Vappu, korona ja exit-strategia

Valtioneuvosto totesi 27.4.2021 ylimääräisessä istunnossaan poikkeusolot Suomessa tältä erää päättyneeksi. Valmiuslain mahdollistamat toimivaltuudet ehtivät olla käytössä runsaat 40 päivää ilman, että niiden käytöllä olisi oleellisesti vaikutettu koronaepidemian kulkuun Suomessa. Poikkeusolojen vaikutus olikin lähinnä psykologinen. Ulkonaliikkumiskiellolla pelottelu sai ehkä suomalaiset palaamaan kevään 2020 käytöstapoihin, joilla silloinkin epidemiakäyrät saatiin laskuun.

Vappua vietettiin siis ”normaalioloissa”, joskin ravintoloita koskevat vielä erityisesti Etelä-Suomessa tiukat aukiolo- ja anniskelurajoitukset. Myöskään yleisötilaisuuksia ei ollut lupa järjestää. Helsingin keskusta olikin vapunpäivänä melko hiljainen, vaikka jonkun verran hyväntuulista väkeä kerääntyi puistoihin sekä aukioleville terasseille ottamaan kevättä vastaan. Seuraavat kaksi viikkoa sitten näyttävät, onko tällä vaikutusta Suomen epidemiakehitykseen. Kovin monessa maassa kun on nähty, että koronaepidemia kiihtyy uudelleen, kun rajoituksia höllätään.

Sanna Marinin hallitus julkaisi viikkoa ennen poikkeusolojen päättymistä myös oman exit-strategiansa koronarajoituksista (Hallitus hyväksyi koronarajoitusten purkamissuunnitelman (valtioneuvosto.fi)). Exit-suunnitelma jäi kuitenkin hallituksen kehysriihen sekä EU:n elvytyspaketista nousseen mediakohun alle, vaikka tämäkin jokapäiväiseen elämäämme vaikuttava aihe olisi ansainnut runsaasti huomiota. Olihan hallitus halunnut oikein kansalaispalautetta suunnittelemistaan rajoitustoimien purusta ja palkannut konsultin (iloom | beyond words) sanallista palautetta tulkitsemaan. Palautteiden sävy oli hallituksen oman tiedotteen mukaan useimmiten kriittinen.

Vaikka hallituksen pyytämissä lausunnoissa ja kansalaispalautteessa oli toivottu suunnitelmalle selkeyttä ja faktapohjaisuutta, loistavat molemmat elementit poissaolollaan. Tämä koskee osin myös lyhyen tähtäimen rajoitusten purkua – esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestämisen osalta hallituksen exit-strategiassa todetaan, että ns. toinen vaihe, jossa isompia yleisötilaisuuksia voidaan laajemmin järjestää, edellyttää epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan sekä valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden putoamista alle 50 koronatartunnan 100 000 asukasta kohden 14 vrk tarkastelujaksolla. Enimmäisyleisömäärät määräytyisivät kuitenkin viranomaisen subjektiivisen arvion perusteella riippuen tapahtumalle varatusta tilasta ja tapahtuman ”erityispiirteistä”. Exit-strategia toteaakin kryptisesti, että ”rajoitusten purkaminen perustuu hallituksen tekemään kokonaisarviointiin rajoitusten purkamisen mahdollisuuksista tai tarpeesta niiden säilyttämiseen tai palauttamiseen”.

Exit-strategian mukaan toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon – tosin käsittääkseni olemme rajoitustoimien osalta jo viime syksystä lähtien nojautuneet lähes täysin alueelliseen (kuntien ja aluehallintovirastojen) päätöksentekoon. Nyt hallitus kuitenkin toivoo, että viranomaiset alueilla laatisivat rajoitustoimista omat tarkemmat suunnitelmat. Tämä hallituksen käsityksen mukaan parantaisi toimien ennakoitavuutta eri alueilla niiden ominaispiirteiden mukaisesti. Tosin sitten hallitus exit-strategiassaan olettaa, että alueelliset viranomaiset kuitenkin seuraisivat päätöksissään sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjeitä. Ainakin allekirjoittaneelle jääkin hiukan epäselväksi, mikä merkitys olisi alueellisilla suunnitelmilla, jos STM niistä riippumatta haluaa kirjeillään ohjata päätöksentekoa.

Silmiinpistävää Marinin hallituksen exit-strategiassa on kuitenkin sen lyhytkestoisuus. Rajoitusten poistaminen on suunniteltu 4 kk aikajaksolle eli elokuuhun 2021 asti. Pandemia kuitenkin jatkuu maailmalla vielä kesänkin jälkeen todennäköisesti ainakin parin vuoden ajan. Hallitus toteaa suunnitelmassaan, että elokuun lopussa tartuntojen määrä saattaa jälleen hiljalleen nousta, kun kontaktit etenkin oppilaitoksissa ja työpaikoilla lisääntyvät. Syksyn 2020 kaltainen nopea kiihtymistä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, jos koko aikuisväestön ja erityisesti nuorten aikuisten rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja ihmiset noudattavat terveysturvallisia tapoja. Toisaalla sitten todetaan, että virusmuunnoksista johtuen rajojen terveysturvallisilla menettelyillä on erityinen merkitys vielä pitkään. Exit-strategian mukaan sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on ”välttämätöntä”, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen.  Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Tältä osin strategia toteaa, että ”matkustamisen ja maahantulon terveysturvallisuuden toimenpiteet tulee toteuttaa siten, että ne vastaavat muutoksia matkustusmäärissä rajapäätökseen tehtävien muutosten kautta ja asteittain maahantulon rajoituksia purettaessa”. Mitä nuo rajojen terveysturvallisuustoimet tarkkaan ottaen ovat, jää kuitenkin hallituksen exit-strategiassa kertomatta.

Kokonaisuutena voi sanoa, että Marinin hallituksen koronarajoitusten exit-strategia jättää vastaamatta eräisiin keskeisiin epidemian hallinnan kysymyksiin. Niitä ovat:

1) millä tartuntojen tasolla voimme elää ilman rajoitustoimia vai jääkö tämä päätöksenteko kunkin alueellisen viranomaisen subjektiiviseen harkintaan (kuten talven aikana on monesti käynyt). Itse kannatan koronan tukahdutusta, mikä mahdollistaisi maan sisällä normaaliolot;

2) mitkä ovat ne rajaturvallisuustoimet (esim. koronatodistus, testipakko, karanteenit), joilla vielä kesän 2021 jälkeenkin estetään virusvarianttien maahantulo sekä

3) miten ylläpidämme rokotesuojaa eli olemmeko jatkossakin mukana vain EU:n yhteishankintamekanismissa vai pyrimmekö myös kansallisesti varmistamaan rokotteiden nopean saannin/valmistuksen.

Pakinoitsija Ollia mukaillen vaikutelmaksi hallituksen exit-strategiasta jää, että hallitus siinä nykytilanteen toteamisen lisäksi lähinnä suunnittelee kesän jälkeisen toimenpiteiden valmistelun aloittamista.

+12
LasseLehtonen
Sitoutumaton Espoo

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu