Rokottaa vaiko eikö rokottaa – siinä pulma

Koronarokotusten tehosteannosten laajentaminen Suomen alle 60-vuotiaaseen perusterveeseen väestöön on syksyllä ja talvella 2022 muistuttanut lähinnä shakespearelaista tragediaa, jossa tahtonaiset ministeri Krista Kiuru toisaalla ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toisaalla yrittävät houkutella joukkoja puolelleen (Ministeri Kiuru ajaa neljänsiä koronarokotuksia: Haemme mahdollisuutta koko kansalle, odottaa sopua tänä iltana (yle.fi)). Kamppailun keskellä koronatartunnat ja koronakuolemat ovat nousseet korkealle tasolle, mikä on osaltaan kuormittanut jo valmiiksi kriisiytynyttä sairaanhoitoa. Koronavirus kehittää myös jatkuvasti uusia variantteja, jotka kiertävät aiemman tartunnan tai rokotuksen tuomaa suojaavaa immuniteettia, mikä vaikeuttaa edelleen tehosterokotusten hyötyjen arviointia.

Tragedian viime käänteeseen ministeri Kiuru on saamassa apua yksityisestä terveydenhuollosta, joka voisi viimein antaa kohta muutoin vanhentuvia koronarokotteita myös työikäiselle väestölle (Lääkäriyritykset valmistautuvat koronarokotuksiin: ”Hintaan emme voi tässä vaiheessa vielä ottaa kantaa” | Uusi Suomi). Hanna Nohynek taas puolustaa THL:n linnaketta ministeriön strategioilta ja ohjaukselta vedoten suoraan myös lääkärikuntaan. Terveydenhuollon päätöksenteko kun ei saisi olla ”poliittista”. Sote-uudistusta THL on kuitenkin ollut aktiivisesti tukemassa ja se jos mikä on lisännyt poliittista ohjausta koko terveydenhuollon järjestelmässämme, kun päätösvaltaa sairaanhoidon toteutuksesta on siirretty isosti STM:lle ja valtiovarainministeriölle.

Suomessa on hyvin koulutettu lääkärikunta, joka on tottunut seuraamaan sekä kansallisia että kansainvälisiä hoitosuosituksia. Meillä jopa lainsäädäntö edellyttää, että julkisen terveydenhuollon antamien hoitojen tulee olla vaikuttavia. Terveydenhuoltolain 8 § toteaa nimittäin, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja sen viranhaltijoilla ei kuitenkaan ole mitään monopolia määrittää, mikä on hyvää ja vaikuttavaa hoitoa. Lääkevalmisteiden osalta lääkkeiden teho ja turvallisuus arvioidaan osana niiden myyntilupaprosessia. Suomessa yleisesti käytetyt koronarokotteet ovat saaneet myyntiluvan yhteiseurooppalaisessa menettelyssä. Myyntiluvan lääkkeille myöntää Euroopan komissio sen saatua arvion Euroopan Lääkevirasto EMA:lta.

THL ei pitänyt mitenkään ongelmallisena koronarokotteiden antamista laajasti väestölle kolmen rokotuksen osalta ja se oli tältä osin tyytyväinen EMA:n linjauksiin. THL:lle on kuitenkin muodostunut ongelmaksi sen jälkeisten tehosterokotusten edistäminen. Haasteena menettelyssä on, että Suomessa on kansallisen rokotusohjelmamme toteuttamista varten asiantuntijaelin KRAR, johon tuskin kukaan terveydenhuoltomme tilannetta seuraavaa oli ennen koronaepidemiaa kiinnittänyt mitään huomiota. KRARissa on mukana useita merkittäviä kansallisia asiantuntijoita, mutta lääkkeiden/rokotteiden myyntilupien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. KRAR vain suosittaa STM:lle, onko joku rokote syytä ottaa osaksi kansallista rokotusohjelmaamme. Päätöksen rokotusohjelmasta tekee sitten Tartuntatautilain 44 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö.

THL:n roolia koronarokotusten osalta on vahvistanut noiden rokotteiden erityinen hankintatapa. Rokotteet hankittiin Suomen valtiolle osana EU:n yhteishankintamekanismia, jolloin THL:n tehtäväksi tuli huolehtia rokotteiden jakelusta rokotuksia suorittaville sairaanhoitopiireille ja kunnille (nyttemmin hyvinvointialueille). Normaalisti myyntiluvan saaneet rokotteet jakaa rokotteen valmistava lääkeyritys ja rokotteen saa lääketukusta taikka apteekista lääkärin määräyksellä ao. rokotusta haluava.

Monissa muissa maissa koronan tehosterokotuksia on annettu selvästi aktiivisemmin ja laajemmalle väestölle kuin Suomessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti Biden muistutti ennen vuodenvaihteen lomakautta, että uusia virusvariantteja vastaan kehitetyn tehosterokotteen ottaminen on varmin tapa varmistaa turvallinen joulunvietto (Advisory: The White House Hosts a Virtual Event on COVID-19 and the Holiday Season | The American Presidency Project (ucsb.edu). Muistutukseen oli varmasti syytä, sillä lääketieteessä korkealle arvostetussa JAMA-lehdessä julkaistussa 21 maan kuolleisuusvertailussa Yhdysvallat oli kaikkein huonoin ja siellä ylikuolleisuus keskittyi juuri niihin osavaltioihin, joissa rokotuskattavuus oli alhaisin (COVID-19 and Excess All-Cause Mortality in the US and 20 Comparison Countries, June 2021-March 2022 | JAMA | JAMA Network). Valitettavasti tuossa vertailussa, jossa tarkasteltiin eri maiden ylikuolleisuutta koronarokotusten käyttöönoton jälkeen, Suomi oli sitten se toiseksi huonoin. Syyksi arviotiin nimenomaan tehosterokotusten viivästyminen keväällä 2022.

On sinänsä perusteltua vaatia myös rokotusten osalta näyttöä niiden vaikuttavuudesta. Koronarokotusten osalta näyttö niiden kuolleisuutta ja vaikeaa covid-tautia vähentävästä vaikutuksesta on vakuuttava. Näyttö koronarokotteiden tehosta ja turvallisuudesta on EMA:n arvioissa jo katsottu niin hyväksi, ettei uusia virusvariantteja kehitetyiltä rokotteilta enää vaadita laajoja kliinisiä tutkimuksia, vaan ne saavat tuotantoprosessin laatudokumentaation ja immunogeenisen datan perusteella myyntiluvan (kuten influenssarokotteiden osalta on jo aiemmin ollut käytäntö) (Adapted vaccine targeting BA.4 and BA.5 Omicron variants and original SARS-CoV-2 recommended for approval | European Medicines Agency (europa.eu)). Varianttirokotteita todennäköisesti jatkossa myös tarvitaan: Aiempaa rokotussuojaa kiertävää Kraken-varianttia odotetaan kevääksi Suomeen seuraavan epidemia-aallon aiheuttajaksi eikä Kiinassa kiertävistä virusmuunnoksista saada luotettavaa tietoa. Moneen kertaan loppuneeksi julistettu koronapandemia siis jatkuu edelleen.

Jos Suomessa noudatettaisiin jatkossa THL:n linjaa ja vaatisimme kansallisesti omaa vaikuttavuusdataa EMA:n hyväksymiltä koronarokotteilta, jäisivät uusia virusvariantteja kohtaan kehitetyt rokotteet meillä kokonaan hyödyntämättä ja tehosteet antamatta. Seurauksena olisi todennäköisesti vielä pahempi koronakuolemien aalto, kuin mitä olemme v. 2022 kokeneet.