Koronavirus on Marinin hallituksen musta joutsen

Pääministeri Sanna Marin antoi 27.2.3020 pääministerin tiedonannon eduskunnalle siitä, miten hallitus on varautunut koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamaan epidemiaan Suomessa. Pääministeri totesi, että yleisesti ottaen Suomi on hyvin varautunut epidemiaan. Suomessa on olemassa vuoden 2009 sikainfluenssaepidemiaa varten laaditut pandemiasuunnitelmat tällaisen tilanteen varalle, joita mm. HUS on nyt osaltaan päivittänyt. Pääministerin ilmoituksen mukaan hallitus myös luottaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kykyyn hoitaa sairastuneet asianmukaisesti.

Tätä kirjoitettaessa koronavirus on levinnyt n. 50 maahan. Tautiketjuja, joiden lähteenä eivät ole Kiinan epidemia-alueella käyneet matkailijat, on jo kuvattu useissa Euroopan maissa ja Lähi-idässä. Toisin sanoen virus on kotiutunut vapaan liikkuvuuden alueelle Euroopan unionissa. Tämän vuoksi on epätodennäköistä, että sen leviämistä pystyttäisiin enää estämään matkustamiseen kohdistuvilla rajoituksilla taikka asettamalla sairastuneita ja heidän kontaktejaan karanteeniin. Pidän itse todennäköisenä, että tautitapausten määrä Suomessakin lisääntyy merkittävästi lähiviikkoina, sillä asiantuntija-arvioiden mukaan yksi koronavirukseen sairastunut tartuttaa 2-3 henkilöä.

Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle Sanna Marin vertasi koronavirusta influenssavirukseen, joka tartuttaa vuosittain n. 5 % aikuisväestöstä. Suomessa tämä lukumäärä merkitsisi sitä, että virukseen sairastuisi n. 200 000 – 300 000 henkilöä epidemiakauden aikana. Joka kuudes koronaviruksen sairastanut potilas (ts. pääministerin esittämällä luvulla arvioiden n. 35 000 – 50 000 henkeä) tarvitsee sairaalahoitoa. Hoitoaika koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen sairastuneille on tyypillisesti pari viikkoa ja merkittävä osa potilaista tarvitsee hengityslaitehoitoa. WHO:n tietojen mukaan n. 2 % sairastuneista (edellisen arvion perusteella 4000 – 6000 henkeä Suomessa) kuolisi epidemian iskiessä koronavirusinfektioon. Toisenlaisiakin arvioita viruksen tartuttavuudesta on kuitenkin esitetty, eli on yhtä lailla mahdollista, että sairastuneiden määrä nousee yli 50 % tasolle väestöstä, jolloin tautiin kuolleidenkin määrä on 10 kertaa pääministerin influenssavertausta suurempi. Vaikka tauti on vaarallisin vanhuksille, on kuolleisuus arvostetun New England Journal of Medicine –lehden mukaan perusterveiden keski-ikäistenkin osalta n. 1 %.

Pääministeri totesi tiedonannossaan, että hallitus on talousarviossaan varannut 8,9 milj. euron määrärahan tällaisten tilanteiden varalle. Ts. summa, joka hallituksella on välittömästi käytössään ilman lisätalousarviota, on vain 1,6 euroa jokaista suomalaista kohden. Tällä summalla pystyy kaikille suomalaisille hankkimaan kaksi litraa Pirkka-kevytmaitoa taikka hammastahnatuubin Tokmannilta. Pääministeri totesi edelleen, että Suomen varmuusvarastoissa on riittävästi suojavarusteita terveydenhuoltohenkilökunnalle. Tosin STM:n kansliapäällikön antaman tiedon mukaan nuo varusteet ovat niiden käyttöpäivämerkintöjen mukaan vanhentuneet. Uusia suojaimia ei enää ole maailmanmarkkinoilta saatavissa, mutta STM on teettänyt VTT:llä tutkimuksia, joiden mukaan varusteet kelpaavat edelleen käytettäväksi. Kiinan ja Italian esimerkkien valossa on kuitenkin selvää, että koronaviruspotilaita hoitava terveydenhuoltohenkilöstö on melkoisen suuressa riskissä sairastua ja kuolemanriski terveydenhuoltohenkilöillä ei Kiinan kokemusten valossa oleellisesti poikkea muun väestön kuolleisuudesta.

Pääministerin tiedonannossaan kuvaamia rahapanostuksia ja toimenpiteitä on hyvä verrata joihinkin muihin talousarvion menoeriin. Hallitus on luvannut 90 milj. euroa terveyskeskusten kehittämishankkeisiin (ns. tulevaisuuden terveyskeskus –hanke). Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen mm. pandemian uhatessa. Vertailun vuoksi muistettakoon myös, että hävittäjä- ja sotalaivainvestointeihin ollaan Suomessa valmiita käyttämään miljardeja euroja samaan aikaan kun terveydenhuollon rahoitusta on jatkuvasti leikattu. Uusimmatkaan hävittäjälentokoneet eivät valitettavasti pysty torjumaan koronavirusta.

Koronavirusinfektio muuttaa Suomessa merkittävästi tilannekuvaa siihen verrattuna, mikä tilanne oli Rinteen hallituksen puolueiden käydessä keväällä 2019 hallitusneuvottelujaan. Tällöin ”tulevaisuusinvestoinneille” eli käytännössä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sinänsä hyvin perustelluille menolisäyksille haettiin neuvotteluissa oikeutusta. Samalla kuitenkin sitouduttiin siihen, että kehysbudjetista pidetään kiinni eli jos valtion tulot vähenevät, myös menoja karsitaan. Hallitusneuvotteluissa ei kuitenkaan varauduttu koronaviruksen aiheuttamaan pandemiaan, jolla on nyt merkittäviä vaikutuksia sekä talouskehitykseen että julkisiin menoihin.

Koronavirus on aiheuttanut valtavia vaikutuksia maailmantalouteen. Osakekurssien laskun aiheuttamat menetykset lasketaan tuhansissa miljardeissa euroissa. Kansainvälisen kaupan hidastumisella/pysähtymisellä on suuria vaikutuksia myös Suomen valtiontalouteen. Koronavirus onkin musta joutsen (so. ennakoimaton tekijä joka muuttaa vallinnutta viitekehystä) budjettikehyksen osalta. On melko helppoa perustella äänestäjille, että koronaviruksen aiheuttaman taloustilanteen muutoksen takia, ei ole mahdollista pitää kiinni hallitusneuvotteluissa sovituista budjettikehyksistä. Valitettavasti tämä ajattelumalli ei auta koronaviruspotilaita hoitavaa terveydenhuoltoa. Vaikka Marinin hallitus voi käyttää koronavirusinfektiota verukkeena sille, että menolisäysten ei tarvitse enää vastata valtion tulopohjaa, ei se kuitenkaan pääministerin ilmoituksen mukaan nyt kohdenna viruksen aiheuttamiin sairaanhoitokustannuksiin kuin 1,6 euroa asukasta kohden.

LasseLehtonen

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu