Etla himoitsee suuryrityksille etuja

Etla julkaisi aprillipäivänä raportin ”Muistioita hallitukselle 2021: Suomi käyntiin – talouspolitiikka koronakriisin jälkeen”. Se ei ole aprillipila vaan suuryritysten tarkoitushakuinen vaikuttamisyritys pieniä lyömällä.

Raportissa tähdätään työllisyysasteen parantamiseen työn tarjontaa lisäävillä keinoilla ymmärtämättä, että näin ei synny uutta työtä.

Vaatimuslistalla ovat työvoimapolitiikan muuttaminen aktiivisemmaksi, osa-aikatyön lisääminen, lukukausimaksujen käyttöönotto yliopistoissa, perhevapaiden lyhentäminen, eläkeikärajan nostaminen ja työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen.

Uusia työpaikkoja syntyy, kun yritysten liiketoiminta kasvaa niin, että ne tarvitsevat lisää työntekijöitä. Kasvustaan huolimatta suuret yritykset eivät kuitenkaan enää työllistä lisää vaan niiden henkilökunta vähenee automaation ja globalisaation vaikutuksesta.

Mikroyritykset ovat Suomen mahdollisuus parantaa työllisyysastettaan. Ne työllistävät pienellä rahalla tehokkaasti. Etla kuitenkin löi pieniä.

Raportti ehdottaa poisto-oikeuksien laajentamista ja yhteisöveron alentamista, joista on iso hyöty pääomavaltaisille pörssiyhtiöille, ja tarjoaa vastikkeeksi pienten yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä. Osinkoverojärjestelmällä vähennetään verotuksen kahdenkertaisuutta eikä kysymys ole verohelpotuksesta, jota voisi kiristää.

Talousalhosta noustaan parhaiten, jos suomalaiset saadaan innostumaan yrittämisestä. Meillä on 1990-luvun perintönä edelleen 50.000 yrittäjän vajaus.

Uusia yrityksiä syntyy, kun yrittämistä helpotetaan, piiloverotusta vähennetään ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannetaan.

Piiloverotus tarkoittaa byrokratiaa, josta valtiolle syntyy hyötyjä mutta mikroyrityksille kustannuksia. Tulorekisteri on tuore esimerkki piiloverotuksesta.

Paras yrittäjäpotentiaali on kasvava terveiden eläkeläisten joukko. Heillä on jatkuva ”starttiraha” ja ehkä säästöjäkin. Monelle heistä on jäänyt aktiiviajaltaan näyttämisen tarve. Eläkeläiset haluavat olla hyödyksi eikä vain yhteiskunnan elättejä. He työllistävät nuoria, kun eivät itse jaksa tehdä kaikkea.

+2
Lassi Mäkinen
Sitoutumaton Hämeenlinna

Valmistuin ekonomiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974 pääaineenani tietojenkäsittelyoppi. Olen laatinut tietokoneohjelmia vuodesta 1969 lähtien ja laadin edelleen. Yritysten talous- ja veroasioita olen hoitanut vuodesta 1968 lähtien.

Työurani alussa toimin kymmenisen vuotta kolmessa teollisuusyrityksessä taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietotekniikan asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Vuonna 1981 perustin ensimmäisen oman yritykseni. Se oli tilitoimisto, jonka myin vuonna 1988. Jatkoin tilitoimistotoimintaa uudella yrityksellä ja liikeidealla vuoteen 1999 asti. Silloin perustin pelkästään internetissä toimivan Talousteema-verkkolehden.

Toimin verkkolehden päätoimittajana eläkkeelle siirtymiseeni asti. Sen jälkeen olen kouluttanut taloushallinnon ammattilaisia kirjanpito-, vero- ja tietotekniikka-asioissa sekä koodannut tietojärjestelmiä.

Vuonna 2004 ryhdyin systemaattisesti kehittämään kassavirtalaskentaa ja siihen perustuvaa kassasuunnittelumenetelmää. Kassasuunnittelun seurantaa varten olen kehittänyt kassavirtakirjanpidon menetelmän. Kaikki nämä vuodet olen tehnyt kassavirtakirjanpitoa ja kassasuunnittelua omissa yrityksissäni. Vuodesta 2020 lähtien olen koodannut kassavirtakirjanpidon tietojärjestelmää.

Olen julkaissut yli 20 kirjaa ja lähes 10.000 lehtikirjoitusta. Lisäksi olen pitänyt lukuisia koulutustilaisuuksia ja perustanut asiakkailleni yrityksiä sekä hoitanut niiden talousasioita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu