Soten paha rahoitusvaje jää seuraavan hallituksen murheeksi

Eduskunnassa käsitellään vielä kesälomienkin jälkeen toukokuussa annettua hallituksen esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön (rahoituslain) muuttamiseksi (HE 68/2022, HE 68/2022 vp (eduskunta.fi)) eli sote-uudistuksen ensimmäistä ”korjaussarjaa”. Vuonna 2022 kuntien vastuulla olleiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen kustannukset olivat n. 21,2 miljardia euroa. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Hyvinvointialueiden rahoitukseen on julkisen talouden suunnitelmassa varattu vuodelle 2023 yhteensä 21,9 miljardia euroa (Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026 (valtioneuvosto.fi)). Nousua selittää mm. kunnilta siirtyviä kustannuksia koskevan arvion muutos, indeksikorotus sekä uusiin tehtäviin liittyvä rahoitus. Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksen tammikuun maksuerästä puolet maksetaan jo 1.12.2022. Tämän johdosta hyvinvointialueiden v. 2023 rahoituksesta on aikaistettu vuodelle 2022 n. 880 milj. euroa suhteessa edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan.

Eduskunnan vuonna 2021 hyväksymän rahoituslain (L 617/2021) mukaan määritettäessä valtion rahoituksen tasoa kullekin varainhoitovuodelle palvelutarpeen muutos otetaan huomioon siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta. Valtion tarkoituksenakaan ei siis enää ole huolehtia siitä, että väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin osoitettaisiin tarvetta vastaava rahoitus, vaan lähivuodet pyrkiä leikkaamaan kustannusten todellisesta kasvusta noin 20 %. Vuoden 2023 osalta palvelutarpeen kasvuksi ehdotetaan hallituksen esityksessä 68/2022 vain 1,02 % (eli esim. koronaepidemiaa ja sen tuomaa hoitovelkaa ei huomioida). Lisäksi valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä kustannustason muutos otetaan huomioon hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu rahoituslaissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimushankkeiden perusteella luotuihin ”tarvetekijöihin”, jotka sote-uudistuksen eri vaiheissa ovat jo muuttuneet useaan kertaan. Nuo tarvetekijäthän eivät sinänsä kuvaa mitään objektiivista (ts. esim. kansainväliseen vertailuun perustuvaa) taikka subjektiivista (eli potilaan kokemusta palvelujen riittävyydestä) terveydenhuollon tarvetta, vaan THL:n käsitystä siitä, miten eri sairauksien esiintyvyys jakaantuu maamme eri osiin ja miten paljon hoito eri puolilla Suomea nykyisellään maksaa. Käytännössä THL:n ”tarvekriteereillä” vain jaetaan käytössä olevat sote-rahat uudelleen ilman että palvelujen todellista tarvetta ja kustannuksia arvioitaisiin esim. vertaamalla niitä esim. muiden Pohjoismaiden tasoon.

Uudistuksen voimaantulovuonna hyvinvointialueiden rahoitus perustuu vielä osittain arviotietoon. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella. Vuoden 2023 aikana saadaan sitten lopulliset tilinpäätöstiedot vuodelta 2022, jolloin rahoitus päivitetään uusien tietojen mukaiseksi. Muuttunut rahoitus otetaan huomioon vuodesta 2024 lähtien. Samalla oikaistaan jälkikäteen myös vuoden 2023 rahoitus hyvinvointialueittain siten, että rahoitusta pienennetään tai lisätään sen perusteella, miten rahoitus poikkeaa alkuperäisestä osittain arviotietoon perustuvasta rahoituksesta. Rahoituksen muutos maksetaan aluekohtaisena kertakorvauksena vuonna 2024. Toisin sanoen vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen valittu hallitus joutuu vuoden 2024 budjettiin hakemaan jostain rahat soten todellisiin kustannuksiin.

Eduskunnan hallintovaliokunta teki osana rahoituslakia koskevan hallituksen esityksen asiantuntijakuulemisia oman kyselyn hyvinvointialueille selvittääkseen rahoituksen riittävyyttä suhteessa hyvinvointialueiden arvioon omista kuluistaan vuodelle 2023. Hallintovaliokunnan puheenjohtajan mukaan hyvinvointialueiden rahoituksesta puuttuu ainakin noin 400 milj. euroa (Hyvinvointialueilta voi uupua jopa miljardi euroa – Purra: ”Uhkaa kriisiyttää terveydenhuollon” (iltalehti.fi)). On lisäksi hyvä muistaa, että sote-alalle keskeisten hoitajaliittojen osalta työmarkkinatilanne on edelleen auki, joten hyvinvointialueet eivät omissa arvioinneissaan vielä ole pystyneet kokonaan ennakoimaan palkkakustannusten nousun vaikutusta. Esim. Kuntaliitto on osaltaan arvioinut, että ns. palkkaharmonisaation vaikutukset on huomioitu riittämättömästi soten rahoituslaskelmissa (Kuntaliitto: Hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä – pelkona leikkaukset kuntien palveluista | Yle Uutiset).

Hyvinvointialueiden rahoitus julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023–2026 perustuu lisäksi melko alhaiseen inflaatio-odotukseen (n. 2 %:n kustannusten nousuun).  Euro-alueen inflaatio on kuitenkin toukokuussa 2022 jo yli 8 % tasolla (Inflaatio Euroopassa ennätysvauhdissa alkuvuonna 2022 – miten käy maiden välisille hintaeroille? | Tieto&trendit (stat.fi). Jokainen kustannusten nousun prosentti merkitsee sote-menoissa yli 200 miljoonan lisäkustannusta. Onkin todennäköistä, että kustannusnousun aiheuttamasta rahoitustarpeesta vuodelle 2023 puuttuu valtion budjetista ainakin puoli miljardia euroa.

Tiedossa myös on, että soten rahoitusmalli leikkaa terveystieteellisen tutkimuksen ja opetuksen rahoitusta, josta nykytasoon verrattuna puuttuu yli 200 milj. euroa (Lääkärilehti – Yliopistosairaalat ajavat rahoituslain muutosta (laakarilehti.fi). Tutkimuksen ja opetuksen rahoituksen huomioiminen oli mukana hallituksen valmistellessa esitystään rahoituslaiksi. Hallituksen tapa rahoittaa tutkimusta olisi kuitenkin leikannut muiden sote-palvelujen rahoitusta, joten tutkimusrahoituksen ongelmat päätettiin haudata erilliseen selvitysryhmään sen sijaan, että ne olisi otettu osaksi sote-rahoituksen korjaussarjaa.

Varovaisenkin arvion mukaan hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta vuodelle 2023 puuttuu noin 5 % eli miljardi euroa. Kun vaalikauden loppu lähestyy, ei näin hankalien asioiden esiin nostaminen enää kiinnosta hallituspuolueiden poliitikkoja. Eduskunnan käsittelyssä oleva rahoituslain muutos olisi siihen vielä antanut mahdollisuuden, mutta rahojen löytymien sosiaalipalveluihin ja terveydenhuoltoon osoittautui vaikeutuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa mahdottomaksi. Seuraava hallitus saakin syliinsä Marinin hallituksen sote-uudistuksen ongelmat, joista hyvinvointivaltion keskeisten sote-palvelujen puutteellinen rahoitus ei ole kaikkein pienin haaste.

+11
LasseLehtonen
Sitoutumaton Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu