Koronapotilaat tukkivat päivystykset – kuinka tässä taas näin kävi

Sairaaloiden päivystykset eri puolilla maata ovat marraskuun ensimmäisellä puolikkaalla kuormittuneet hoitoon hakeutuvista koronapotilaista. Tyypillisellä päivystykseen hakeutuvalla potilaalla on koronan lisäksi muita perussairauksia taikka korkeasti ikää. Koronapotilaat eivät siinä suhteessa mitenkään poikkea tyypillisistä päivystyspotilaista. Yli 70-vuotiaiden ikäryhmä muodostaa muutoinkin yhteispäivystysten ”kultakorttiasiakkaiden” joukon, jotka tyypillisesti tarvitsevat sairaalahoitoa eri vaivoihinsa. Korona vie varsin tehokkaasti aiemmin kotonakin selvinneen vanhuksen vuodepotilaaksi ja valitettavasti toipuminen taudista voi olla hidasta – useasti käy niin, että aiempaa omatoimisuutta ei sairaalajakson jälkeen ollenkaan saavuteta, vaan koronaan sairastunut vanhuspotilas tarvitsee akuutin sairauden jälkeen aiempaa enemmän apua.

Sairaaloiden päivystykset olivat hyvin kuormittuneita myös vuoden 2022 lopulla. Silloin kuormitusta ei niinkään aiheuttanut korona-aalto, vaan sote-uudistukseen liittyvä jatkohoitopaikkojen puute. Kunnat olivat ennen sote-uudistukseen liittyvää järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille alibudjetoineet sote-menojaan, mikä johti pahaan jatkohoitopaikkojen puutteeseen ja sairaalaosastojen tukkeutumiseen. Tilannetta pahensi edelleen hoivaosastojen henkilöstömitoituksen nosto, jonka takia monet toimijat joutuivat vähentämään sairaalasta kotiutuville vanhuksille sopivia jatkohoitopaikkojaan.

Valitettavasti jatkohoitopaikkojen puute aiheuttaa edelleen merkittäviä haasteita erikoissairaanhoidolle. Osastopaikkojen täyttyessä jatkohoitoon pääsyä odottavista potilaista, myös sairaaloiden leikkaustoiminta sakkaa. Kiireetöntä hoitoa odottavia potilaita ei voida leikata, kun leikkauksen jälkeinen jatkohoito vuodeosastolla ei onnistu, osaston ollessa täynnä korona- tai muita potilaita. Vuosina 2020–2021 suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistettiin erilaisia rajoitustoimenpiteitä, jotta sairaanhoidon kantokyky voitaisiin turvata. Noita rajoitustoimia ei kukaan kaipaa, mutta muita toimia sairaanhoidon toimintakyvyn turvaamiseksi sopii toki maan hallitukselta odottaa.

Sote-uudistuksen virallisena tarkoituksena oli turvata mm. yhdenvertainen hoidon saatavuus. Nyt hoitojonot erikoissairaanhoidossa ovat ennätyspitkät eikä perusterveydenhuollon lääkärille monilla alueilla pääse, kuin harvoissa ja valituissa tapauksissa. Sote-uudistus ei näytä yhtään parantaneen palvelujärjestelmämme resilienssiä eli venymiskykyä, vaan valmiuden kohdata koronapandemian kotimaisia aaltoja ja varmistaa sairaanhoidon saatavuus tuntuvat jopa heikentyneen aikaisempaan verrattuna.

Julkisen terveydenhuollon kysynnän hillitsemisen ja hyvinvointialueiden talousalijäämien tasapainotuksen keinoksi esitetään niin poliitikkojen kuin ministeriöiden virkamiesten kommenteissa panostusta sairauksien ennaltaehkäisyyn. Koronan aiheuttamien sairastumisten osalta ennaltaehkäisyn toimet tuntuvat kuitenkin heiltä kovin helposti unohtuvan. Keskeisiä keinoja Covid-19-taudin ennaltaehkäisyyn ovat niin meillä kuin muualla tehosterokotusten ottaminen, kasvomaskin taikka hengityssuojaimen käyttö sekä sairastuneen henkilön sosiaalisten kontaktien rajoittaminen.

Euroopan komissio muistutti elo-syyskuun vaihteessa jäsenmaita koronan virusmuunnoksia vastaan kehitetyn rokotteen saatavuudesta ja tärkeydestä suojata erityisesti riskiryhmät sairaalahoitoa vaativalta taudilta (Adapted COVID-19 vaccine for autumn vaccination compaigns * (europa.eu)). Näyttää sille, ettei Suomessa otettu Euroopan komission, Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) taikka Euroopan lääkeviraston (EMA) suosituksia todesta, kun rokotusten aloittaminen viipyi ja rokotukset kohdennettiin meillä jälleen suppeammalle väestölle, kuin mille ECDC ja EMA tehosterokotuksia suosittelevat (Comirnaty: EMA recommends approval of adapted COVID-19 vaccine targeting Omicron XBB.1.5 | European Medicines Agency (europa.eu)). Vaikka STM, THL taikka hyvinvointialueet eivät erityisen laajalti mainostaneet koronarokotuksia, on halukkuus tehosterokotusten ottamiseen ollut väestössä nyt suurta. Rokotuspaikoille on syntynyt ajoittain pitkiä jonoja, joissa vanhukset ja riskiryhmäläiset kylmää säätä ja sadetta uhmaten yrittävät saada itselleen tehosterokotuksen. Palvelua ulkona jonottavat vanhukset tuovat mieleen enemmän entisen Neuvostoliiton palvelujärjestelmän kuin pohjoismaisen hyvinvointivaltion.

Hengityssuojaimet estävät oikein käytettynä hyvin hengitystieinfektioita. Koronan ilmavälitteisestä leviämisestä väitellyt (Understanding Airborne Transmission : Experimental and Observational Studies During COVID-19 Pandemic (helsinki.fi)) lääkäri Lotta Oksanen muistutti Iltalehden haastattelussa (Tämä tieto auttaa välttämään koronan (iltalehti.fi)), että FFP2-tason hengityssuojain vähentää hengitysilman virusmäärää n. 94 %. Sairaalatyöstä tehdyt epidemiologiset tutkimukset osoittavat lisäksi hyvin sen, että FFP2-maski estää koronatartunnan tehokkaasti esim. koronapotilaita hoitavalla henkilöstöllä. Koronaan sairastuneet taas voivat vähentää muiden sairastumisen riskiä käyttämällä japanilaiseen tapaan kirurgista maskia sen ajan, kun heillä on hengitystieoireita.

Uudet koronavirusmuunnokset, kuten nyt Suomessa valtaviruksena leviävä ”Eris” (EG.5), tarttuvat hyvin helposti. Koronaepäilyn pitäisikin johtaa siihen, että sairastunut välttää muutaman päivän ajan sosiaalisia kontakteja. Suomalaiset tartuntatautilääkärit suosittavat lieväoireiselle potilaalle 3–5 vrk sairaslomaa, mutta todellisuudessa virus voi tarttua vielä tämän jälkeenkin. Esim. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC suositteleekin oireiselle koronapotilaalle vähintään 5 vrk sairaslomaa (Isolation and Precautions for People with COVID-19 | CDC).

Koronapandemia on kuormittanut Suomen terveydenhuoltojärjestelmää jo kohta 4 vuoden ajan. Näyttää pahasti sille, ettei sote-uudistus uusine hallintorakenteineen ole parantanut järjestelmämme kantokykyä, vaan sairaaloiden päivystykset kuormittuvat entistä herkemmin korona-aaltojen noustessa. Vuosina 2020–2022 korona aiheutti kaksi tai jopa kolme aaltoa vuodessa, joista yhden syksyllä ja toisen keväällä. Vaikka syksy 2023 ei mennyt sairastumisten ennaltaehkäisyn ja varautumisen osalta putkeen, soisi hyvinvointialueiden ja rokotussuosituksia antavien viranomaisten valmistautuvan nyt nähtyä paremmin kevään 2024 mahdolliseen epidemia-aaltoon.