Rokottamattomien viides kolonna

Useimmille normaalisti ajatteleville henkilöille toisia ihmisiä sairastuttava ja tappava virus on vihollinen, jota vastaan pitää taistella. Pandemiat ovat kuitenkin antiikin Ateenan rutosta alkaen saaneet aikaan yhteiskunnissa sekasortoa (The Great Plague of Athens Has Eerie Parallels to Today – The Atlantic), joten joku taho voi myös hakea tartuntataudista hyötyä. Italian vuoden 2018 vaaleissa poliittista kenttää sotki EU-kriittinen ja avoimesti rokotusvastainen Viiden Tähden Liike, joka sai rokotusvastaisille viesteilleen tukea muualta ohjatuilta trollauskampanjoilta (Russia trolls ’spreading vaccination misinformation’ to create discord – BBC News). Yhdysvalloissa koronaepidemian hoito ja rokotukset jakavat vahvasti maata, mikä palvelee muiden suurvaltojen etuja. Kiinan ja Venäjän onkin Yhdysvaltain hallinnon taholta väitetty levittävän rokotusvastaista disinformaatiota (China and Russia spreading anti-US vaccine misinformation, White House says – as it happened | US news | The Guardian). Myös Euroopan parlamentti ja komissio ovat olleet huolissaan siitä, että koronaviruksesta ja rokotuksista levitettävää disinformaatiota koetetaan hyödyntää hybridivaikuttamisessa (Fighting disinformation | European Commission (europa.eu)).

Rokotukset ovat erittäin tehokas keino tartuntatautien leviämisen estämiseen. Rokotusvastaisuus on siksi nostettu WHO:n arviossa maailman kymmenen suurimman terveysuhan joukkoon (Ten threats to global health in 2019 (who.int)). Euroopan komissio puolestaan selvitytti vuonna 2018 terveyspääjaoston asiantuntijaryhmällä (johon itsekin kuulun) keinoja rokotuskattavuuden parantamiseksi Euroopassa (Microsoft Word – 05 EXPH opinion Vaccines final.doc (europa.eu)). Suosituksemme korostivat mm. aktiivista viestintää rokotusten hyödyistä, perusterveydenhuollon tärkeää roolia luottamuksen luomisessa rokotusten turvallisuuteen sekä rokotusten hyvän saatavuuden varmistamista kaikille väestöryhmille.

Suomessa rokotusmyönteisyys on ollut pitkään Euroopan parhaita eikä esim. Pandemrix -rokotteeseen liitetyt narkolepsia-tapaukset ole tutkimusten perusteella juurikaan vaikuttaneet väestömme luottamukseen rokotuksia kohtaan (vaccine_confidence_EU_2020_11dec2020 (europa.eu)). Siksi onkin yllättävää, että täyden rokotussuojan osalta olemme koronarokotuksissa jääneet eurooppalaiselle keskitasolle ja muita Pohjoismaita huonommalle tasolle (Coronavirus vaccination coverage in Europe: Live data tracker – POLITICO), vaikka rokotteita on viime aikoina ollut hyvin saatavissa. On vaikea arvioida, mikä merkitys rokotusvastaisella disinformaatiolla on ollut asiaan, mutta myös suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa sitä levitetään aktiivisesti. Keskustelua seuranneena jakaisin disinformaatiota rokotuksista levittävät tahot karkeasti kolmeen ryhmään:

  • Salaliittoteoreetikot – Heille tyypillistä on esittää väitteitä siitä, että rokotuksiin tai rokottamiseen on piilotettu jokin salainen agenda, jolla väestöä pyritään kontrolloimaan. Huvittavimpia esimerkkejä ovat väitteet rokotteisiin asennetuista mikrosiruista, joilla Bill Gates tms. pyrkii ohjaamaan maailman väestöä (Doctors Debunk Popular COVID-19 Vaccine Myths and Conspiracy Theories (healthline.com). Myös maailman johtajien yhteinen salaliitto taikka salaisen pisteytysjärjestelmän luominen väestöstä ovat tämän ryhmän esittämiä väitteitä.
  • Piikinpelkääjät – Heille tyypillistä on, että rokotuksiin liitetään tuntemattomia sivuvaikutuksia taikka rokotteiden tunnettuja haittoja liioitellaan. Ryhmään kuuluville on myös ominaista, että lääkekehityksen virallisille ohjeille ja vaatimuksille ei anneta juurikaan arvoa (Multidisciplinary: vaccines | European Medicines Agency (europa.eu), vaan esitetään reaalimaailmalle vieraita väitteitä tai kohtuuttomia vaatimuksia rokotteiden turvallisuuden osoittamiseksi. Piikinpelkääjiä eivät vakuuta enempää lääkeviranomaisten turvallisuusseuranta kuin viralliset tiedot rokotevalmisteiden apuaineista (Safety of COVID-19 vaccines | European Medicines Agency (europa.eu))
  • Naturistit – Heille tyypillisiä väitteitä ovat, että rokotteet eivät tehoa ja että on parempi sairastaa koronainfektio, kuin ottaa rokotus. Sairastettu koronainfektio antaa toki suojan – ainakin joksikin aikaa – uutta koronainfektiota vastaan, mutta riski saada vakava tautimuoto ja kuolla koronaan on erityisesti vanhemmilla ikäryhmillä melkoinen (WHO-2019-nCoV-Sci-Brief-Natural-immunity-2021.1-eng.pdf). Rokotuksethan on kehitetty juuri siksi, että ne antavat suojan vaikeita tauteja kohtaan ilman tautiin liittyvää kärsimystä ja kuoleman riskiä. Kukaan ei tosissaan ehdota, että kurkkumätää taikka hinkuyskää vastaan pitäisi hankkia immuniteetti nuo taudit sairastamalla.

Rokotuksiin – kuten kaikkiin lääkehoitoihin – liittyy tietysti myös oikeita haittoja ja pienelle osalle väestöstä rokotteet eivät sovi tai niistä aiheutuu vakava haittavaikutus. AstraZenecan adenovirusvektoriin perustuvaan rokotteeseen liittyvät harvinaiset verisuonitukokset huomattiin lääkeviranomaisten toimesta nopeasti ja rokotteen käyttöä rajoitettiin. mRNA-rokotteiden käytännössä merkittävin haittavaikutus on kuumereaktio, joka voi aiheuttaa päivän tai kahden työkyvyttömyyden. Toinen merkittävä vakava haitta on sydänlihastulehdus, jota esiintyy erityisesti nuorilla miehillä n. 1/6000 ilmaantuvuudella (Myocarditis and Pericarditis After mRNA COVID-19 Vaccination | CDC). Sekin paranee yleensä levolla, mutta estää sitten toisen rokotuskerran mRNA-rokotteella.

Hallituksen koronastrategian virallisena tavoitteena on ollut yhteiskunnan avaaminen, kun rokotuskattavuus rokotusikäisissä (so. 12 vuotta täyttäneissä) nousee 80 %:n tasolle. Täyden rokotussuojan on 1.10. mennessä saanut 70 % rokotusikäisistä. Silti käytännössä kaikki rajoitukset poistuivat lokakuun alussa. Olisin itse toivonut niin maan hallitukselta, poliittisten puolueiden johdolta kuin muiltakin vaikuttajilta enemmän yritystä Suomen rokotuskattavuuden nostamiseksi korkealle tasolle. Jopa Italiassa ja Espanjassa tässä on onnistuttu (Pope Francis urges people to get vaccinated against Covid-19 – Vatican News). Nyt rokottamattomien viides kolonna kuluttaa Suomessa terveydenhuollon resursseja ja pahimmillaan levittää yleisvaarallista tartuntatautia riskiryhmiin, joiden rokotussuoja ilman kolmatta rokotusta alkaa kohta hiipua.

LasseLehtonen
Kokoomus Espoo
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Olen ehdolla Uudeltamaalta kevään 2023 eduskuntavaaleissa: https://lehtonenlasse.fi/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu