Natsi-Saksan ihmisuhrit: Katsaus poikkeuslakien ja vaikenemisen vaikutukseen

Natsi-Saksan hallinnon aikana vuosina 1933-1945 Saksan yhteiskunta koki mittaamattoman kärsimyksen ja tuhon. Arviolta kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin holokaustin aikana. Näiden lisäksi natsien hirmuvallan uhreihin kuuluivat miljoonat muut, kuten romaniyhteisön jäsenet, poliittiset toisinajattelijat, vammaiset, homoseksuaalit ja monet muut vähemmistöryhmät. Uhrien lukumäärät ovat valtavia, ja niihin kuuluvat muun muassa 1,5 miljoonaa romania ja jopa 250 000 vammaista, jotka tapettiin eutanasiaohjelmissa. Että mitäs se Päivi Räsänen taas viimeksi painavasti lausuikaan eutanasiasta? 🤔

Poikkeuslakien mahdollistama hirmuvalta
Natsi-Saksan valtaannousun mahdollisti muun muassa poikkeuslakikehitys, joka alistui Hitlerin käskyvallan alle. Vuonna 1933 Reichstagissa tapahtuneen tulipalon jälkeen hyväksyttiin ”Valtalaki”, joka käytännössä antoi Hitlerille diktaattorin valtuudet. Tämä mahdollisti nopean ja laajan lainsäädännön, joka tukahdutti opposition, sensuroi median ja loi pelon ilmapiirin. Kansalaiset olivat pakotettuja vaikenemaan tai kohtaamaan vakavia seurauksia.

Jakautuneet saksalaisperheet
Anne Frankin ”Nuoren tytön päiväkirja” (1) kuvaa liikuttavasti juutalaisen perheen piileskelyä natsien vainolta. Tämä teos toimii ikonisena muistutuksena siitä, kuinka tavalliset perheet joutuivat kärsimään ja kuinka hiljaisuus ja pelko olivat arkipäivää.
Natsien hirmuvaltaan suhtautuminen repi jopa tavallisia saksalaisperheitä kahtia. Osa alistui hallinnon pelon ja propagandan alla, kun taas osa perheistä päätti paeta maasta (2.1) tai liittyä vastarintaliikkeisiin (2.2). Tämä jakautuminen näkyy erinomaisesti YLE Areenan sarjassa ”Hotelli Reinin varrella” (3), joka kuvaa saksalaisten eriäviä näkemyksiä ja toimia hirmuvallan alla.

Suomi ja demokratian tulevaisuus
Natsi-Saksan kauhut ja ihmisoikeusrikokset ovat varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun demokratia murentuu ja poikkeuslait otetaan käyttöön.

Tämä historiallinen katsaus herättää kysymykset:
A) Aiotko sinä tarvittaessa vastustaa huonoa demokratiakehitystä, joka voi johtaa samantyyppisiin oloihin kuin Natsi-Saksassa (tai Nyky-Venäjällä), ihmisoikeusrikoksineen?
B) Ja pontevasti huolehtia, että Suomi pysyy jatkossakin avoimena demokraattisena, maailman onnellisempana maana?

Annikka Saarikon sanoin: ”Hämärä hiipii vähitellen.”… (4)

The Touch of Class -bändin versio tunnetun yhtyeen (Simon&Garfunkel) kappaleesta ”The Sound of Silence” herättää syvällä tunteisiin käyvällä mahtipontisuudellaan meidät pohtimaan hiljaisuutta, joka mahdollisti Natsi-Saksan menneisyyden hirmuteot. Antakaamme tämän musiikin voimakkaan tunnekokemuksen toimia herätteenä, joka saa meidät kaikki valppaiksi ja valmiiksi puolustamaan oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia, jotta emme koskaan enää vaikenisi vääryyden edessä. Vaikeneminen ei ole kultaa, ja Suomi on sananvapauden mallimaa. Olkaamme sen veroisia.

Valittakaamme oikeuskanslerille. Valittakaamme EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Valittakaamme Natsi-hallinnon kopioimisesta tarvittaessa vaikka tekijänoikeusrikkomuksena.
Pääasia, ettei hirveyksien anneta toistua!

Lähteitä:

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu