Luonto on kotimme, Helsingissäkin

”Luonto on kotimme. Hyvä taloudenpito edellyttää, että pidämme siitä parempaa huolta.” kiteyttää prof. Dasgupta tänään julkaistussa biodiversiteettiä koskevassa laajassa raportissa. Raporttia on käsitelty tiedotusvälineissä laajasti, ja sitä on hypetetty käänteentekevänä tavassa, jolla se pukee luonnon monimuotoisuuden talouden kielelle. Oikeampaa on kuitenkin ehkä sanoa, että raportti tuo vuosikymmenten tutkimustulokset yhteen pakettiin, ja esittää ongelman juurisyyt ja mahdolliset ratkaisut selkokielellä.
Ongelman merkityksen ymmärtäminen on tärkeä askel matkalla ongelman ratkaisuun. Raportti kannustaa meitä hahmottamaan talouttamme suhteessa luontoon uudella tavalla. Perinteisten mallien sijaan talous tulisi hahmottaa osana ympäristöä, ja elinkeinoelämän tulisi toimia luonnon ehdoilla. Taloutemme rikkaus tulevaisuudessa perustuu kykyymme hyödyntää luonnonvarojamme kestävällä tavalla.
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat systeemisiä ongelmia, ja ne heijastuvat ympäri maailman lähiluonnon ja yksitäisten ekosysteemien ongelmina. Päästöt aiheuttavat ilmastonmuutosta ja Ilmastonmuutos puolestaan aiheuttaa luontokatoa, mutta se ei ole sen ainoa syy, vaan sillä on myös muita, lähinnä eri tavoin maankäyttöön liittyviä syitä.
Mitä Helsingin päättäjien pitäisi ajatella Dasguptan raportista, mitä se tarkoittaa Helsingille?
Yksi Dasguptan teeseistä on, että luontokato-ongelman ytimessä on instituutioiden massiivinen epäonnistuminen. Usein tällä viitataan suursijoittajiin, mutta tässä tarkoitetaan instituutioita laajemmin, kattaen myös yhteiskunnalliset toimijat, kuten kaupungit. Instituutiot eivät ole osanneet hallita toimintansa ulkoisvaikutuksia, kuten esimerkiksi luontokatoa. Raportti tuo vakuuttavasti esiin, kuinka yhteiskunta jatkuvasti rahoittaa luontokatoa kiihdyttävää toimintaa huomattavasti enemmän kuin se rahoittaa luontokatoa estävää toimintaa. Kaupunkien, kuten Helsingin, tulisikin päätöksiä tehdessään analysoida kunkin päätöksen vaikutukset luontokatoon.
Raportti auttaa meitä näkemään luonnon arvon talouden kielellä ja kutsuu sitä luontopääomaksi. Meillä on Suomessa ja Helsingissä runsaasti luontopääomaa, josta asukkaat voivat nauttia ilman, että pääoma suuremmin kuluu. Tarkoitan tällä esimerkiksi mahdollisuuksia liikkua luonnossa, jotka ovat Helsingissä huomattavasti paremmat kuin monissa maailman suurkaupungeissa. Kun tämä mahdollisuus aletaan ymmärtää myös taloudellisesta näkökulmasta arvokkaana, ja siitä puhutaan myös talouden kielellä, auttaa se osaltaan yrityksiä rekrytoimaan laadukasta henkilöstöä, joka yhä enemmän arvostaa tällaista mahdollisuutta. Laadukas luonto on siten kaupungin vetovoimatekijä, joka vetää puoleensa korkean teknologian yrityksiä ja tukee siten kaupungin taloudellista elinvoimaa.
Luontokadon taloudellisen arvon ymmärtäminen tulee epäilemättä lisäämään rahoitusinnovaatioita, joiden avulla markkinat voivat osallistua luontokadon estämiseen. Rahoitus ja teknologiainnovaatiot luovat erittäin korkean lisäarvon yrityksiä ja työpaikkoja, ja Helsingin korkeakouluilla on hyvä mahdollisuus olla mukana tässä kehityksessä.
Jokainen meistä voi suojella omaa lähiluontoaan ja sen hyvinvointi on suurelta osin meidän omissa käsissä. Lisäksi Helsingin tulee olla kaupunkin jossa tieteen, liike- ja kansalaistoiminnan keinoin kehitettään ratkaisuja luontokadon hallintaan muissa ekosysteemeissä eri puolella maailmaa.
Lassi Noponen
Sitoutumaton Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Lassi Noponen on ympäristöteknologiayhtiö Loudspring Oyj:n ja Proventia Group Oyj:n perustaja-osakas ja toiminut yrittäjänä ja sijoittajana ympäristöteknologia-alalla 20 vuotta. Lassi on sitoutumaton ehdokas Perussuomalaisten listalla Helsingin kaupungin valtuustoon kevään kunnallisvaaleissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu