Ylikuolleisuus ja soten perverssit kannustimet

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevä lääkärikollegani lähetti minulle viikko sitten talousuutisiin pääosin keskittyvän Bloomberg-uutistoimiston kolumnistin analyysiin Yhdysvaltain ja monien kehittyneiden maiden kuolleisuustilanteesta (Low US Covid Vaccine Rates Led to High Death Rates During Delta, Omicron – Bloomberg). Analyysissä tarkasteltiin parinkymmenen kehittyneen maan ylikuolleisuuden kehitystä kesäkuusta 2021 maaliskuuhun 2022 eli aikaa sen jälkeen, kun koronarokotteet olivat tulleet laajaan käyttöön. Kollegani oli huolissani Suomen terveydenhuollon maakuvasta, kun Suomi komeili ylikuolleisuustilaston kakkossijalla Yhdysvaltain jälkeen. Yhdysvalloissa ylikuolleisuus taas oli korkein alhaisen rokotuskattavuuden osavaltioissa ja matalin korkean rokotuskattavuuden osavaltioissa.

Koronakuolleisuus on aiheuttanut viime aikoina jonkun verran mediakeskustelua. Keskustelussa on haluttu tietää koronaan kuolleiden ”oikea” määrä. Viimeksi Helsingin Sanomat uutisoi 9.12.2022 että Suomessa on koronaan kuollut ”vain” 4400 henkilöä (Koronaan kuollut Suomessa tähän mennessä 4 400 – Tiede | HS.fi). Uutista hiukan tarkemmin lukemalla selvisi kuitenkin, että pelkästään tammi-marraskuussa 2022 Suomessa on ollut 4763 kuolemantapausta, joissa korona on joko pääsyy taikka kuolemaan merkittävästi myötävaikuttava tekijä. Useimmat tuntemani kansainväliset asiantuntijat pitävät kuitenkin väestön ylikuolleisuutta eli sitä määrää kuolemia, jota ei voida selittää väestörakenteen muutoksella, koronan vaikutuksia paremmin kuvaavana mittarina.

Tällä hetkellä kuolleisuutta raportoivat tahot ovat varsin yksimielisiä siitä, että vuosi 2022 tulee olemaan ylikuolleisuuden osalta Suomessa poikkeuksellisen huono. Eurostat arvioi Suomen ylikuolleisuuden nousuksi syyskuussa 2022 ainakin 16 % (Excess mortality – statistics – Statistics Explained (europa.eu), Väestöliitto puolestaan pelkää ylimääräisten kuolemien määrän Suomessa tänä vuonna voivan nousta jopa 10 000:een samalla kun syntyvyys Suomessa laskee ennätyksellisen alhaiselle tasolle (Väestönkehitys kaipaa ihmimillisiä voimavaroja – Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)). Ylikuolleisuuden seurauksena suomalaisten elinikäennuste tullee v. 2022 laskemaan merkittävästi – oman ennakointini mukaan saman verran kuin mitä USA:ssa tapahtui v. 2021 (US Life Expectancy Falls Again in ‘Historic’ Setback – The New York Times (nytimes.com)). Väestöliitto haluaakin puolueetonta selvitystä ylikuolleisuuden syistä.

Tilanteen pahenemista sairaanhoidon sisältä seuranneena voin heti nimetä useita mahdollisia syitä vuoden 2022 ylikuolleisuudelle. Niistä ensimmäinen ja merkittävin on varmasti koronan aiempaa tarttuvampi omikron-aalto. Toinen merkittävä syy (ym. Bloombergin analyysin mukaan) on Suomen hidastelu tehosterokotusten antamisessa. Kolmas tekijä voi olla sairaanhoidon vaikeutuminen keväällä 2022 sairaanhoitajien työtaistelun seurauksena, mikä viivästytti hoitoon pääsyä ja sairauksien diagnostiikkaa. Potilaiden ennuste kun ei hoitojonoissa yleensä parane. Neljäs – ja vähän julkisuudessa toistaiseksi ollut – tekijä ovat Sanna Marinin hallituksen sote-uudistukseen liittyvät ns. perverssit kannustimet. Perversseillä kannustimilla tarkoitetaan terveystaloustieteessä tyypillisesti sellaisia rahoituselementtejä, jotka sen sijaan että edistäisivät väestön terveyttä, johtavat väestön terveyden huononemiseen.

Sanna Marinin hallitus sai terveystaloustieteen asiantuntijoilta eduskunnassa runsaasti kritiikkiä siitä, että uudistuksen kannustimet eivät ole kohdallaan (VaVL 1/2021 vp (eduskunta.fi)). Toin omassakin lausunnossani esiin sen, että sote-uudistuksen rahoitusmalli sisältää sellaisia elementtejä, jotka vaarantavat väestön terveyden. Näistä eräs liittyy siihen summaan kuntien verotuloja, joka pakko-otetaan osaksi valtiolta budjetin kautta jaettavaa sote-rahoitusta. Marinin hallituksen läpipainaman sote-lainsäädännön mukaan kunnilta poissiirtyvä rahoitus määräytyy niiden vuodelle 2022 budjetoiman sote-rahoituksen mukaan. Jotta kunnat menettäisivät mahdollisimman vähän verotuloistaan ja jotta niiden valtionosuudet olisivat jatkossa mahdollisimman suuret, kannatti kuntien siis vuonna 2022 minimoida sote-menonsa, kun ne eivät enää 2023 ole edes hoidon tuloksista vastuussa.

Kyseisen perverssin kannustimen vaikutus näkyy tällä hetkellä koko maassa päivystysten ruuhkautumisena. Kunnat kannustettiin Marinin hallituksen toimesta alibudjetoimaan vuoden 2022 sote-kulunsa, mikä näkyy erityisesti vanhuspalveluissa ja hoivakotipaikkojen vähäisyytenä. Päivystykseen tulevien potilaiden määrä ei ole kasvanut, mutta kun potilaat eivät pääse päivystyksestä muualle hoitoon, tukkeutuvat päivystyksen hoitopaikat. Käytännön tasolla noin kolme neljästä HUSin päivystyksissä odottavasta potilaasta on nyt sellaisia, joiden oikea hoitopaikka olisi jossain kunnan hoivayksikössä. On hyvin tunnettu lääketieteellinen tosiasia, että pitkä odotusaika päivystysyksikössä heikentää erityisesti vanhuspotilaiden selviämistä. Kansainvälisten laatustandardien mukaan hoidon odotus päivystyksessä ei saisi kestää kuin korkeintaan 4 tuntia. Nyt potilaat odottavat hoitoa päivystyksissä selvästi tätä pidempään – jotkut jopa 2-3 vuorokautta. Myös sairaaloiden osastopaikat ovat täynnä, kun hoitoketjut eivät vedä. Tilanne kuormittaa henkilöstöä ja sijaisten saanti kuormittuneisiin yksiköihin on entistä vaikeampaa (Husin päivystysruuhka ajaa hoitajat pelaamaan ”potilastetristä” (iltalehti.fi)). Kun henkilöstöstä on pulaa ja päivystykset täynnä, on aiempaa vaikeampaa myös estää sairaalainfektioiden leviämistä. Moni akuutin terveysongelman kanssa hoitoon tullut vanhus kuoleekin sitten ”koronan kanssa”, kun korona huonontaa perustaudin tilannetta joskus kohtalokkain seurauksin.

Suomen terveydenhuollon tilanne on kriisiytymässä monien syiden takia, joita ovat puutteellinen rahoitus, huono varautuminen osaajapulaan sekä Marinin hallituksen sote-uudistuksen aiheuttamat ongelmat. Nuo ongelmat vaativat ratkaisuja – olenkin lupautunut Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudeltamaalta ensi kevään eduskuntavaaleihin.