Äänestysvilkkaus ratkaisee toisella pressanvaalikierroksella

Perinteisesti on ajateltu että mitä alhaisempi äänestysprosentti, sen enemmän kokoomus hyötyy. Presidentivaalin toisella kierroksella on mielestäni päinvastoin. Perusteluja seuraavassa.

Suomessa ei ole oikein tapana testamentata omia ääniään toisella presidentinvaalikierroksella. Turhaa se olisikin kun jokainen tekee oman äänestyspäätöksensä omista lähtökohdistaan. Yritän tässä kuitenkin jakaa pudonneiden ääniä kahdelle jäljelle jääneelle ja samalla perustella miksi äänestysprosentti mielestäni ratkaisee.

Itsestään selvää lienee, että Stubbia ja Haavistoa äänestäneet äänestävät heitä myös toisella kierroksella, ja nimen omaan myös äänestävät. Urpilaisen äänet testamenttaan lähes täysin Haavistolle. Essayhin ja Harkimon äänet taas testamenttaan Stubbille. Aaltolan äänet menevät varmaan aika tasan.  Näissä vaaleissa äänestysprosenttia nosti varmaan yleinen mielenkiinto ja tasaisuus mutta myös Rehn-ilmiö ja mielestäni vielä enemmän Halla-aho ilmiö. Rehniä äänestäneet jakavat arvaukseni mukaan äänensä kolmeen osaan: Haavisto ja Stubb saavat suurin piirtein saman verran Rehnin kannattajien ääniä ja kotikatsomoon siirtyy pieni osa.

Halla-ahon äänestäjistä ylivoimaisesti suurin osa – niistä jotka ylipäätään äänestävät – antaa oman arvioni mukaan äänensä Stubbille. Ja melkoinen osa äänestäjistä siirtyy kotikatsomoon. Se kuinka suuri, ratkaisee mielestäni voittajan. Tämä arvioni perustuu perinteiseen käsitykseen perussuomalaisten äänestäjistä. Puoleen johto ja sen kansanedustajat taitavat olla koulutetumpia kuin minkään toisen suomalaisen puolueen, mutta ainakin stereotypia äänestäjistä on toinen ja myös sellainen että vain eduskuntavaalit saavat heidät kunnolla vaaliuurnille.

Tällä logiikalla siis voiton ratkaisee se, miten aktiivisesti Halla-ahon kannattajat vaivautuvat äänestämään toisella kierroksella. Omasta elämästäni voin helposti ottaa esimerkin. Kun oma ehdokkaani Raimo Ilaskivi ei päässyt jatkoon, en äänestänyt lainkaan toisella kierroksella koska mielestäni eivät sen enempää Rehn kuin Ahtisaarikaan  olleet riittävän päteviä tuolloin vielä suhteellisen tärkeään presidentin hommaan.

Eli tässä vaalissa olisi minun logiikallani käymässä juuri päinvastoin kuin eduskuntavaaleissa: Mitä korkeampi äänestysprosentti, sen todennäköisempää on kokoomuksen ja  Stubbin voitto.

LassiLappalainen
Riihimäki

Aatemaailmaltani olen sitoutunut.
Vakaumukseni estää kättelemästä miehiä, jotka eivät kättele naisia.
Joudun omituisten kommenttien johdosta lisäämään tähän syntymävuoteni. Se on 1956. En ole siis edes keski-ikäinen millään kriteerillä. Olen vanha! Ja ainakin minun elämänkokemuksellani joudun toteamaan, että väite "Ikä on vain numero" on p-puhetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu