Sota ja kulkutaudit kulkevat käsi kädessä

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan toimisto varoitti tiedotustilaisuudessaan 8.3.2022 (WHO/Europe | Media centre – Statement – WHO: Health care provision for civilians within and refugees beyond Ukraine our priority) siitä, että sota Ukrainassa uhkaa pahentaa koronaepidemian tilannetta paitsi Ukrainassa, myös sen lähialueilla. Rokotuskattavuus Ukrainassa on varsin alhainen – vain n. 35 % väestöstä on saanut kaksi koronarokotusta, mihin Venäjän aktiivisella disinformaatiokampanjalla on ollut oma vaikutuksensa. Koronakuolemia Ukrainassa raportoitiin maaliskuun ensimmäisellä viikolla yli 700. On selvää, että Venäjän hyökkäyksen keskellä koronapotilaita on hyvin vaikea hoitaa, joten tilanne todennäköisesti siellä vaikeutuu edelleen. Venäjän pommittaessa Ukrainan kaupunkeja sairaansijoja tarvitaan tietysti haavoittuneiden hoitoon, joten muiden sairauksien hoitomahdollisuudet ovat huonoja. Väestönsuojiin ahtautuneiden ihmisten joukossa tartunnat lisäksi leviävät helposti.

Korona ei ole ainoa kulkutauti, jonka leviämistä sota Ukrainassa voi edistää. Niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin tuberkuloosi on edelleen varsin yleinen tauti. Ukrainassa on todettu vuosittain n. 20000 tuberkuloositapausta. Viidesosassa tapauksissa on kyse tuberkuloosilääkkeille multiresistentistä bakteerista. Suomen Lääkärilehden haastattelussa 9.3.2022 prof. Tuula Vasankari muistuttikin Suomen lääkärikuntaa siitä, että ukrainalaisten pakolaisten tarvitessa sairaanhoitoa esim. kuumeen tai hengitystieoireiden takia, on tuberkuloosin mahdollisuus aina pidettävä mielessä (Lääkärilehti – Muista tuberkuloosin mahdollisuus ukrainalaisen potilaan kohdalla (laakarilehti.fi). Suomessa tuberkuloosi on viime vuodet ollut harvinainen ja lasten yleinen kalmetointi tuberkuloosia vastaan lopetettiin meillä jo vuonna 2006.

Kolmas Ukrainassa (kuten Venäjälläkin) yleinen tartuntatauti on HIV. Ukrainassa HIV-infektion kantajia arvioidaan olevan n. 1 % maan väestöstä. HIV-tapaukset Ukrainassa painottuvat alueellisesti erityisesti maan etelä- ja itäosiin, joissa sotaa kiivaimmin käydään. Tärkein HIV-infektion kantajaryhmä ovat iv-huumeiden käyttäjät ja tartunta on valitettavan yleinen juuri Ukrainan eteläisten kaupunkien katulapsilla (Eastern European street kids facing ’HIV epidemic’ – CNN.com). HIV-infektio ei onneksi tartu kovin helposti, mutta taudin etenemisen pysäyttäminen tartunnan saaneella perustuu täysin lääkehoitoon antiviraalisilla lääkkeillä. HIV-lääkkeiden saatavuusongelmat sota-alueilla voivat osaltaan lisätä infektion kantajien tartuttavuutta. HIV-tartuntojen leviämisen riskiä liittyy toki myös traumapotilaiden hoitoon kriisioloissa.

Tartuntatautien leviämisen vaara on suurin sotatoimien kohteena olevilla alueilla Ukrainassa. On kuitenkin mahdollista, että tartuntataudit leviävät sieltä myös muualle. Ukrainan sota on aiheuttanut toisen maailmansodan jälkeen suurimman pakolaisaallon Euroopassa, kun jo noin 2,5 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta naapurimaihin, lähinnä Puolaan. Ruotsi ennakoi sinne saapuvan ukrainalaispakolaisten määrän nousevan yli 70000:een (Sweden expects 76,000 Ukrainian refugees in coming months – Migration Agency | Reuters). Viroon pakolaisia Ukrainasta on tullut jo yli 12000. Pakolaisvirta Ukrainasta todennäköisesti vain kiihtyy, jos maan länsiosatkin joutuvat Venäjän pommitusten kohteeksi. Suomeenkin tullee lähiviikkoina todennäköisesti vähintään tuhansia ukrainalaisia pakolaisia – osa ehkä loukkaantuneita, monet henkisesti traumatisoituneita ja jotkut voivat kantaa mukanaan em. tartuntatauteja. Sairaanhoidolta ei siis tule haasteita puuttumaan.

Suomen valmiudet Ukrainan kriisin vaatimaan sairaanhoidon kapasiteetin nostoon eivät tällä hetkellä ole erityisen hyvät. Kaksi vuotta jatkunut koronapandemia on lisännyt suuresti hoitovelkaa ja osin uuvuttanut sairaanhoidon henkilöstön. Huhtikuussa uhkaavat työtaistelut tekevät kevään tilanteen sairaaloissamme entistä haastavammaksi. Sairaanhoidon suunnittelu- ja valmistelutyön resurssit on taas pitkälti sidottu sote-uudistuksen toimeenpanoon. Lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta Suomen huoltovarmuus ei ole kovin hyvä, kuten koronaepidemia jo osoitti. Lääkintähuollon rinnalla huolta hallitukselle aiheuttavat nyt myös maamme ruokahuolto ja energiaomavaraisuus.

Ukraina on ollut eräs maailman suurimmista viljanviejistä. Sota Euroopan vilja-aitassa voi ajaa suoranaiseen nälänhätään erityisesti niitä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maita, joiden ruokaomavaraisuus on heikko (Ukraine food exports: which countries are vulnerable? Investment Monitor). Tämä voi taas aiheuttaa noissa maissa sisäistä levottomuutta ja aloittaa uuden pakolaisvirran Eurooppaan.

Vanha yhteistyökumppanini Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen muistutti ystäviään 11.3. vanhan kirkkorukouksen sanoista. Siinä pyydetään varjelusta mm: ”nälänhädästä, kulkutaudeista, sodasta ja veritöistä”. Kovasti tuo pyyntö tuntuu tänään ajankohtaiselta.

+4
LasseLehtonen
Sitoutumaton Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu