Yrityssäästämistä osakesäästämisen sijaan

Osakesäästötileille on kertymässä miljardeja euroja. Nämä rahat eivät paranna Suomen työllisyysastetta. Jos samat rahat sijoitettaisiin kaikkein pienimpiin yrityksiin, talous kasvaisi ja työpaikat lisääntyisivät nopeasti sekä valtion verotulot kasvaisivat. Ja näillä varoilla voitaisiin vähentää valtionvelkaa ja ylläpitää sekä parantaa kansalaisten hyvinvointia.

Pörssisijoittaminen ei tuota lisäarvoa listautuneille yrityksille, koska osakkeiden ostaja maksaa osakkeista niiden myyjälle eikä pörssiyhtiölle. Rahat liikkuvat pelikasinossa, josta ei ole merkittävää hyötyä kansantaloudelle.

On naiivia kuvitella, että ostamalla esimerkiksi Fortumin osakkeita, yhtiö lisäisi työpaikkoja Suomessa. Osakekaupat eivät lisää niitä missään muussakaan maassa, jossa Fortum toimii. Fortum voi saada sijoittajilta rahaa vain osakeannissa, mutta sellaiset ovat harvinaisia. Pörssiarvo vaikuttaa jossakin määrin yhtiön rahoituksen saantiin muualta, mutta eniten rahoituspäätöksiin vaikuttavat suunnitelmat, mihin rahat aiotaan käyttää.

Tiedän sohaisevani pörssipelurien muurahaispesää, kun totean, että pörssisijoittaminen on tarpeetonta kasinopelaamista. Tämä on pakko sanoa julki. Poliitikot ovat täysin pörssilobbarien sokaisemia, eikä heille ole kirkastunut käsitys, mistä uudet työpaikat tulevat.

Työpaikkoja ei synny pörssisijoituksista eikä nykyisin suosituista työvoimatarjontaa lisäävistä keinoistakaan, kuten opintojen nopeuttamisesta, pienten lasten kotihoitoajan lyhentämisestä, eläkeiän nostamisesta, maahanmuuton lisäämisestä, paikallisesta sopimisesta eikä työttömien piiskaamisesta.

Uusia työpaikkoja ei juurikaan synny suuryrityksissä, koska ne ovat jo pitkän aikaa vähentäneet väkeään automatisoimalla ja globalisoimalla. Ja niiden kasvu on mitätöntä. Lisäksi niiden investoinnit suhteessa työpaikkojen lisääntymiseen ovat tehottoman suuria.

Esimerkiksi UPM:n miljardi-investointi synnytti sellutehtaan, jossa työskentelee vain parisataa ihmistä. Tehdas tuhoaa Suomen metsiä alhaisen jalostusasteen sellun tuottamiseen. Tämä sellu rahdataan Kiinaan, jossa siitä tehdään vessapaperia. Paljon tehokkaampaa olisi antaa metsien kasvaa ja kelottua vapaasti ja rahdata kiinalaisia matkustajia nauttimaan Suomen luonnosta. Matkailu työllistäisi enemmän kuin metsien hakkuu, puutavaran kuljetus ja sellun keitto.

Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa uusissa perustettavissa yrityksissä sekä toimivissa alle 5 henkilöä työllistävissä nanoyrityksissä ja alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Nämä yritykset työllistävät pienellä rahalla tehokkaasti, jos saavat vapauden kasvaa terveesti. Valitettavasti Suomessa on aivan liian vähän yrittäjiä.

Suomessa oli 1980-luvun lopussa noin 400.000 yrittäjää ja nyt yrittäjiä on vain noin 350.000. Meillä on siis 50.000 yrittäjän vajaus.

Talous ”tervehtyi” 1990-luvun laman jälkeen mutta yrittäjien määrä ei lisääntynyt eikä jättityöttömyys poistunut. Pankit ja suuryritykset pelastettiin mutta pieniä yrityksiä kuoli eivätkä velkavangeiksi jääneet yrittäjät enää pystyneet aloittamaan uutta yritystoimintaa. Osa sairastui vakavasti ja osa jopa tappoi itsensä. Myöskään heidän jälkeläisensä eivät ole uskaltaneet ryhtyä yrittäjiksi.

Tarvitaan uusi suunta, joka aidosti tervehdyttää Suomen talouden.

Koronakriisin jälkeen on perustettava kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä. Jokainen niistä työllistää heti aluksi ainakin yhden ihmisen. Niiden kasvu voi parhaassa tapauksessa olla valtavan nopeaa. Sellaiseen vauhtiin eivät pörssiyhtiöt pysty.

Kun yhden hengen yritys palkkaa toisen henkilön, sen kasvu on 100 %. Tähän ei tarvita miljoonien investointia vaan muutamalla sadalla tuhannella eurolla nanoyritys työllistää uuden ihmisen – usein jopa pienemmälläkin rahalla.

Jos nyt osakesäästötilien pörssikasinoon talletetut rahat saataisiin käyttöön kaikkein pienimmissä yrityksissä, Suomella ei olisi vaikeuksia nostaa työllisyysaste hallituksen asettamaan 75 %:n tavoitteeseen tai jopa erään oppositiopuolueen hiljattain korottamaan 80 %:iin.

Keskeisimmät keinot yrittämisen edistämiseksi ovat yritysten piiloverotuksen keventäminen, yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, yrittämisen riskin rajaamisen mahdollistaminen, yrityksen ja yrittäjän oikeudenmukainen verotus, yrityksen talouden tehokas hallinta, reilu kilpailu suuryritysten kanssa sekä varojen ohjaaminen nano- ja mikroyrityksiin.

Piiloverotus tarkoittaa valtion töiden siirtämistä yritysten orjatyönä tehtäväksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. palkkojen ennakonpidätysten toimittaminen sekä arvonlisäverotus. Nämä tehtävät ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina, koska valtion yksiköillä on paineita vähentää kustannuksiaan.

Yrittäjät eivät tarvitse mitään etuoikeuksia vaan oikeudenmukainen sosiaaliturva muihin kansalaisiin verrattuna riittää. Esimerkiksi yrittäjän pitää saada lomauttaa itsensä samalla kun hän joutuu lomauttamaan henkilökuntansa yrityksen liikevaihdon romahtaessa.

Yrittämisen riskin rajaamisen mahdollistaminen sekä yrityksen ja yrittäjän oikeudenmukainen verotus voidaan parhaiten toteuttaa karsimalla turhat yritysmuodot. Yksi riittäisi. Siinä yhdistyisivät yksityisen elinkeinonharjoittamisen (toiminimi), avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osakeyhtiön ja osuuskunnan parhaat ominaisuudet.

Kun on vain yksi yritysmuoto, kaikilla on sama verotus eikä yritysmuodon muutoksia tarvita. Byrokratia kevenee huomattavasti. Valtiokin säästää.

Yrityksen talouden tehokas hallinta edellyttää nykyisen kirjanpitolainsäädännön romuttamista ja siirtymistä suoriteperusteisesta tuloslaskennasta maksuperusteiseen kassavirtalaskentaan. Kassavirtakirjanpito ja siihen liittyvä kassasuunnittelu auttaa yritystä kasvamaan terveesti ja turvaamaan tulevaisuutensa.

Voiton tai tappion laskeminen ja suunnittelu tuottaa vain harhakuvia yrityksen talouden kehityksestä. Sen sijaan rahan riittävyydestä huolehtiminen auttaa mitoittamaan investoinnit oikein ja estää tehokkaasti yritystä ajautumasta konkurssiin.

Oikeudenmukainen kilpailu edellyttää aktiivisuutta kilpailuviranomaisilta tapauksissa, jotka haittaavat pienyrityksiä kilpailuun osallistumisessa. Esimerkiksi nykyinen verkkolaskukartelli pitää kieltää, koska se estää uusien operaattorien liittymisen verkkolaskujen välittäjiksi. Ja nykyiset välittäjät rahastavat turhasta ”palvelusta”, joka on saatavissa muilla keinoin ilmaiseksi.

Osakesäästämisen sijaan Suomeen on luotava yrityssäästöjärjestelmä, joka muistuttaa asuntosäästämistä. Kirjoitin tästä aiheesta ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla 17.10.1995. Kirjoitus noteerattiin jopa eduskunnassa, mutta yrittämisen ymmärryksen puute esti järjestelmän toteuttamisen. Se olisi jo viime vuosituhannella tervehdyttänyt Suomen talouden.

0
Lassi Mäkinen
Sitoutumaton Hämeenlinna

Valmistuin ekonomiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1974 pääaineenani tietojenkäsittelyoppi. Olen laatinut tietokoneohjelmia vuodesta 1969 lähtien ja laadin edelleen. Yritysten talous- ja veroasioita olen hoitanut vuodesta 1968 lähtien.

Työurani alussa toimin kymmenisen vuotta kolmessa teollisuusyrityksessä taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietotekniikan asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Vuonna 1981 perustin ensimmäisen oman yritykseni. Se oli tilitoimisto, jonka myin vuonna 1988. Jatkoin tilitoimistotoimintaa uudella yrityksellä ja liikeidealla vuoteen 1999 asti. Silloin perustin pelkästään internetissä toimivan Talousteema-verkkolehden.

Toimin verkkolehden päätoimittajana eläkkeelle siirtymiseeni asti. Sen jälkeen olen kouluttanut taloushallinnon ammattilaisia kirjanpito-, vero- ja tietotekniikka-asioissa sekä koodannut tietojärjestelmiä.

Vuonna 2004 ryhdyin systemaattisesti kehittämään kassavirtalaskentaa ja siihen perustuvaa kassasuunnittelumenetelmää. Kassasuunnittelun seurantaa varten olen kehittänyt kassavirtakirjanpidon menetelmän. Kaikki nämä vuodet olen tehnyt kassavirtakirjanpitoa ja kassasuunnittelua omissa yrityksissäni. Vuodesta 2020 lähtien olen koodannut kassavirtakirjanpidon tietojärjestelmää.

Olen julkaissut yli 20 kirjaa ja lähes 10.000 lehtikirjoitusta. Lisäksi olen pitänyt lukuisia koulutustilaisuuksia ja perustanut asiakkailleni yrityksiä sekä hoitanut niiden talousasioita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu