Lääketurvallisuuden lyhyt peruskurssi piikkipelkoisille

Rekisteröidyt lääkevalmisteet ovat kaikkein tiukimmin valvottuja terveydenhuollon tuotteita. Niiden markkinoille pääsy on luvanvaraista, tuotanto valvottua ja myyntiluvan haltijan on raportoitava viranomaisille tuotteen aiheuttamista mahdollisista haitoista. Turvallisuuden lisäksi myyntiluvallisilta lääkkeiltä vaaditaan tehon osoittamista lääkkeelle hyväksytyissä käyttöaiheissa sekä hyvää farmaseuttista laatua eli mm. osoitusta lääkkeen asianmukaisesta koostumuksesta ja säilyvyydestä.

Tärkeitä lääkkeitä tarvitaan ja käytetään ympäri maailmaa. Siksi lääkkeiden myyntilupavaatimuksia on pyritty yhdenmukaistamaan. 1990-luvun alussa käynnistynyt International Conference of Harmonisation (ICH) on kehittänyt yhteisiä standardeja sekä lääkkeiden tehon että turvallisuuden arvioinnille (ICH Official web site : ICH). Nuo standardit on pitkälti otettu osaksi Euroopan unionin ihmiselle tarkoitettuja lääkkeitä koskevaa sääntelyä (Human medicines: regulatory information | European Medicines Agency (europa.eu)).

Lääkkeitä vaadittavaan dokumentaatioon on viime vuosina vaikuttanut kaksi osin vastakkaistakin trendiä. Toisaalta lääketeollisuus on kannattanut yhä tiukempia dokumentointivaatimuksia mm. lääkeväärennösten estämiseksi (Falsified medicines | Public Health (europa.eu)) ja lääketutkimusten tulosten oikeellisuuden osittamiseksi (Clinical Trials Regulation | European Medicines Agency (europa.eu)). Toisaalta potilasjärjestöt ovat halunneet nopeuttaa uusien lääkkeiden myyntilupaprosesseja, jotta uudet hoidot saadaan nopeasti käyttöön niitä tarvitseville (Feedback from: European Patients’ Forum (EPF) (europa.eu)). Mitä kauemmin lääkkeen kehitys kestää ja mitä laajempia tutkimuksia lääkkeen dokumentoinniksi vaaditaan, sitä korkeampi on kuitenkin lääkkeen hinta. Uusien lääkkeiden myyntilupamenettelyä on tämän johdosta niin Euroopassa kuin USA:ssa kehitetty aiempaa interaktiivisemmiksi eli lääke voi päästä ehdollisella myyntiluvalla markkinoille, jolloin lääkerekisteröintiviranomainen seuraa tavallistakin tarkemmin lääkkeen käyttöä ja lääkkeen aiheuttamia mahdollisia haittoja ja myyntiluvan haltija toimittaa myyntilupaviranomaiselle tämän haluamat lisätutkimukset.

Lääkkeiden turvallisuusdokumentaatio muodostuu tyypillisesti toksikologisesta dokumentaatiosta sekä lääkkeen turvallisuutta ihmisellä koskevista tiedoista. Eläimillä tehtävät toksikologiset kokeet kertovat mm. siitä, onko lääkkeellä potentiaalia aiheuttaa syöpää tai sikiövaurioita. Pääsääntö on, että jos viitteitä tällaisesta löytyy, ei lääkeaine etene ihmisellä tehtäviin tutkimuksiin. Toksikologisten tutkimusten tulokset suuntaavat myös lääketutkimuksia ja lääkkeen vaikutusten pitkäaikaisseurantaa. Ts. jos eläinkokeissa löytyy viitteitä siitä, että lääkeaineella voi olla vaikutuksia esim. sydämen toimintaan, seurataan asiaa erityisen tarkasti myös ihmisellä tehtävissä lääketutkimuksissa. Lääkkeen varsinaisen turvallisuustietokannan muodostavat ihmisellä tehtyjen lääketutkimusten tulokset, lääkkeen turvallisuusseurannassa havaitut haittavaikutukset sekä lääketieteellisissä julkaisuissa esitetyt tiedot lääkkeen haitoista (esimerkiksi liittyen sen yhteisvaikutuksiin muiden lääkkeiden kanssa). Myyntiluvan haltija kokoaa nämä tiedot yhteen ja lääkkeen myyntiluvan myöntävä viranomainen hyväksyy niiden perusteella lääkkeen tuoteinformaation (summary of product chracteristics, ks. esim. Comirnaty, INN-COVID-19 mRNA Vaccine (nucleoside-modified) (europa.eu)). Siinä annetaan lääkkeen käyttöohjeet, kerrotaan mahdolliset haitat ja niiden yleisyys sekä kuvataan tarpeelliset varotoimet lääkettä käytettäessä.

Lääkkeeseen liittyvien haittatapahtumien yleisyyden selvittämisessä keskeisiä ovat kontrolloidut kliiniset kokeet. Niissä lääkettä saanutta ryhmää verrataan joko lumelääkettä saaneeseen ryhmään taikka ilman tutkittua hoitoa jätettyyn vertailuryhmään. Haittatapahtumien yleisyyttä verrataan ryhmien välillä ja arvioidaan tilastollisin menetelmin todennäköisyyttä sille, että ero johtuu nimenomaan lääkkeen vaikutuksesta. Jotta satunnaisvaihtelun merkitys haittatapahtumien ilmaantuvuudessa voidaan huomioida, tulee verrattavien ryhmien olla riittävän suuria. Silti hyvin harvinaisten (alle 0,1 %:lla hoidetuista esiintyvien) haittatapahtumien esiintymistä voi olla vaikea havaita., koska niiden osoittamiseksi verrattavissa ryhmissä tulisi olla kymmeniä tuhansia tutkittavia. Useimpien lääkkeiden turvallisuustietokannoissa on kuitenkin vain joitain tuhansia tutkittuja potilaita. Tämän vuoksi lääkkeen haittavaikutusprofiili varmistetaan seuraamalla haittatapahtumien esiintymistä lääkettä käyttäneillä potilailla vielä myyntiluvan saamisen jälkeen. Haittatapahtumana tulisi ilmoittaa kaikki mahdolliset haitalliset seuraukset, joita potilaalle on lääkkeen saamisen jälkeen tullut. Keskeistä haittatapahtumien ilmoittamisessa on ymmärtää, ettei ilmoitetun haitan suinkaan tarvitse olla lääkkeen aiheuttama. Jos esimerkiksi uutta antibioottia saanut vanhus kaatuu, lyö päänsä ja kuolee, on kysymys ilmoitettavasta vakavasta haittatapahtumasta. Kaatuminen ei antibioottihoidossa todennäköisesti ole lääkkeen aiheuttama. Jos vanhus on ennen kaatumistaan saanut verenpainelääkettä, voi kaatuminen kuitenkin johtua huimauksesta tai pyörtymisestä, johon verenpainelääkkeellä on osuutta. Tällöin kaatuminen ja kuolema ovat verenpaineen lääkehoidosta aiheutuneen haitan todennäköinen seuraus.

Jos haittatapahtumien esiintyminen seurannassa poikkeaa siitä, mitä vertailevat kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, muutetaan lääkkeen tuoteinformaatiota, rajoitetaan sen käyttöä taikka ääritapauksessa vedetään se kokonaan pois markkinoilta. Markkinoilla olevien lääkkeiden haittatapahtumia seurataan Euroopan unionissa koko EU:n laajuisesti. Lääkkeiden kaikki ilmoitetut haittatapahtumat viedään jäsenmaissa Eudra-tietokantaan, josta lääkkeen myyntiluvan haltija on velvollinen kokoamaan Euroopan Lääkevirastolle (EMA) katsauksen haittatapahtumista vuosittain sekä ilmoittamaan uudet vakavat haitat heti, jos niitä ilmenee. Koronarokotteiden osalta turvallisuuskatsaus tehdään nyt kuukausittain. EMA tekee katsauksen perusteella oman arvionsa valmisteen turvallisuudesta ja julkaisee tiedot omilla kotisivuillaan (Safety of COVID-19 vaccines | European Medicines Agency (europa.eu)).

Koronarokotteita koskeva turvallisuustietokanta on poikkeuksellisen laaja, kun eri rokotteita on annettu satoja miljoonia annoksia ja rokotetta kliinisissä tutkimuksissa saaneita on seurattu rokotuksen jälkeen jo yli vuoden ajan. Koronarokotteita pidetäänkin yleisesti tähän mennessä käytössä olleista rokotteista parhaiten tutkittuina (Safety of COVID-19 Vaccines | CDC).

Koronarokotteisiin liittyy runsaasti lieviä haittoja, kuten pistoskohdan kipua, punoitusta taikka kuumeilua. Nuo haitat ovat hyvin samankaltaisia kuin muillakin rokotteilla. Suomessa virallisessa kuolemansyyn selvityksessä on koronarokotuksiin tähän mennessä liitetty varmasti vain yksi kuolemantapaus, joka liittyy AstraZenecan -rokotteeseen liittyneeseen aivojen verisuonitukokseen alkukeväältä 2021. Rokotus ei kuitenkaan tee ketään kuolemattomaksi tai poista oheissairauksien oireita, joten n. neljällä miljoonalla rokotetulla suomalaisella on toki esiintynyt monenlaisia oireita rokotuksia seuranneiden kuukausien aikana. Lääketurvallisuutta valvovat ja rokotuksia kohdentavat viranomaiset ovatkin haittatapahtumailmoituksista saadun tiedon perusteella muuttaneet rokotuksia koskevia suosituksiaan, jotta jokaiselle annettaisiin hänelle parhaiten sopiva rokote. Laajat väestötutkimukset ovat vielä osaltaan varmistaneet uudet koronarokotteet hyvin turvallisiksi (Safety of the BNT162b2 mRNA Covid-19 Vaccine in a Nationwide Setting | NEJM.). Kun koronainfektioon on maailmanlaajuisesti kuollut tähän mennessä n. 5 miljoona ihmistä, ovat koko väestön kattavat rokotukset lopulta ainoa kestävä tie ulos pandemiasta.

+22
LasseLehtonen
Sitoutumaton Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu