Viisivuotissuunnitelmasta sote-investointien nelivuotissuunnitelmaan

Hallitus sai sote-lakipaketista annetut lausunnot nopeasti pois päiväjärjestyksestä ja korjattu esitysluonnos lähti 14.10. lainsäädännön arviointineuvoston luettavaksi. Paketti on matkalla paisunut, sillä arviointineuvostoon lähteneessä esitysluonnoksessa on jo yli 1400 sivua (https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-14.10.2020). En siksi usko kovinkaan monen ministerin tai kansanedustajan pakettia läpi lukeneen. Poliittinen iltalypsy hallitusryhmien välillä kohdistui viime vaiheessa lähinnä sote-rahan saamiseen kunkin puolueen ydinkannatusalueille. Uudellamaalla Vihreät saivat alueen sote-rahoituksen leikkauksia vähennetyksi arviolta n. 300 milj. euron tasolle, RKP sai lisää rahaa Vaasan alueelle sekä Keskusta joillekin Itä-Suomen kannatusalueilleen. Rahoitusperusteiden muutokset lisäävät sote-rahoitusta ehkä parilla sadalla miljoonalla eurolla, mikä on toki hyvä asia palveluiden riittävyyden suhteen. Sote-rahoituksen leikkaukset pääkaupunkiseudulla merkitsevät kuitenkin väistämättä joidenkin nykyisten palvelujen karsimista ja säästämistä mm. terveydenhuollon henkilöstöstä. Olemme lisäksi terveydenhuollossa muiden Pohjoismaiden rahoitustasosta jäljessä ainakin pari miljardia euroa, joten pidän epätodennäköisenä, että uudistus toisi tullessaan sen tavoitteena olevia riittäviä ja yhdenvertaisia sote-palveluja suomalaisille. Kyse onkin lähinnä rahansiirrosta kasvukeskuksista maamme kuihtuville ja köyhtyville alueille sekä uuden hallintorakenteen synnyttämisestä. Tuo hallintorakennekin sai esitysluonnoksessa uuden nimen, kun maakunnan sijasta sote-palvelujen järjestäjää kutsutaan ainakin toistaiseksi hyvinvointialueeksi.

Vaikka uudistus muodollisesti pyrkii alueellisen itsehallinnon toteuttamiseen, on sote-lainsäädännön perustana hyvin vahva keskusjohtoisuus. Ehdotetussa keskusjohtoisuuden mallissa on jopa monia suunnitelmatalouden piirteitä. Erityisen hyvin tämä näkyy tavassa, jolla uudistuksessa käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja. Aiheesta enemmän kiinnostuneiden kannattaa lukea varsinkin hyvinvointialuetta koskevan lakiesityksen 16 § hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lakiesityksen 26 §. Tuo järjestämislain investointisuunnitelman hyväksymismenettelyä koskeva säädös on niin hyvin toimintamallia kuvaava, että laitan tekstin tähän esimerkiksi siitä, mihin olemme menossa:

26 §
Investointisuunnitelman hyväksymismenettely

Hyvinvointialueen velvollisuudesta toimittaa investointisuunnitelmaa koskeva esitys kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 16 §:ssä. Sosiaali- ja terveysministeriö hylkää hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa koskevan esityksen, jos se on ristiriidassa hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen lainanottovaltuuden kanssa. Tällöin hyvinvointialueen on toimitettava korjattu esitys viivytyksettä sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Tässä momentissa säädettyä ei sovelleta Helsingin kaupunkiin.
Jos sosiaali- ja terveysministeriö ei hylkää hyvinvointialueen investointisuunnitelmaa koskevaa esitystä 2 momentin perusteella, se tekee päätöksen esitykseen sisältyvän sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman hyväksymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi jättää sosiaali- ja terveydenhuollon osasuunnitelman hyväksymättä, jos:
1) siinä ei ole osoitettu rahoitusta kaikille siihen sisältyville investoinneille ja investointeja vastaaville sopimuksille;
2) se on ristiriidassa hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen kanssa;
3) on ilmeistä, että siihen sisältyvä vaikutuksiltaan laajakantoinen tai taloudellisesti merkittävä investointi tai investointia vastaava sopimus voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaammin hyvinvointialueiden välisenä yhteistyönä; tai
4) on ilmeistä, että siihen sisältyvä vaikutuksiltaan laajakantoinen tai taloudellisesti merkit-tävä investointi tai investointia vastaava sopimus taikka tällainen luovutus ei edistäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavaa järjestämistä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetaan laajakantoisella investoinnilla ja investointia vastaavalla sopimuksella sekä tällaisella luovutuksella sellaista hanketta, joka vaikuttaisi merkittävästi hyvinvointialueiden väliseen työnjakoon tai jolla olisi muutoin pitkäkestoisia tai maantieteellisesti laajoja vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon hyvinvointialueella. Taloudellisesti merkittävällä investoinnilla ja investointia vastaavalla sopimuksella sekä tällaisella luovutuksella tarkoitetaan sellaista hanketta, joka vaikuttaisi hyvinvointialueen talouteen pitkäaikaisesti olennaisella tavalla.
Jos sosiaali- ja terveysministeriö ei hylkää hyvinvointialueeninvestointisuunnitelmaa koskevaa esitystä 1 momentin perusteella, sisäministeriö tekee päätöksen esitykseen sisältyvän pelastustoimea koskevan osan (pelastustoimen osasuunnitelma) hyväksymisestä siten kuin pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä tarkemmin säädetään.
Jos asianomainen ministeriö jättää investointisuunnitelmaa koskevaan esitykseen sisältyvän sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen osasuunnitelman hyväksymättä 2 momentin tai pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 11 §:n perusteella, hyvinvointialueen on toimitettava hyväksymättä jätetyn osasuunnitelman korvaava esitys viivytyksettä sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle. Muiden kuin Helsingin kaupungin uusi osasuunnitelmaa koskeva esitys voidaan hyväksyä vain, jos siihen sisältyvä hyvinvointialueen pitkäaikaisen lainan määrä on enintään hyväksymättä jätettyyn osasuunnitelmaan sisältyneen hyvinvointialueen pitkäaikaisen lainan määrän suuruinen. Muilta osin esityksen hyväksymiseen sovelletaan, mitä edellä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Jos asianomainen ministeriö jättää investointisuunnitelmaa koskevaan esitykseen sisältyvän sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen osasuunnitelman hyväksymättä 2 momentin tai pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 11 §:n perusteella, hyvinvointialue voi 5 momentista poiketen toimittaa kokonaan uuden investointisuunnitelmaa koskevan esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle, sisäministeriölle ja valtiovarainministeriölle.

Selkokielellä sanottuna hyvinvointialue laatii STM:n kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen investointien osalta nelivuotissuunnitelman, jonka on mahduttava valtion budjettikehykseen ja sovittava yhteen oman yhteistoiminta-alueen suunnitelmien kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön on erikseen hyväksyttävä hyvinvointialueen ehdotukset investoinneiksi, jotta ne mahdutettaisiin tuohon kehykseen, ja hyvinvointialue saattaa sen jälkeen saada lainanottovaltuuden investoinnin rahoittamiseksi. Kovin paljon itsehallintoa ei hyvinvointialueille siis ehdotuksessa aiota antaa. Itänaapurissa aikanaan käytössä olleen viisivuotissuunnitelman sijaan on sentään tullut hiukan lyhyempi suunnittelujakso eli nelivuotissuunnitelma.

Hallituksen sote-lakipaketti tunnistaa hyvin mm. investointitarpeen tietotekniikkaan sekä sote-rakennuskannan korjausvelan. Mitään lupausta toimintaan investoimisesta se ei kuitenkaan anna, vaan edellyttää että nykyistä teknologiaa korvaavat investoinnit rahoitetaan jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttömenoista. Lääketieteen teknologian kehitys on hyvin nopeaa ja uudet toimintamallit edellyttävät yleensä investointeja. Pidän hyvin varmana, että ehdotettu investointien rahoitusmalli tulee merkitsemään julkisen terveydenhuollon putoamista kehityksen kelkasta. Modernit hoitoteknologiat löytyvätkin tulevaisuudessa todennäköisimmin yksityissektorilta, joka voi perustaa investointinsa kysyntään ja tuottavuuteen nelivuotissuunnitelman sijasta.

LasseLehtonen

Toimin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professorina. Olen osallistunut terveydenhuollon kehittämiseen mm. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuen asiantuntijaryhmässä sekä Euroopan unionin komission eurooppalaisen terveydenhuollon kehittämisen asiantuntijaryhmässä (EXPH). Kuulun myös Eroon koronasta -tutkijaryhmään. Jaan tässä blogissa tietoa ja omia ajatuksiani suomalaisen terveydenhuollon kehitysnäkymistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu