Lentäminen vs. internetissä notkuminen – ympäristövaikutukset
Turismin ja ennen kaikkea siihen liittyvän lentämisen arvosteleminen ympäristösyistä on jokapäiväistä leipää medioissa. Yksi saatiin tänään lisää: https://yle.fi/a/74-20106478
Vapaa toimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan toteaa, että ainut ekologisesti kestävä turisti Lapissa olisi sellainen joka kävelee sinne.
Lentämisen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2-4%. Haarukka on todella iso. Vuodelta 2019 löysin artikkelin jossa todetaan internetin käytön osuudeksi vastaavasti 3-5%. Google on ilmoittanut, että sen datakeskusten ilmastopäästöt ovat nousseet 48% vuodesta 2019: https://www.hs.fi/talous/art-2000010537972.html
Jos tuosta yleistää jotain ja kun todetaan, että ilmailu on vasta palannut koronaa edeltävälle tasolle ja kun uudemmat koneet kuluttavat polttoainetta reilusti vähemmän kuin vanhemmat, voidaan kai päätellä että toisin kuin internetin käyttö, lentäminen ei ole lisännyt ilmastopäästöjä vuoden 2019 jälkeen merkittävästi.
Otetaanpa pieni matemaattinen ajatusleikki. Googlaamalla ”internet ilmastovaikutus”, löytyy tämä teksti: Kun viettää viisi minuuttia sosiaalisessa mediassa päivässä, siitä aiheutuu 20 kilon hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se vastaa noin 85 kilometrin ajomatkaa autolla. Kyseessä on Aalto- ja LUT-yliopistojen tutkimushankkeen tuloksista.
Kun totuus on, että useat meistä kuluttavat aikaa internetissä päivittäisen 5 minuutin sijasta 5 tuntia, tuo 85 kilometriä pitää kertoa luvulla 60, jotta saadaan todellisuutta vastaava luku. Luvuksi tulee 5100 kilometriä. Ja edelleen, kun tiedetään että lentokone kuluttaa nykyään noin 2,7 litraa polttoainetta kilometrillä matkustajaa kohden, eli noin kolminkertainen henkilöautoon verrattuna, voidaan tuo 5100 kilometriä kertoa kolmella, niin saadaan vastaava luku päästöjä lentomatkustamisessa. Eli 5 tuntia joka päivä internetissä – vaikka moraalipönöttämässä lentämisen haitallisuudesta, vastaa 15 000 kilometrin lentomatkaa vuodessa.
Huomioita:
1. Tietotekniikka mahdollistaa hurjasti vähennyksiä muualta että tulee vähemmän ajokilometrejä ja lentomatkoja, tai energiaa käytetään fiksummin. Sanoisin että monessakin asiassa tietotekniikan hyödyntämisessä ollaan lähemmäksi 30 vuotta myöhässä mikä olisi ollut järkevää energiatehokkuusnäkökulmasta.
2. Tietotekniikan energiankulutusta voidaan rajusti vähentää nykyisestä. Kyse on suurelta osaksi ohjelmistotasolla tehtävästä vähennyksestä. Se ei tapahdu itsestään vaan olisi hyvä idea vaatia julkisissa hankinnoissa energiatehokkuutta. Kuluttajat voivat nytkin vaikuttaa ostopäätöksillään energiatehokkaamman tietotekniikan puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin havainto on oikeassa siinä, että sekä lentäminen että datakeskukset aiheuttavat paljon päästöjä. Toisaalta linkatussa kolumnissa sanotaan: ”Jos ilmaston lämpenemistä haluttaisiin hidastaa, hiilidioksidipäästöt pitäisi lähes puolittaa tällä vuosikymmenellä.”
Datakeskusten osalta päästöt vähenevät kun vähennetään sähköntuotannon päästöjä. Enemmän uusiutuvia ja ydinvoimaa, vähemmän hiiltä. Lentoliikenteen osalta haaste on suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Datakeskuksissa vaikuttaa myös se miten ohjelmistot tehdään.
ONNEKSI, datakeskuksissa ajettavissa ohjelmistoissa on hintaohjaus, että datakeskusten käytön hinnoittelu ohjaa kannattavaksi tehdä energiatehokkaita ohjelmistoja.
Sen sijaan ikävämpi puoli on se että energiatehokkuutta ei priorisoida nykyään tarpeeksi vaikka se tuntuu ohjelmistojen hostauskuluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen keskustelu. Niinkuin oli Tuija Siltamäen kolumnikin. Tietosanakirjojahan saa kirpputorilta, mutta Eero Järnefeltin maalaus taitaa uupua aika moneltakin seinältä. Onhan kaupungeissa toki museoita ja gallerioita jne. Ja julisteitakin varmaan löytynee sille joka haluaa huokeamman hintaluokan luontokokemuksen ilman tietotekniikkaa tai luontoa.
Kyllä on näin jälkikäteen ajateltuna itseänikin mietityttänyt omituisen vähän se, kuinka pitkä matka tämän vastauksen kirjoittamiseen käytetyllä energialla olisi ajettu. Voisi helposti kuvitella että säästän tässä somea ja kauppoja selatessa paljonkin luontoa, sillä se on poissa autolla ajamisesta. heh.
Ilmoita asiaton viesti
Perinteinen kevytnetti on aivan toista, kuin fuusiotekniikan tarvetta lähestyvä rakentamisen tapa.
Näissä ei ole tosiaan rajaa, miten paljon resursseja voi laittaa.
Isoja mestoja tulisi jättää vähemmälle, ja olla kevyesti. Tätä ei ole näissä edes mainittu.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja edelleen, kun tiedetään että lentokone kuluttaa nykyään noin 2,7 litraa polttoainetta kilometrillä matkustajaa kohden, eli noin kolminkertainen henkilöautoon verrattuna”
2,7 l/km =270 l//100km
Henkilöauton kulutus on noin 6-12 l/100km. Yli 10 l /100km on jo paljon nykyautoille.
Jos yksi matkustaja niin kulutus 6-12 l/100 km eli 0,06-0,12 l/km matkustajaa kohden. Viidellä matkustajalla 1,2-2,4 l/100km eli 0,012-0,024 l/km matkustajaa kohden.
Laskinko väärin vai pitäisikö tuon 2,7l /km olla 2,7l/100km. Tarkistakaa nyt joku että heittääkö mun laskentani pahasti.
Ilmoita asiaton viesti
Typo minulta. 2,7 litraa Per 100 kilometriä se lentokoneen kulutus on
Ilmoita asiaton viesti
”tiedetään että lentokone kuluttaa nykyään noin 2,7 litraa polttoainetta kilometrillä matkustajaa kohden, eli noin kolminkertainen henkilöautoon verrattuna, voidaan tuo 5100 kilometriä kertoa kolmella, niin saadaan vastaava luku päästöjä lentomatkustamisessa. Eli 5 tuntia joka päivä internetissä – vaikka moraalipönöttämässä lentämisen haitallisuudesta, vastaa 15 000 kilometrin lentomatkaa vuodessa.”
Kun lentokone kuluttaa enemmän, 1.700 km lentokoneella tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin 5.100 km autolla.
– Mutta pääpointti: kyllä vapaa-ajan internetin käyttöä tulisi rajoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta pääpointti: kyllä vapaa-ajan internetin käyttöä tulisi rajoittaa.”
Siihen ei ole oikeastaan syytä. Energiatehokkuuden parantaminen ratkaisee niin paljon.
Ilmoita asiaton viesti