Työterveyshuoltoa tarvitaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi sopivasti vaalien alla selvityksen työterveyshuollon palvelujen käytöstä (THL:n selvitys: Työterveyshuollon sairaanhoitoon liittyy ongelmia – järjestelmää tulisi uudistaa osana sote-kokonaisuutta – Tiedote – THL). Jo aikaisemmin laitoksen edustajat olivat julkisuudessa ehdottaneet nykyisen työterveyshuollon purkamista vedoten siihen, että työterveyshuollon piirissä olevat pääsevät paremmin hoitoon kuin jotkut muut väestönosat (Työterveyshuolto on tehoton ja typerä järjestelmä, THL:n Mika Salminen lataa Ylen dokumentissa – ”Pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan”). ”Yksityisen” terveydenhuollon alasajoa toivotaan aika ajoin erityisesti vasemmistopolitiikkojen taholta, ja Sanna Marinin hallituksen taholta tätä pyrkimystä on haluttu edistää mm. poistamalla taikka pienentämällä sairaanhoitokulujen Kela-korvauksia (Hallituksen suunnitelma poistaa Kela-korvaukset kokonaan muun muassa fysioterapiasta ja monista laboratoriotutkimuksista saa laajaa arvostelua – Politiikka | HS.fi).
Lopputulokset eriarvoisuutta vähentävistä toimista joidenkin potilasryhmien palveluja heikentämällä eivät kuitenkaan yleensä johda palvelujen kokonaissaatavuuden paranemiseen, vaan toimenpiteet usein heikentävät kaikkien hoitoa tarvitsevien palveluja. Hyvä esimerkki tällaisesta kehityksestä olivat muutokset opiskelijoiden terveydenhuoltojärjestelmässä. ”Elitistinen” yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltojärjestelmä haluttiin Marinin hallituksen toimesta laajentaa ammattikorkeakouluihin, jolloin tuloksena oli, että myöskään yliopisto-opiskelijat eivät enää saa tarvitsemiaan palveluja (Opiskelijan hyvinvointi on kääntynyt pahoinvoinniksi – YTHS:n perusrahoitusta on lisättävä | Ilkka-Pohjalainen (ilkkapohjalainen.fi). Esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoito on muutosten johdosta jonoutunut niin, että hoitoon pääsy voi kestää kuukausia.
Hoitoon pääsyn todellisuuden avaamiseksi kerrattakoon muutama tosiasia Suomen terveydenhuollon tilanteesta. Lääkärissäkäyntien määrä terveyskeskuksissa on laskenut vuoden 2000 n. yli 10 milj. käynnistä vuoden 2019 n. 6 milj. käyntiin (Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon avohoitokäynnit 2019 : Terveyskeskuksissa 22,8 miljoonaa käyntiä (julkari.fi). Samaan aikaan terveyskeskuslääkärien määrä on noussut n. 3500 lääkäristä 4000 lääkäriin. Perusterveydenhuollon paljon työvoimaa sitovat päivystystoiminnot ovat kuitenkin jo viime vuosikymmenellä siirtyneet hoidettavaksi sairaaloiden yhteispäivystyksissä.
Terveyskeskusten lääkärinviroista oli vuoden 2022 lopussa Lääkäriliiton selvityksen mukaan enää alle 49 % täytetty vakituisella viranhaltijalla. Yli puolta terveyskeskuslääkärin tehtävistä hoitavat nyt sijaiset, keikkalääkärit taikka tehtävät on kokonaan ulkoistettu (Lääkärilehti – Terveyskeskusten lääkärivaje kasvoi vähän (laakarilehti.fi). Vaikka Suomen lääkärimäärä on tasaisesti kasvanut, on terveyskeskusten lääkärien virkojen täyttöaste alentunut. Kehitykselle ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä muutosta. Suomi on lisäksi ainoa Pohjoismaa, jossa perusterveydenhuollon lääkäripalveluja tuottaa lähtökohtaisesti viranomainen (”terveyskeskus”). Tanskassa ja Norjassa perustason lääkärit ovat yksityislääkäreitä (perhelääkäreitä). Ruotsissakin suuren osan perustason lääkärissäkäynneistä tuottavat nykyisen yksityiset lääkäriasemat, joihin potilaat ovat voineet ”vårdval”-uudistuksen jälkeen hakeutua (Sjukvård – Vårdföretagarna (vardforetagarna.se).
Suomessa terveyskeskukset hoitavat enää noin puolet perusterveydenhuollon lääkärissäkäynneistä. Loput hoitavat yksityislääkärit taikka työterveyshuolto. Terveyskeskusten hoitojonot ovat silti pitkät, eikä monin paikoin niihin saa kiireettömiä aikoja kuin viikkojen päähän. Tilannetta koetetaan hoitaa erilaiselle temppuilulla, joista takaisinsoittojärjestelmä on eniten käytetty. Potilaalle tämä merkitsee yleensä jonotusta ja odottelua, koska häneen ollaan yhteydessä ennalta määräämättömänä aikana, jos ollaan ollenkaan. Kiireisissä tilanteissa potilaat ohjataan sairaalan päivystykseen, jotka nekin kuormittuvat perustason hoitoa vaille jääneistä potilaista. Sairaalan päivystyksessä potilaalle annetaan mahdollisesti palveluseteli, jolla hän pääsee sitten hakemaan aikaa yksityislääkäriltä. Järjestelmästä on tullut byrokraattinen ja kankea verrattuna siihen, että potilas voisi suoraan hakeutua itse haluamalleen lääkärille ja saada siitä Kela-korvauksen.
Koronaepidemian jälkeen Suomen hoitojonot ovat ennätyspitkät. Henkilöstöstä on pulaa julkisen terveydenhuollon kaikilla tasoilla ja tilanne ennemminkin lähivuosina pahenee kuin helpottuu, kun työelämään tulevat ikäluokat pienenevät. Hyvinvointialueilta puuttuvat kannustimet lisätä tuotantoa ja purkaa hoitojonoja, kun niiden rahoitus perustuu väestömäärään ja sairastavuuteen. Onkin lähinnä toiveajattelua uskoa, että terveyskeskukset pystyisivät jatkossa rekrytoimaan merkittävästi enemmän työvoimaa. Sanna Marinin hallituksen jäljiltä soten rahoitus on kriisissä ja Marinin hallituksen rahoituslainsäädäntö lupaa muutenkin rahoittaa vain 80% palvelutarpeen arvioidusta kasvusta. Sotku jää seuraavan hallituksen selvitettäväksi.
Ehdotukset työterveyshuollon alasajosta tilanteessa, jossa hoitojonot ovat pitkiä ja koko terveydenhuoltojärjestelmä kärsii resurssipulasta, ovat lähinnä vastuuttomia. Sairaspoissaolot aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä niin yksittäisille työnantajille kuin koko kansantaloudelle, joten nopealla hoitoon pääsyllä on iso taloudellinen merkitys. Hoitamattomat taudit kuormittavat lisäksi erikoissairaanhoitoa ja lisäävät soten kustannuksia.
Suhteellisen hyvin toimivan työterveyshuollon tuhoaminen lisäisi varmuudella muun sairaanhoitojärjestelmän kuormitusta ja heikentäisi näin entisestään hoitoon pääsyä. Marinin hallituksen terveydenhuoltoa koskevien uudistusten seurauksista kärsivät nyt ennen kaikkea eläkeläiset, jotka ovat työterveyshuollon ulkopuolella ja joilla ei ole mahdollisuutta yksityiseen sairaanhoitovakuutukseen. Nopein ja yksinkertaisin tapa parantaa työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella olevan väestön hoitoon pääsyä olisi palauttaa sairaanhoitokulujen Kela-korvaus ja nostaa se esim. n. 80%:n tasolle kuluista. Hoitoon pääsyn paraneminen vähentää samalla tarvetta lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta, joka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti huonosti suunnitellun sote-uudistuksen seurauksena (Hyvinvointialueet aloittavat, kustannusten nousulle tie auki? | Kauppalehti). Tarvitsemme nyt sekä yksityisen että julkisen sektorin resursseja, jotta hoitoon pääsy saadaan kuntoon.
Kuinka monta nk. hyvinvointialuetta todellisuudessa tarvitaan ? Onko joku
alueen asukasmäärä ratkaiseva.
Eli seuraavan hallituksen työlistalle kai kuuluu hyvinvointilalueiden määrän
arviointi ja yhdistäminen.
Toiseksi kuinka paljon hyvinvointialueiden alaisuuteen on perustettu
uusia julkisiä yhtiöitä sen sijaan, että palveluja ostettaisiin alueen pkt-palveluyrityksiltä.
Ilmoita asiaton viesti
”…hyvinvointilalueiden määrän arviointi ja yhdistäminen…”.
En tiedä mikä oikea määrä olisi, mutta määrän pienentäminen pidentää ainakin hoitomatkoja. Lanssilla kestää kauemmin tulla potilaan luokse ja kyyti jonnekin sekin. Tuskin on suurikaan nautinto rynkyttää huonoja teitä entistä kauemmin.
Kaikki liittyy kaikkeen ja kun tavoitteena on mm. tieverkon rapauttaminen, kärsimys vaan lisääntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisestä ei mitään tietoa. En arvuuttele.
Ei tarvita tämän kokoisessa kansassa tällä historialla kuin yksi alue eli valtio/yhteiskunta tai miksi sitä kutsutaan ja terveydenhuollon yleishallitus johtamaan. Tällä verotusoikeus ja rahoittaa kansalaisten palvelut vapaan valinnan ja maksuttomuuden kautta. Operatiiviset ESH-PTH-verkostot voidaan hyvin rakentaa sitten maantieteellisesti olemassa olevia infrastuktuureja hyödyntäen. Toiminnallisuus on loppujen lopuksi tämän jälkeen tarpeeksi simppeliä rakentaa vastaamaan kansalaisten tarpeita. En sano helppoa, mutta Suomessa on ihan tarpeeksi ammattilaisia kentällä, jotka tämän osaavat, kunhan ei lähdetä enää politikoimaan ja mikromanageeramaan väliin
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus. Arvostelijat THL:ssä unohtavat joko tietoisesti tai poliittisista syistä miksi ylipäätään työterveyshuolto on olemassa – sen tarkoitus on ennaltaehkäistä työperäisten työntekijöiden terveyttä kuormittavien altisteiden määrää ja varmistaa että työpaikoilla näitä myös noudatetaan ja tämä kaikki tehdään yhteistyössä työnantajien kanssa työpaikka tarkastusten yhteydessä. Itse työnantajana näen että jos järjestelmä romutetaan niin suuri määrä osaamista valuu hukkaan – terveyskeskuksiin ei tämä osaaminen valu. Lisäksi matalan kynnyksen hoitoon pääsy takaa sen että työntekijän muutkin omaa terveyttä edistävät asiat huomioidaan jo ajoissa – diabeteksen esiasteiden ilmaantuminen ja varhainen hoito vaikka näin esimerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli Taljan sanoin: ”Ennakoi tuleva tilanne”.
Ilmoita asiaton viesti
Osapointti tässä, mutta asia on hiukkasen monimutkaisempi kokonaisuuden ja potilaiden ns. läpivirtauksen kautta. Työterveyslääkäreitä tarvitaan, mutta sen ydintehtävän hoitamiseen ei nykyverkostoa ja resurssia tarvita. Minun puolestani työnantajana saat jatkossakin palkata ne asiantuntijat sinne huolehtimaan terveysturvallisuudesta, kokekaa vapaus. Hyvät työnantajat näin varmasti tekevätkin niiltä osin, kuin se toimintaan vaikuttaa ja lisää kilpailukykyä. Tähän ei kuitenkaan tarvita kokonaisuutta pahasti vinouttavaa nykyjärjestelmää, joka lopulta tulee hyvin kalliiksi kaikille veronmaksajille ja myös yrittäjille sekä työntekijöille.
Työterveyshuolto ei ole tae matalasta kynnyksestä. Tämä on jo nyt, mutta vallankin tulevina vuosina näkymässä työvoimapulan pahetessa joka sektorilla. Työvoimapulaa ei voi millään tuottavuusloikalla täysin korjata, mutta se ei ole myöskään peruste olla tekemättä kokonaistaloudellisesti ja tuottavuuden näkökulmasta parantavia toimenpiteitä Pelkistetyn Soten ehdotelman askelin. Oikeastaan perusongelmien vuoksi kaikki korjaavat toimenpiteet ovat erityisen tarpeellisia. Työterveyshuolto ei ole suinkaan myöskään ainoa taho, joka seuloo ja puuttuu näihin kansalaisen toimintakykyä ylläpitäviin asioihin ja toteuttaa varhaisen tuen mallia.
Viimeiseksi ja suurimmaksi ongelmaksi tulee se, että se katkoo hoidon jatkuvuuden sekä potilaan kohdalla, että myös hänen perheensä kohdalla. Järkevä ja oikein toteutettu perhelääkärimalli olisi ylivoimaisesti paras malli. Ei pakotettuna, vaan vapaan valinnan kautta. Tätä hoidon jatkuvuus-asiaa työterveyshuoltokeskustelussa harvemmin sivutaan, vaan se jätetään varmaan tahallaankin läpikäymättä. Lapsus varmasti, sen verran vahva vuosikymmeniä kertynyt tutkimusevidenssi tästä on, että ei pitäisi tulla enää kenellekään alalla toimivalle yllätyksenä
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa vaihtaa sivua, kun poliitikko väittää puhuvansa totta.
Ilmoita asiaton viesti
Heikkoa Mauri – koita edes argumentoida mikä tässä blogissa ei ole totta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun näen sanat työterveyshuolto ja Kokoomus yhdessä niin en voi välttyä ajatukselta, että tässä on kyseessä poliittinen agenda. Jokainen ymmärtää selittämättäkin millainen.
Ilmoita asiaton viesti
Noh, jos vaikka yrittäisit itse selittää.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä että tähän ketjuun ilmestyy kommentoija joilla ei näytä olevan mitään osaamista ja rakentavaa sanottavaa itse aiheesta, jotenkin menee väsyneeksi tämä palsta näiden puusilmien takia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Henrik ei osaa eikä ehdi, niin minä osaan. Kts muut kommentit. Voihan Lasse olla myös ihan oikeasti ilman poliittista agendaa eli ei vain ymmärrä mistä puhuu
Ilmoita asiaton viesti
Henrik. Kirjoitat täydellisen tietämyyden suomalla varmuudella. Ilmeisesti et ole koskaan ollut työterveydenhuollon piirissä, eikä kukaan perheetäsikään.
Itse en ymmärrä, vaikka yrität selittää, mitä vikaa työterveydenhuollossa on. Ei minulta ole siellä koskaan kysytty puoluekantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko sitä niin vaikea ymmärtää, että lääkärit eivät halua olla byrokraattisen koneiston osia? Appiukkovainaa vielä puhui ”vapaan ammatin harjoittajista” tarkoittaen esim. lääkäreitä. Terveyskeskusjärjestelmä on kopioitu DDR:stä ja siellähän kaikki toimi hyvin, erityisesti Stasi.
Miksi lääkärin pitäisi olla virkamies?
Ilmoita asiaton viesti
Osittain siksi, että lainsäädäntö pakottaa terveydenhuollon hoitamaan monia tehtäviä ja sen alaisuudessa tk:ssa olevan virkamiehen. Näitäkin tarvitaan, mutta vain rajallinen määrä. Tehtäviä pitäisi karsia ja lisätä Pelkistetyn Soten hahmotelmin myös yksityispuolen mahdollisuutta tehdä ammattistatuksellaan aivan yhtä pätevästi hommia. Esimerkkinä on tästä Kelalle tehtävät lausunnot. Mutta pitää tietenkin korostaa, että kaikkia tehtäviä ei pitäisi alunperinkään kenenkään tehdä
Ilmoita asiaton viesti
Muutin Indonesiasta Suomeen lähinnä lasteni aikuiskoulutuksen vuoksi ja poikieni varusmiespalvelun takia.
perheemme asui Indonesiassa 10 vuotta ja totuimme hyvään perusterveyden hoitoon. Indonesiassa terveysasemat ovat auki 7 päivää viikossa ja 24 h vuorokaudessa, eikä ajanvarausta tarvitse tehdä. Pisin odotusaika oli noin yksin tunti ilta-aikaan. Lääkärin määräämät lääkkeet saattoi ostaa terveysasemalle sijoitetusta yksityisestä apteekista pois lähtiessään.
Kuten voitte arvata syvä järkytys oli melkoinen tutustuttuani Turun kaupungin terveyden hoitoon ja odotusaikoihin.
Selkeä ero indonesiaan on Laboratorien sujuva ja maksuton palvelu. Indonesiassa laboratoriot ovat yksityisiä ja siten kalliimpia palveluiltaan kuin varsinainen lääkärissä käynti.
Keskussairaalatason erikoisempiin toimenpiteisiin pääsin noin viikon odotusajalla. Hoidon taso oli korkea ja laitteet moderneja viimeistä kehitystä kuvastavia. Kävin perusteellisessa sydämen toiminnan tutkimuksessa sekä 3 vuoden välein Paksunsuolen tähystyksessä.
Jouduin moottoripyörä onnettomuuteen ja minut vietiin tajuttomana paikallissairaalaan jossa toivuin päävammoistani viikon verran. Sain sielläkin asianmukaista ja pätevää hoitoa.
Hampaiden hoito on yksityislääkäreiden varassa. Hoitoajan sai aina 2-3 päivän päähän ja lääkärit oliva kokeneita ja osaavia. Kaikki laitteet ja välineet moderneja ja uusia, mm hampaiden kuvaus ja kivunpoisto.
Erikoisin kokemus oli, kun hakeuduin polvileikkaukseen ja tekonivelten asennukseen Suomeen. Minua kehotettiin poistamaan kaikki suustani sijaitsevat ehkä tulehdusta aihettavat hampaat. Hampaiden poiston suoritti Hammasteknikko, ei lääkäri, erittäin taitavasti ja nopeasti yhteensä 20 kpl, kolmen hampaan vauhdilla per käynti. Niin taitavaa ja kivutonta hampaiden poistoa en ole kokenut koskaan Suomessa,. Pikemminkin päinvastoin. Loputonta ähinää ja vaikerrusta lääkärin taholta. Viimeksikin yhden poskihampaan poisto kesti yli tunnin, vaikka oli ronskin kokoinen mies.
Väitän että Indonesiassa saa parempaa hampaiden hoitoa kuin Suomessa ja nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
”…poistamaan kaikki suustani sijaitsevat ehkä tulehdusta aihettavat hampaat….”.
Ja suostuit siihen. Olikohan varmasti tarpeellista tai järkevää… Mahtoiko ammattitaito pettää jo harkintavaiheessa ? Sitä ei enää nätistikään hoidettu turha poisto kuittaa. Omat hampaat ovat sentään omat hampaat. Puruvoimakin taitaa omilla olla jotain 10-kertainen.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole ammattitaitoa päätellä mitkä hampaat tai niiden juuret voivat aiheutta tulehdusta leikkauhaavoihin.
Jälkeenpäin Turussa jouduin poistattamaan viimeisetkin hampaani ennen selkä leikkausta.
Kun tulin Indonesiasta asti polvinivelten vaihtoon tekoniveliksi, ei siinä voinut enää arpoa kelpaako suun puhtaus vai ei.
No polvinivelten vaihto sujui hyvin eikä tuhduksia esiintynyt. Hyvin ovat teräsnivelet toimineet pian kymmenen vuotta. Nivelet vaihtoi Coxa tekonivelsairaala Tampereella.
Omia hampaita on ollut ikävä, mutta mukavaa on kävelläkkin omin jaloin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Lasselta jälleen kerran. Kiitos siittä.
Itse olen hieman eri linjoilla. Aikoinaan kun työterveyshuoltoa luotiin, tk-järjestelmää ei ollut. Nyt on. Suomessa ongelmana on kentän sirpaloituminen ja päällekkäisten, jopa henkilöstöstä kilpailevien organisaatioiden olemassa olo. Itse koen että koska meillä on olemassa kohtuu kattava perusterveyshuolto ja yksityinen terveydenhuolto (vakuutusturva), mihin me tarvitsemme kolmatta tahoa hoitamaan perusterveyshuoltoa?
Oma ehdotukseni on että velvoittava työterveyshuolto tulee poistaa. Työterveysmaksujen poistaminen yrityksiltä vähentäisi työn teettämisen kuluja. Hoitoon pääsyyn sillä ei ole merkitystä. Yritykset ja yhteisöt voivat edelleen turvata työntekijöidensä hoitoon pääsyn erillisillä sopimuksilla, jos näkevät sen tarpeelliseksi tai työpaikan vetovoiman lisäämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Emme oikeastaan mihinkään, jos otamme terveydenhuollon IOM:n laatustandardit vertailuksi mikä terveydenhuollon tehtävä ylipäätään on. Jos siis käyttäjiltä eli kansalaisilta kysytään. Joskin sillä ei tunnu olevan niin erityistä väliä myöskään blogistille. Laatukriteereitä ovat 1. Kustannusvaikuttavuus 2. tehokkuus 3. Turvallisuus 4. Oikea-aikaisuus 5. oikeudenmukaisuus ja 6. potilaskeskeisyys
Ilmoita asiaton viesti
Lasse, päätät kirjoituksesi ”Tarvitsemme nyt sekä yksityisen että julkisen sektorin resursseja, jotta hoitoon pääsy saadaan kuntoon.”
Tästä tuli mieleeni se, voisiko työterveyshuollon siirtää pyörille?
Jos työntekijä sairastuisi esim. flussaan tai muuhun ”pikkutautiin” ja tarvitsisi sairauslomatodistuksen omalle työnantajalleen, niin hän voisi soittaa Työterveyshuollon pikkubussin paikalle ja sopia treffit oman asuntonsa eteen ja käydä pikapikaa lääkärillä ja saada sairauslomatodistus (tai lisää sairauslomaa, jos ensimmäinen sairauslomajakso ei vielä ihan riittänyt.).
Tämä Työterveysbussi voisi olla yhteiskunnan tukema järjestely esim. Kela- tai muulla yhteiskunnan määräämällä tuella, mutta ns.yksityisen firman organisoimana.
Kannttaisikohan asiaa pohtia ”viisaammissa päissä” ja pilotoida aluksi kokonaan yhteiskunnan varoista, jossa valtio ohjaisi suoraan näihin työterveysbusseihin varat hyvinvointialueille?
Tämä vapauttaisi ruuhkaista julkista päivystystä ja olisi miellyttävä sairastuneille työntekijöille ja joustava työnantajille.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko todeta, että olen pettynyt Lasse Lehtosen alentumisesta näin vahvaan vaalimainontaan.
Pirstaloituminen työterveyshuoltoon ja julkiseen terveydenhuoltoon heikentää terveydenhuollon kokonaisuutta niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Yhtenäisen järjestelmän puitteissa voitaisiin markkinataloudesta tuttuun tapaan hyödyntää kaikki saatavilla olevat mittakaava- ja synergiaedut.
Kaiken lisäksi nykyjärjestelmä on vääristänyt työmarkkinat. Julkiseen terveydenhuoltoon verrattuna työterveyshuolto tarjoaa lääkäreille eräänlaisia kevyttyöpaikkoja, joissa potilaiden vaivat ovat keskimäärin selvästi vähäisempiä kuin terveyskeskuksissa. Lisäksi työajat voivat olla joustavampia ja vastuu hankalista tapauksista voidaan aina siirtää julkiselle puolelle. Aivan kuten muuallakin työmarkkinoilla, helpompi työ vetää puoleensa. Näin ollen ei ole ihme, että julkinen puoli ei lääkäreitä houkuttele.
On kuitenkin huomattava, ettei terveydenhuollon kokonaisuus hoidu pelkästään helppojen töiden tekemisellä. Näin ollen työterveydenhuolto on syytä yhdentää julkiseen terveydenhuoltoon (ks. Pelkistetty Sote) samaan tapaan kuin tehtiin sote-uudistuksessa perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa. Muuta tietä lääkäripulan ratkaisemiseksi ei ole. Ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö työterveyden tavoitteet voisi toteutua näin yhtä hyvin kuin nykyisinkin, mutta taloudellisesti edullisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Täsmälleen näin. Itsellä oli torstaina viimeinen virkapäivänä tk:ssa, jossa olen ollut töissä 2015 vuodesta alkaen. Vuoden alusta vähensin töitäni terkassa ensin 40% ja nyt lopetin. 3kk takana työterveyttä ja nyt siirryn lisäksi vielä tekemään 60% etätöitä. En osaa löytää yhtään syytä, miksi toiminnallisuus ja taloudellisuus olisi tällaisessa asetelmassa parantunut. Tietenkin oma palkkani 2-3 kertaistui. Ehkä tästä lähtökohdasta löytyy toki voittajiakin
Summa summarum; vain kokonaistuottavuuden nousu voi ratkaista terveydenhuollon ongelmat. Tässä hoidon jatkuvuus, sen kautta parantuva saatavuus (toimii myös toiseen suuntaan) ja siitä syntyvä luottamuksellinen vuorovaikutus ovat lopulta avainasemassa
Ilmoita asiaton viesti
Emme voi pohtia ja suunnitella loputtomiin. Itse olen näissä asioissa pragmaatikko. Hoitojonot ovat ihan arkipäivän todellisuutta, jotka täytyy hoitaa tässä ja nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kestämätön argumentti. Et täytä selvästikään pragmaatikon määritelmää. Rakenteellisista virheistä johtuvat jonot ovat olleet arkipäivää jo vuosikymmeniä. Niiden purku pikavoittojen toivossa ei poista ongelmaa, vaan jono syntyy sinne viikoissa ja kuukausissa takaisin huomioiden alan luonteeseen kuuluva läpivirtaus. Täytyy olla suunnitelma miten systeemi muutetaan, päätökset tästä ja tämän jälkeen puretaan jono ylimääräisillä resursseilla. Ihan perusjuttuja. Jos sinä vankasta hallinnollisesta kokemuksesta johtuen olet mahdollisesti jatkossa Kokoomuksen terveyspoliittinen asiantuntija ja SDP:llä Linden, ei ole poispääsyä totaalisesta katastrofista länsimaisen terveydenhuollon viitekehyksestä katsottuna. Tämän höpötyksesi sijaan sinulla olisi velvollisuus mahdollisesti eduskuntaan päästyäsi ajaa oikeasti systeemiin muutosta, eikä puolustaa vanhoja toimimattomia rakenteita.
Voisit ottaa kantaa myös noihin muihin kohtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus lobbaa lääkäriketjujen intressejä. Puolueen työterveyden puolustamisessa ei ole mitään muuta ylevää tausta-ajatusta. Kaikki työnantajat vihaavat työterveysjärjestelmää tarpeettomana kustannuksena. Erityisesti tämä rasittaa niitä yrittäjiä, joiden palkkalistoilla on paljon osa-aikaisia. Äänestäkää persuja, niin päästään tästäkin ongelmasta eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea sanoa onko ratkaisu Persujen sote-ehdotuksessa. En ole itse asiassa täysin varma mikä se on. Enemmän ideologinen vastakkainasettelu käydään kokoomus-vasemmisto-akselilla ja sekin on väsyttävää yksityinen-julkinen-vääntöä. Tämä ei edesauta kansalaisia pätkääkään ja tässä suhteessa demokraattinen koneisto näyttää tällä hetkellä täysin aseettomalta ratkaisemaan terveydenhuollon ongelmaa. Mitä olen terveydenhuoltoteemaa seurannut, johtanut, toteuttanut eli töitä tehnyt, yhdelläkään muutosta ajavalla instanssilla ei ole ymmärrystä siitä, että pieni näpertely ei nyt riitä. Näitä ovat puolueet, yliopistot, kehittäjäverkostot yms. Keskustelu työterveydestä ja Kela-tuista yms on joko ymmärtämättömyyttä ongelman kokonaislaajuudesta tai sitten tietoista sumutusta. Sinällään Persuissa on toivoa, koska siellä ei ehkä olla linnoittauduttu puolustamaan vanhoja toimimattomia rintamalinjoja. Tästä katsoen asetelma on suotuisampi
Ilmoita asiaton viesti
Mainio muistutus siitä miten vääristynyttä sote-keskustelu (tai pikemminkin inttäminen) on ollut. On lobattu ja ajettu pieniä yksityiskohtia irrallaan isosta kokonaisuudesta, jolloin lopputuloksestakin tulee sekava. Poliitikot tajuavat asiasta vain sen verran, etteivät heidän kykynsä riitä terveydenhuollon monimutkaisen ekosysteemin ymmärtämiseen, ja pitäytyvät helposti politisoitavissa pikku detaljeissa. Onnetonta on, että terveydenhuolto on näin pitkälle politisoitu, vaikka kommunistin tai kapitalistin terveydessä ei ole eroa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä
Ilmoita asiaton viesti
”…että työterveyshuollon piirissä olevat pääsevät paremmin hoitoon kuin jotkut muut väestönosat…”.
Eipä tunnu kovinkaan hyvältä perustelulta. On aivan vääränlaista ”demokratiaa”.
Eläkeläisenä voisin kuvitella työterveyshuollon helpottavan hoitoonpääsyäni ”kilpailua” vähentävänä.
Kokomustan ajama kaiken yksityistäminen ei maistu. Se tuli tolkuttoman kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se helpota. Potilaita pompotetaan tk:n ja työterveyden välillä ja tärkeintä resurssia eli aikaa kuluu ja itse asiat eivät hoidu tehokkaasti vastaantulojärjestyksessä. Sopimukset vaihtelevat ja on täysin ihmisyydelle vierasta, että joudutaan katselemaan sopimuksia miten kutakin potilasta saa hoitaa ja miten ei
Yksityistäminen ei ole peikko, mikäli tarkastelemme operatiivista toimintaa eli miten se hoitaa vastaantulevat potilaat. Valinnanvapaus ei ole ongelmaton, mutta välttämätön kokonaispaletissa. Valinnanvapaus on nyt ammattilaisilla ketä hoitaa ja lääkärinä voi sanoa, että myös melkein millä hinnalla. Soisin valinnanvapauden mieluummin kansalaisille kuin itselle. Minulle se on se ja sama ketä hoidan, jos ammattinimikkeeni on yleislääkäri ja pystyn tekemään koulutusta vastaavaa työtäni. Ihmisiä kaikki tyynni. Myös nykyiset työterveyshuollon potilaani
Tähän tietenkin tullaan ilkkumaan, että saahan sitä nytkin ihminen valita meneekö julkiselle vai työterveyteen vai maksaako itse. Tämä ei ole todellista valinnanvapautta ja taas hoidon jatkuvuus kärsii. Hintalappu on iso, koska lopulta kaikki tästä aiheutuneet ongelmat hoidetaan jossain ravintoketjun ylemmässä ja kalliimmassa päässä veronmaksajien kukkarosta esim. päivystys, osasto, ESH ja 112 sekä tietty sosiaalisektorin erilaiset palvelut. Ja näitä hoidetaan myös näissä edellä mainituissa toimipisteissä ja paljon. Kukaan ei ole voinut enää välttyä sektoreiden näiden ongelmista. Eikä edes kokoomuslaisilla ole varaa maksaa omasta pussistaan näiden palveluiden todellista kustannusta, jos sattuu huono flaksi käymään itselle tai omaiselle ja yksityinen ei näitä tarjoa. Vain maksuttomuus poistaa olennaisesti kitkan tästä. Tähän tarvitaan taas valtion SOTE-vero ja siitä korvattavat palvelut vapaavalinnaisuuden kautta. Kannustimet ja rajoittimet on ihan täysin mahdollista rakentaa näihin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja muihin ns julkishyödykkeisiin.
Ilmoita asiaton viesti