokuussa käyttöön). Useimmissa maissa myös koronakaranteenit ovat tiukempia kuin Suomessa. Minusta on maailman pandemiatilanne huomioiden outoa, ettei sosiaali- ja terveysministeriö ole pystynyt tältä osin päivittämään tartuntatautilakia ja ettei Suomeen ole saatu aikaan kunnon prosessia, jolla voitaisiin varmistaa, etteivät maahan saapuvat matkailijat levitä yleisvaarallista tartuntatautia väestöön. Tähän on hyviä malleja olemassa myös Euroopan unionin sisällä.

Koronavirus leviää usein tartuntaryppäinä. Erityisesti ns. supertartuttajat voivat sisätiloissa tartuttaa kymmeniä ihmisiä kerralla. Tartuntojen esiintyminen ryppäinä on tehnyt myös taudin leviämisen mallintamisen vaikeaksi, mikä osaltaan selittää epidemian etenemisessä käytettyjen mallien huonon onnistumisen viime keväänä. Kun seuraa vastustajan pelihistoriaa, huomaa nopeasti, että koronavirus on tehokkaasti hyödyntänyt juuri yleisötilaisuuksia ja yöelämää leviämiseensä. Jos pystymme estämään tätä kautta syntyvät tartuntaryppäät, olemme melkoisen vahvoilla koronan toisessa erässä. On ymmärrettävää, että tilaisuuksien järjestäjät menettävät tuloja, jos yleisötilaisuuksia koronan takia rajoitetaan. Toinen puoli kustannuslaskentaa kuitenkin on, että koronalle altistuneen jäljitys ja testaus maksaa veronmaksajille ehkä n. 300 euroa henkeä kohden (tämä arvio perustuu täysin omaan – toki pitkän kokemuksen tuomaan – sormituntumaani). Jos siis yksi juhlija altistaa ravintolassa sata muuta, aiheutuu iloisesta illasta veromaksajille n. 30 000 euron eli pienen henkilöauton kustannus, vaikkei kukaan altistuneista sairaalahoitoon joutuisikaan.

Korona leviää merkittävästi pisaroiden välityksellä ja todennäköisesti ainakin joissain tilanteissa hyvin pieninä pisaroina (eli aerosoleina). Hengitysteiden kautta tapahtuvalta leviämiseltä estävät sekä hyvä yskimishygienia että maailmalla jo laajalti käytetyt kasvomaskit. Jos väestö käyttää laajalti maskeja joukkoliikenteessä ja muissa tilanteissa, joissa etäisyyden pito ei onnistu, hidastuu koronan eteneminen merkittävästi ja peli on mahdollista painaa vastustajan kenttäpuoliskolle. Kasvomaskien käyttö vaatii hyvää joukkuehenkeä ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.

Keskeistä koronamatsin toista erää varten on, että noudatamme edelleen eka erässä hyväksi osoittautuneita toimintatapoja (erityisesti etäisyydet ja käsihygienia), mutta että myös parannamme vielä omaa peliämme eli otamme kasvomaskit käyttöön, varmistamme etteivät matkailijat kanna virusta oman puolustuslinjamme taakse sekä parannamme pelinopeutta testaamisen ja jäljittämisen suhteen.

LasseLehtonen

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu