Vappu, korona ja exit-strategia
Valtioneuvosto totesi 27.4.2021 ylimääräisessä istunnossaan poikkeusolot Suomessa tältä erää päättyneeksi. Valmiuslain mahdollistamat toimivaltuudet ehtivät olla käytössä runsaat 40 päivää ilman, että niiden käytöllä olisi oleellisesti vaikutettu koronaepidemian kulkuun Suomessa. Poikkeusolojen vaikutus olikin lähinnä psykologinen. Ulkonaliikkumiskiellolla pelottelu sai ehkä suomalaiset palaamaan kevään 2020 käytöstapoihin, joilla silloinkin epidemiakäyrät saatiin laskuun.
Vappua vietettiin siis ”normaalioloissa”, joskin ravintoloita koskevat vielä erityisesti Etelä-Suomessa tiukat aukiolo- ja anniskelurajoitukset. Myöskään yleisötilaisuuksia ei ollut lupa järjestää. Helsingin keskusta olikin vapunpäivänä melko hiljainen, vaikka jonkun verran hyväntuulista väkeä kerääntyi puistoihin sekä aukioleville terasseille ottamaan kevättä vastaan. Seuraavat kaksi viikkoa sitten näyttävät, onko tällä vaikutusta Suomen epidemiakehitykseen. Kovin monessa maassa kun on nähty, että koronaepidemia kiihtyy uudelleen, kun rajoituksia höllätään.
Sanna Marinin hallitus julkaisi viikkoa ennen poikkeusolojen päättymistä myös oman exit-strategiansa koronarajoituksista (Hallitus hyväksyi koronarajoitusten purkamissuunnitelman (valtioneuvosto.fi)). Exit-suunnitelma jäi kuitenkin hallituksen kehysriihen sekä EU:n elvytyspaketista nousseen mediakohun alle, vaikka tämäkin jokapäiväiseen elämäämme vaikuttava aihe olisi ansainnut runsaasti huomiota. Olihan hallitus halunnut oikein kansalaispalautetta suunnittelemistaan rajoitustoimien purusta ja palkannut konsultin (iloom | beyond words) sanallista palautetta tulkitsemaan. Palautteiden sävy oli hallituksen oman tiedotteen mukaan useimmiten kriittinen.
Vaikka hallituksen pyytämissä lausunnoissa ja kansalaispalautteessa oli toivottu suunnitelmalle selkeyttä ja faktapohjaisuutta, loistavat molemmat elementit poissaolollaan. Tämä koskee osin myös lyhyen tähtäimen rajoitusten purkua – esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämisen osalta hallituksen exit-strategiassa todetaan, että ns. toinen vaihe, jossa isompia yleisötilaisuuksia voidaan laajemmin järjestää, edellyttää epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan sekä valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden putoamista alle 50 koronatartunnan 100 000 asukasta kohden 14 vrk tarkastelujaksolla. Enimmäisyleisömäärät määräytyisivät kuitenkin viranomaisen subjektiivisen arvion perusteella riippuen tapahtumalle varatusta tilasta ja tapahtuman ”erityispiirteistä”. Exit-strategia toteaakin kryptisesti, että ”rajoitusten purkaminen perustuu hallituksen tekemään kokonaisarviointiin rajoitusten purkamisen mahdollisuuksista tai tarpeesta niiden säilyttämiseen tai palauttamiseen”.
Exit-strategian mukaan toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon – tosin käsittääkseni olemme rajoitustoimien osalta jo viime syksystä lähtien nojautuneet lähes täysin alueelliseen (kuntien ja aluehallintovirastojen) päätöksentekoon. Nyt hallitus kuitenkin toivoo, että viranomaiset alueilla laatisivat rajoitustoimista omat tarkemmat suunnitelmat. Tämä hallituksen käsityksen mukaan parantaisi toimien ennakoitavuutta eri alueilla niiden ominaispiirteiden mukaisesti. Tosin sitten hallitus exit-strategiassaan olettaa, että alueelliset viranomaiset kuitenkin seuraisivat päätöksissään sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjeitä. Ainakin allekirjoittaneelle jääkin hiukan epäselväksi, mikä merkitys olisi alueellisilla suunnitelmilla, jos STM niistä riippumatta haluaa kirjeillään ohjata päätöksentekoa.
Silmiinpistävää Marinin hallituksen exit-strategiassa on kuitenkin sen lyhytkestoisuus. Rajoitusten poistaminen on suunniteltu 4 kk aikajaksolle eli elokuuhun 2021 asti. Pandemia kuitenkin jatkuu maailmalla vielä kesänkin jälkeen todennäköisesti ainakin parin vuoden ajan. Hallitus toteaa suunnitelmassaan, että elokuun lopussa tartuntojen määrä saattaa jälleen hiljalleen nousta, kun kontaktit etenkin oppilaitoksissa ja työpaikoilla lisääntyvät. Syksyn 2020 kaltainen nopea kiihtymistä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, jos koko aikuisväestön ja erityisesti nuorten aikuisten rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja ihmiset noudattavat terveysturvallisia tapoja. Toisaalla sitten todetaan, että virusmuunnoksista johtuen rajojen terveysturvallisilla menettelyillä on erityinen merkitys vielä pitkään. Exit-strategian mukaan sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on ”välttämätöntä”, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen. Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Tältä osin strategia toteaa, että ”matkustamisen ja maahantulon terveysturvallisuuden toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ne vastaavat muutoksia matkustusmäärissä rajapäätökseen tehtävien muutosten kautta ja asteittain maahantulon rajoituksia purettaessa”. Mitä nuo rajojen terveysturvallisuustoimet tarkkaan ottaen ovat, jää kuitenkin hallituksen exit-strategiassa kertomatta.
Kokonaisuutena voi sanoa, että Marinin hallituksen koronarajoitusten exit-strategia jättää vastaamatta eräisiin keskeisiin epidemian hallinnan kysymyksiin. Niitä ovat:
1) millä tartuntojen tasolla voimme elää ilman rajoitustoimia vai jääkö tämä päätöksenteko kunkin alueellisen viranomaisen subjektiiviseen harkintaan (kuten talven aikana on monesti käynyt). Itse kannatan koronan tukahdutusta, mikä mahdollistaisi maan sisällä normaaliolot;
2) mitkä ovat ne rajaturvallisuustoimet (esim. koronatodistus, testipakko, karanteenit), joilla vielä kesän 2021 jälkeenkin estetään virusvarianttien maahantulo sekä
3) miten ylläpidämme rokotesuojaa eli olemmeko jatkossakin mukana vain EU:n yhteishankintamekanismissa vai pyrimmekö myös kansallisesti varmistamaan rokotteiden nopean saannin/valmistuksen.
Pakinoitsija Ollia mukaillen vaikutelmaksi hallituksen exit-strategiasta jää, että hallitus siinä nykytilanteen toteamisen lisäksi lähinnä suunnittelee kesän jälkeisen toimenpiteiden valmistelun aloittamista.
Rokotuskattavuus meillä ja muualla ei riitä vielä pitkään aikaan antamaan laumasuojaa.
Tätä vaan ihmettelen, että kuka ottaa virkavastuun (politiikot eivät), miksi rajat vuotaa edelleen kokoajan.
Helsingin ao. koronasivulla on kokoajan ollut muutoksessa päinvastaiseksi, mille ikäryhmille (> 65 v ja < 65 v) mitäkin karonaroketta annetaan Pfizerin rokotetta ja/tai AstraZenecan rokotetta. Maanantaista 3.5. alkaen 65-vuotiaat ja tätä vanhemmat voivat valita AstraZenecan rokotteen sijaan Pfizerin rokotteen.
https://www.hel.fi/sote/koronarokotus-fi
——
Tähän blogistin ansiokkaasti kuvaamaan exit-strategiaan sopii myös vuoden takainen kiistelty STM:n kasvomaskiselvitys ("tutkimus").
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-kasvomaskiselvitys-tyrmaa-ministerion-tilaaman-selvityksen-tutkijaryhma-paljastaa-mika-edellisessa-selvityksessa-meni-pieleen-vaikutus-on-suuri-ja-merkittava/7884156#gs.zlt34v
Ilmoita asiaton viesti
Suomi tuntuu olevan Euroopan ainoa maa, jonka päättäjät eivät hallituksessa osaa uudistaa lainsäädäntöä siten, että maahantulevilta voitaisiin vaatia negatiivinen testitulos ennen rajanylitystä.
Tämä näyttää olevan vastuuttoman ja kyvyttömän vasemmistohallituksen ylitsepääsemätön ongelma ja jättää tilaa seuraavan pandemian leviämiselle vapaasti maahan housut kintuissa aikanaan. Marin hallituksineen ei tästä kiitosta ansaitse.
Intialainen muunnoskin on jo rajojen yli maahan laskettu.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on erittäin silmiinpistävää hallituksen toimissa. Halvin ja tehokkain tapa on jätetty täysin toteuttamatta. Olen jo aikaisemmin sanonut, että en löydä tähän muuta järjellistä syytä kuin Marinin hallituksen halu toteuttaa jokaista EU:n toivomusta: pitäkää rajat auki, koska se on EU:n yksi tärkeimmistä perusARVOISTA.
Ilmoita asiaton viesti
Pistän nyt omankin listani tähän:
>1) Itse kannatan koronan tukahdutusta, mikä mahdollistaisi maan sisällä normaaliolot;
En usko tukahdutukseen. Polio voitiin ehkä tukahduttaa, mutta se vaati maailmanlaajuista strategiaa moneksi vuosikymmeneksi. Koronaa ei yksinkertaisesti voi tukahduttaa, se on ollut ihmiskunnan riesana todella pitkään ja uudistuu jatkuvasti.
>2) mitkä ovat ne rajaturvallisuustoimet (esim. koronatodistus, testipakko, karanteenit), …. jälkeenkin
Minä ihmettelen tätä koronatodistusfiksaatiota. Kyllähän meillä voisi olla maailmanlaajuien terveystodistus, jossa on kaikki rokotukset , verityyppi jne. Sellaista tarvitaan. Mutta tämä koronapassi on jokseenkin älytön idea. Toisaalta, tällaisen erityispassin puute voisi olla hieno alku lokalisoituneille ihmisille, jotka -uhm- aatteen vuoksi, eivät enää matkusta maailmalla.
>3) miten ylläpidämme rokotesuojaa eli olemmeko jatkossakin mukana
> vain EU:n yhteishankintamekanismissa vai pyrimmekö myös
> kansallisesti varmistamaan rokotteiden nopean saannin/valmistuksen.
Kansallinen valmius voisi tietysti olla hyvä. On muistettava että korona on vain yksi pöpö monista. Tämä karanteenifarssi ja koronahysteria ovat olleet tietysti mahdollisuus valmistautua tuleviin ja vanhankin määritelmän mukaisiin pandemioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisuudella on räikeä kaksinaamainen rooli – johon hallituksenkin pitää yrittää sovittelevasti reagoida.
Jos rajoitetaan nousee kauhea vastahanka – jos ei rajoiteta nousee kauhea syyttäminen miksi ei rajoiteta tai rajoitettu.
Nyt herää kysymys mihin HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen itsensä sijoittaa.
Populistiseen somehyväilyjen hakijan rooliin vai asiantuntijaksi joka johtaa tätä enimmäkseen vähemmän ajattelukyvytöntä kansaa omasta asemastaan lähtien terveelle tielle.
Jos on mielipide asiasta niin HUS:in diagnostiikkajohtajan pitää se sanoa jos kenen – isosta asiantuntijaroolistaan.
Vai eikö hän uskalla sitä sanoa ja pakenee sen sijaan populistiseen somemyötäilevään populismipolitikointiin.
Jos HUS:in diagnostiikkajohtajalla on mielipide niin sehän on melkein virkavelvollisuus sanoa se – mahtuu tänne someen senkin tason mielipiteitä. Joka sekin voi olla vajavainen ja sellaisena hyväksyttävä kuten muutkin mielipiteet.
Ilmoita asiaton viesti
Minun näkemykseni on siis että asiantuntijatkin voivat esittää mielipiteitä – vaikka ne olisivat asemansa vastaisia – eikä poliitikkojen tai kansan pidä niitä sellaisena tuomita.
Minulla on käsitys että Marin on kenties avoimin kaikista poliitikoista avoimelle keskustelulle.
Mutta on tyhmää kuvitellla että pääministeri voisi laulaa kaiken hallituksesta maailmalle. Hallituksen toimenkuvaan kuuluu myös salassapitovelvollisuus.
Mutta sen rinnalla hakea myös näkemyksiä avoimesti ja tuomitsematta ihmistä ja hänen mielipidettään aseman perusteella – kunhan virkamies ei riko salassapitovelvollisuutta.
Naiivista avoimuuskäsityksestä on päästävä ja muutettava eettiseksi tarkoituksenmukaiseksi käsitykseksi avoimuudesta. Ja varmasti pääministeri eikä esim presidentti voi kertoa kaikkea omasta työstään. Se nyt on vain niin ja sen kanssa on elettävä.
Ilmoita asiaton viesti
Aforismi: Kun yhteiskunta on avoin mielipiteiden kuulemiselle niin sen pitää olla avoin myös niiden antamiselle.
Ilmoita asiaton viesti
En ihan hahmota, onko sinusta hyvä tai huono asia, että asiantuntijat osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Joka tapauksessa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen on tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopiston kolmas tehtävä. Itse tuon omissa blogeissani esiin erityisesti terveydenhuoltoon, terveyspolitiikkaan ja terveydenhuollon lainsäädäntöön (ml. koronaepidemian takia säädetyt lait) liittyviä ongelmia ja kysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä asia tottakai.
Minusta vaan on hyvä jos on kriittinen ja jos on vaihtoehtoinen ajatus mielessä niin se pitäisi esittää. Se rikastaisi keskustelua.
Siis kaavalla – kritiikki + vaihtoehto.
Ja avoimelle keskustelulle on minusta sikäli tilausta ja tilaa että ei koronakeskustelussa ole arvovalta pelissä vaan ihmisten henki ja ties mitä.
Joten kaikki mikä kirkastaa todellisuutta edes arvelujen verran – paljon kun on ymmärtämättä – ja tulevaisuutta on hedelmällistä.
Mistä sen tietää kuka jonkun näkökulman esittää jolla päästään koronaan uudella otteella kiinni.
Tämä asia on siis kaikkien vastuulla. Ja voi kaiketi esimerkiksi Intiaan liittyen kestää vuosikausia. Eikä se taida olla missään sanottu että se ei ryöpsähdä taas Kiinassakin.
Ja sitäkin pitäisi pohtia mitä se virus ”maan alla” näkymättömästi touhuaa ja missä se maan alla on.
Siis näkemyksiä kehiin, pelkkä kritiikki jättää näkemysvastuun helposti vain vallanpitäjälle johon media heti tarttuu otsikkotasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen jo pitkään esittänyt kantaa että keskustella saa ja pitää räväkästikin lain puitteissa – mutta päätökset tekee aina lain puitteissa ja demokraattisella vastuulla – vaalit – demokraattisesti valitut elimet eikä sitä oikeutta ja velvollisuutta voi niiltä viedä.
Ilmoita asiaton viesti
Minun arvioni on, että rajoitusten purku etenee ja tulee kesällä koskemaan Schengen-sisärajojenkin ylittävää matkustamista. Testausvaatimukset pysyvät pitkään, mutta pakollisia karanteeneja käytetään vain nykyisen lain mukaan altistumistapauksissa eikä tartuntatautilakia tältä osin kiristetä. Rokotteiden voimaan luotetaan, kunnes mahdollisesti toisin osoittautuu, koska muuten vapaata liikkuvuutta Schengen-maidenkaan välillä ei oikein saada palautettua.
Jos viime vuoden opetuksista pitäisi jotakin kohtaa exit-strategiassa viilata, se on reagointinopeus taudin mahdolliseen uuteen leviämiseen. Jos siis osoittautuu, että sairaala- ja tehohoitoluvut koronan vuoksi lähtevät kasvuun, pitäisi olla mahdollista ottaa hyvin nopeasti käyttöön ravintola- ja koulusulut. Viime syksyn toisen aallon alkamisesta kesti puoli vuotta ennen kuin ravintoloiden aukiloja voitiin rajoittaa enemmän kuin laittamalla anniskeluajan päättyminen 22:een ja sulkemisaika 23:een sen sijaan, että olisi saatu ravintolat heti kiinni ja pelkkää noutoruokaa myymään. Tätä varten tulisikin valmiuslakiin lisätä uusia pykäliä. Sisärajavalvonnan palauttaminen on nykyisilläkin pykälillä mahdollista nopeassa aikataulussa.
Ilmoita asiaton viesti