Koronapassi käyttöön aluehallintoviraston päätöksellä?

Koronaepidemian neljäs aalto nousee Suomessa, vaikka se ei ole useimpien suomalaisten kesänviettoa suuremmin häirinnyt. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin useita isoja yleisötapahtumia kesäfestareista Kuninkuusraveihin, joissa koronaviruksen deltavariantti suurella todennäköisyydellä leviää edelleen. Tartuntojen määrä voikin elokuun alkaessa ylittää tuhannen päivittäisen tartunnan haamurajan. Maan hallitus aikoo koronastrategiaansa elokuussa päivittää, mutta tartuntojen nopea lisääntyminen tekee nyt vaikeaksi avata tapahtuma-alaa. Sulkujen tiukentaminenkin voi toisaalta olla vaikeaa, koska rajoitukset eivät enää nauti suurta kansansuosiota. Koronaväsymys vaivaa väestöä, eivätkä nuoret aikuiset enää malta suojaustoimia noudattaa. Vanhemmat ikäluokat taas ovat jo molemmat rokotuksensa saaneet.

Koronarokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia koronaviruksen eri variantteja kohtaan, vaikka rokotteiden teho deltavarianttiin on alhaisempi kuin ns. villivirusta kohtaan. Rokotuskattavuuden nousun uskotaan niin Suomessa kuin muuallakin estävän koronainfektioon liittyvää vakavaa covid-tautia ja kuolemia. Englanti poisti rajoitustoimet jo ”vapauspäivänä” 19.7.2021, vaikka monet asiantuntijat pitivät rajoitusten poistoa vaarallisena ihmiskokeena. N. 54 % englantilaisista oli tuolloin saanut täyden rokotussuojan koronavirusinfektiota vastaan. Brittiviranomaisten käsityksen mukaan tuo rokotussuoja riittää estämään sairaanhoidon ylikuormituksen tartuntojen määrän mahdollisesta kasvusta huolimatta. Muu maailma seuraa kokeen onnistumista kiinnostuneena.

Suomessa rokotukset ovat edenneet melko hitaasti. Tätä kirjoitettaessa 31.7.2021 täyden rokotussuojan on saanut vasta n. 35 % väestöstä eli vajaat 2 milj. henkeä. Tilaa epidemian neljännen aallon kasvulle on siis Suomessa vielä runsaasti. Alle 16-vuotiaiden rokotuksia ei riskiryhmiä lukuun ottamatta ole vielä edes aloitettu, vaikka koulujen syyslukukausi on kohta alkamassa. Valitettava tosiasia on, että Suomi on onnistunut väestönsä rokottamisessa muita Pohjoismaita huonommin. Tämä näkyy nyt mm. siinä, että heinäkuun lopussa Suomi ohitti koronatartuntojen ilmaantuvuudessa tähän saakka koronaepidemian hoidossa huonosti pärjänneen Ruotsin. Parhaiten Pohjoismaista väestönsä rokotuksissa on pärjännyt Tanska, jossa 30.7.2021 mennessä oli annettu 126 rokoteannosta 100 asukasta kohden (täyden rokotussuojan saavuttamiseen tarvitaan 200 rokotusannosta 100 asukasta kohden). Suomessa vastaava luku oli 101. Tanska on onnistuneesti hankkinut ylijääneitä rokotteita muilta EU:n jäsenmailta ja maan hallitus lupaakin, että kaikki rokotuksiin halukkaat vähintään 12-vuotiaat tanskalaiset ovat saaneet täyden rokotussuojan elokuun loppuun mennessä. Suomessa hallitus mahdollisesti päättää rokotusten laajentamisesta 12-15 vuotiaisiin elokuun ensimmäisellä viikolla, mutta täyden rokotussuojan saaminen deltavariantin kannalta riittävälle tasolle (arviolta n. 85 % rokotuskattavuus) vienee meillä vuoden loppuun.

Monet Euroopan maat (esim. Tanska, Ranska ja Italia) ovat pyrkineet hakemaan tasapainoa tartuntojen torjunnan ja palvelujen avoinna pitämisen välille erityisellä koronapassilla, jolla osoitetaan sen haltijan vähäinen mahdollisuus tartuttaa muita. Suomikin otti käyttöön matkailuun tarkoitetun koronapassin kesäkuussa osana EU:n yhteistä ”green certificate” järjestelmää( EU:n digitaalinen koronatodistus | Euroopan komissio (europa.eu)). Suomen koronapassi tuotetaan Omakanta -palveluun rokotustietojen, koronatestitulosten taikka sairastetun koronainfektion sairauskertomusmerkintöjen perusteella (Koronatodistus – Kanta.fi). Kantapalvelun koronatodistukselle ei Suomessa ole annettu muuta virallista käyttötarkoitusta kuin matkustaminen valtion rajojen yli. Mitään teknistä estettä käyttää Kanta-palvelun koronatodistusta muihinkin tarkoituksiin ei kuitenkaan ole.

Koronapassin käytön laajentamisen osalta on erityisesti vasemmiston taholta tullut esiin vaatimus koronapassin maksuttomuudesta ja laajasta saatavuudesta. Rokotukset ovat Suomessa ilmaisia samoin kuin tartuntataudin toteamiseksi tehtävät laboratoriokokeet (vaikka ulkomaan matkoja varten tehtävät koronatestit halutaankin STM:ssä laittaa matkustajan itsensä kustannettavaksi). Koronatestien saatavuuden laajentamisen tosiasiallisena esteenä on kuitenkin terveydenhuollon työvoimapula. Koko rokottamattoman väestön toistuva testaaminen koronapassia varten on terveydenhuollon nykyisessä henkilöstötilanteessa käytännössä mahdotonta. Pidän siksi epätodennäköisenä, että hallitus saisi aikaan esitystä koronapassin käyttöönotosta.

Tiedot täydestä rokotussuojasta, edellisen kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronainfektiosta sekä mahdollisesta koronatestistä löytyvät kuitenkin Kanta-palvelujen koronatodistuksesta. Nykyisessä tartuntatautilaissa lähtökohtana on, että täyden rokotussuojan saaneita matkailijoita ei testata tai aseteta karanteeniin. Perusteluissaan eduskunnalle ns. rajalain (HE 105/2021 vp.) osalta hallitus totesi, että käytössä olevien rokotteiden on osoitettu suojaavan myös muuntuneilta viruskannoilta, vaikka rokotussuojaa väistävien viruskantojen kehittyminen on mahdollista.

Elinkeinotoiminnan ja yleisötapahtumia koskevien rajoitusten edellytyksenä on rajoitusten välttämättömyys. Esimerkiksi ravintoloiden osalta tartuntatautilain väliaikainen 58 a § toteaa, että ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi, eivätkä ravitsemisliikkeen tilojen ja pintojen puhdistamistoimenpiteet, hygieniaohjeet, asiakaspaikkojen järjestely ja muut toimenpiteet ole riittäviä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Voidaan varsin perustellusti kysyä, onko välttämätöntä asettaa kokoontumisrajoituksia täysin rokotetuille tai koronainfektion hiljan sairastaneille. Jos näin ei ole, eivät aluehallintovirastot oikeastaan saisi tartuntatautilain mukaisissa päätöksissään enää rajoittaa yleisön osallistumista tai ravintoloiden aukioloa täysin rokotettujen tai koronataudin jo sairastaneiden osalta, vaan rajoitusta pitäisi supistaa. Elinkeinonharjoittajan asiakkailtaan tai tilaisuuden järjestäjän osallistujilta edellyttämä (Kanta-palveluista haettu) koronapassi olisi silloin aluehallintoviraston tartuntatautilain mukaisessa rajoituspäätöksessä sellainen ”muu toimenpide”, joka varmistaisi tapahtuman tai toiminnan terveysturvallisen järjestämisen.

+6
LasseLehtonen
Sitoutumaton Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu