Rokotuskisa koronavirusmuunnosta vastaan

Suomi vastaan koronavirus -ottelun kolmas erä on nopeuskilpailu. Koronaviruksen aikaisempaa tarttuvampi muunnos uhkaa keväällä 2021 levitä myös maamme rajojen sisällä. Terveydenhuolto taas koettaa saada maamme väestön rokotetuksi ennen uusien virustyyppien leviämistä. Marginaalit ovat pienet – todennäköisesti voittaja ratkeaa vain viikkojen nopeuserolla.

Koronavirukseen – kuten muihinkin viruksiin – syntyy koko ajan perimän muutoksia eli mutaatioita. Joissain tapauksissa ne parantavat viruksen lisääntymismahdollisuuksia. Iso-Britanniassa, jossa koronaviruksen muunnoksia on seurattu ehkä tarkemmin kuin missään muualla, kehittyi koronaviruksen ns. piikkiproteiiniin vaikuttava mutaatio syyskuussa 2020. Joulukuuhun 2020 mennessä tämä virusmuunnos (B117) oli mm. Lontoon alueella muodostunut vallitsevaksi viruskannaksi ja tartuntamäärät siellä kasvoivat yhä tiukemmista rajoitustoimista huolimatta. B117-virusmuunnoksen tartuttavuusluvun arvioitiin tämän vuoksi olevan korkeamman (lisäys tasoa 0,4-0,7) kuin aiemman viruskannan tartuttavuusluvun. Yli luvun 1,0 oleva tartuttavuusluku taas merkitsee epidemian kiihtymistä. Iso-Britannian tartuntatilanteen paheneminen aiheutti nopeasti huolta myös muissa Euroopan maissa, jotka muutama päivä ennen joulua alkoivat yksi toisensa jälkeen rajoittaa liikennettä Iso-Britanniasta. Suomikin päätti 21.12.2020 keskeyttää lentoliikenteen Iso-Britanniaan.

Liikenteen keskeyttämisestä huolimatta B117-virusmuunnosta on havaittu useissa Euroopan maissa. Tanskassa virusmuunnoksen esiintymistä on seurattu aktiivisesti ja siellä virusmuunnoksen esiintyvyys on suurin piirtein kaksinkertaistunut viikoittain ensihavainnosta lähtien. Maan terveysviranomaiset arvioivatkin tammikuun alussa, että B117-virusmuutos tulee jo helmikuun 2021 lopussa olemaan vallitseva virustyyppi Tanskassa (Spredning af den engelske virusvariant – cluster B.1.1.7 (ssi.dk). B117-virusmuunnosta löydettiin heti joulun jälkeen myös Suomeen saapuvilta matkailijoilta. Tähän mennessä B117 – virusmuunnoksen aiheuttamia tartuntoja on Suomesta virallisesti raportoitu vajaa kaksikymmentä. Infektiolääkärit arvioivat kuitenkin, että tapausten todellinen määrä on jo joitain satoja tapauksia. Virusmuunnosta on Suomessa tammikuussa 2021 havaittu myös muilla henkilöillä kuin matkailijoilla. Oman arvioni mukaan olemme B117-virusmuunnoksen tartuntatilanteessa ehkä noin kuukauden jäljessä Tanskan tilanteesta.

Rokotukset koronavirusta vastaan alkoivat Suomessa näytösluonteisesti 27.12.2020 Pfizer/Biontech -rokotteella. Tuo rokote edustaa uutta mRNA-rokoteteknologiaa, jossa ihmisen omat solut saadaan tuottamaan virukselle tyypillistä proteiinia ja näin aiheutetaan immuunivaste myös itse virusta kohtaan. Uusi rokoteteknologia on tähänastisten – ja varsin laajojen – tutkimusten perusteella osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi, mutta rokotteen tuotanto on takkuillut. Suomi on tilannut Pfizer/Biontechin rokotetta osana EU:n yhteishankintaa, mutta tammikuun alkuviikkoina rokotetta on Suomeen tullut varsin pieniä määriä eli 40 000- 50 000 annosta viikoittain. Määrällä on tammikuun toisen viikon loppuun mennessä rokotettu alle 20 000 terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijää.

Suomi on hankkinut koronarokotteensa osana EU:n yhteishankintamekanismia. Euroopan komissio on tilannut jäsenmaille 300 milj. annosta Pfizer/Biontech -rokotetta (mitä tilausta on nyt laajennettu yht. 600 milj. annokseen), 160 milj. annosta toista mRNA -koronarokotetta yhdysvaltalaiselta Moderna -lääkeyhtiöltä sekä 400 milj. annosta Oxford/Astran adenovirusvektoriin perustuvaa rokotetta, joka vielä odottaa EU-alueella myyntilupaa (Safe COVID-19 vaccines for Europeans | European Commission (europa.eu)). Esim. Iso-Britanniassa niin Pfizer/Biontech kuin Oxfod/Astran -rokotteita jo käytetään siellä meneillään olevassa rokotusohjelmassa väestön suojaamiseen koronavirusinfektiolta. Nykykäsityksen mukaan nuo rokotteet suojaavat myös B117-virusmuunnoksen aiheuttamalta koronavirusinfektiolta, vaikka suoja ei toki ole täydellinen (vaan esim. Oxford/Astran -rokotteen suojausteho koronavirusinfektiolta on n. 70 %). Oxford/Astran rokotetta on jo ennen myyntilupaa tuotettu suuria määriä varastoon, joten sitä on hyvin saatavilla nopeankin rokotusohjelman toteuttamiseksi.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö ei ole halunnut julkistaa yksityiskohtaista aikataulua koronarokotusten toteuttamisessa. Väestön rokottaminen on lähtökohtaisesti kuntien vastuulla, vaikka yksittäisten henkilöiden rokotusjärjestys koronarokotteilla perustuu valtioneuvoston asetukseen (1 (valtioneuvosto.fi). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos taas huolehtii rokotteiden toimittamisesta kunnille. THL:n asiantuntijat ovat arvioineet, että väestön rokottaminen Suomessa voi kestää aina vuoden 2021 loppuun saakka (STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla | Yle Uutiset | yle.fi). Aikataulu olisi huomattavasti hitaampi kuin väestöltään Suomen kokoisessa Tanskassa, joka arvioi saavansa väestönsä rokotetuksi kesään 2021 mennessä (Vaccinationskalender – COVID-19 – Sundhedsstyrelsen).

Koronavirus ei – eikä etenkään variantti B117 – kuitenkaan odottele, vaan leviää Suomen väestössä, jos sille siihen annetaan mahdollisuus. Vaihtoehtoja epidemian kurissapitämiseksi onkin kaksi: Joko jatkaa rajoitustoimia sekä tiukentaa niitä entisestään, jotta aikaisempaa tarttuvampi virusmuunnos saadaan Suomessa pidetyksi kurissa. Tai nopeuttaa väestön rokotuksia niin, että ne toteutuisivat vähintään samaan tahtiin, kuin mitä Tanska suunnittelee. Tanska on EU:n yhteishankinnassa käyttänyt hyväkseen mahdollisuuksia hankkia muiden jäsenmaiden kiintiöistä vapautuvia koronavirusrokotteita (Näin Tanska onnistui hankkimaan lisärokotteita EU-kiintiöstä – STM: Suomi tilannut lisää tällä viikolla – Kotimaa – Ilta-Sanomat). Olisi vaikea ymmärtää, miksi Suomikin ei tekisi niin. Erityisen tärkeää on, että koronavirushankinnoista vastaava sosiaali- ja terveysministeriö nyt huolehtii siitä, että Oxford/Astran rokotetta olisi Suomessa suuria määriä käytettävissä väestörokotuksiin heti, kun rokote saa myyntiluvan.