Nyt on kova
Nykyinen kiihotus kansanryhmää vastaan (RL 11:10) on siinä mielessä ”puutteellinen”, että julkituotavan tiedon tai mielipiteen on aina liityttävä ryhmään. Tämä aiheuttaa hankaluutta, jos halutaan vaientaa soraäänet silloinkin, kun tiedon tai mielipiteen kohteena ei ole ihmisryhmä, vaan yksi henkilö. Tähän ongelmaan tarjoaa ratkaisun ehdotettu uusi maalittamisrikos.
Tämän tiedostaen katselin kafkamaisissa tunnelmissa eduskunnan täysistuntoa 27.11.2019 maalittamislakialoitetta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_33+2019.aspx koskevasta keskustelusta. Kun lukee uuden rikosnimikkeen teonkuvausta, havaitsee ehdotetun maalittamisrikoksen sekavuuden, epämääräisyyden ja äärimmäisen laveuden.
Kun Kokoomuksen edustaja Kari Tolvanen perustelee uuden maalittamisrikoksen tarpeellisuutta, hän ottaa esimerkkejä teoista, jotka valmiiksi täyttävät jonkun jo olemassa olevan rikoksen tunnusmerkistön. Uusi rikosnimike on Tolvasen mielestä tarpeen, koska ”ne rikosilmoitukset eivät johda mihinkään”. Poliisin resurssit ovat tänä päivänä hyvin rajalliset. On monen vuoden työn takana saada tuomio kiusanhengelle vaikkapa laittomasta uhkauksesta. Ongelmana ei siis ole se, etteikö tekoja olisi jo kriminalisoitu, vaan se, että resursseja tutkimiseen ei ole.
Uuden ehdotetun pykälän vaarallisuus muodostuu, paitsi määritelmällisestä laajuudestaan, erityisesti siitä, että henkilö nähtävästi voisi tulla tuomituksi toisten, täysin tuntemattomien henkilöiden tekemisistä, kun käytetään alulle panemisen käsitettä. Uuden epämääräisen termin käytölle vanhojen rikosoikeudesta tuttujen osallisuustermien (yllytys, avunanto) sijaan ei ole syytä, varsinkaan kun termiä ei edes yritetä määritellä. Termi on nähtävästi niin lavea, ettei sitä voisikaan määritellä.
Myös törkeän tekomuodon teonkuvaus ihmetyttää, kun arvosteltavan asian yhteiskunnallinen tai taloudellinen merkitys voi tehdä teon törkeäksi. Asianhan pitäisi olla juuri päinvastoin, jos asian yhteiskunnallinen tai taloudellinen merkitys on suuri, pitäisi viranomaisten kestää enemmän kritiikkiä, ei vähemmän. Omaan oikeustajuun ei mahdu se, että sananvapaus olisi sitä kapeampi, mitä merkityksellisemmästä yhteiskunnallisesta asiasta on kyse. Salaiseksi julistetut asiakirjat ovat toki eri asia, mutta niistä ei tässä ole kyse.
Kuin pisteenä i:n päällä ehdotetun maalittamisrikoksen teonkuvauksesta puuttuu predikaatti. Rikoksen tunnusmerkistöstä puuttuu siis tieto siitä, mitä pitää tehdä, jotta tuomio tulisi. Jos lakialoitteen tekijätkään eivät osaa määritellä maalittamista sanoin, mitä tämä kertoo lain tulevasta soveltamisesta? Itselleni jotain hyvin huonoa.
Ehdotettu lainkohta olisi omiaan estämään vaikkapa viranomaisiin liittyvien korruptioepäilyjen esille tuomista, tai sukulaisten suosimista. Ja estäisi keskustelun merkittävistä kaivoshankkeista, tai hankkeista vaikkapa myydä Suomen pohjavedet. Vaikka itse kirjoittaisit asiallisesti, voisit alullepanijana saada tuomion siitäkin, mitä joku toinen kirjoittaa, jos vastaanottava viranomainen kokee sen häiritsevänä.
Nyt ollaan hakemassa todella järeää työkalua kansalaisten vaientamiseen.
Ikäänkuin virkamiehet olisivat jotain ylenpää tahoa. Ainoastaan Suomessa on vallalla näin Tsaristinen virkavaltaisuus, puhdistus on syytä tehdä jossain vaiheessa!
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo esitys tosiaan vakuuta. Ensimmäinen ongelma on se, että uuden lain nimessä on sana maalittaminen, mutta laki itse ei liity juuri mitenkään maalittamiseen, vaan käsittelee lähinnä viranomaisen häirintää.
Näköjään laki voisi tuomita vankeustuomioon ”törkeästä viranomaisten maalittamsesta”, jos joku on osallistunut jollain tavalla sellaiseen toimintaan, jossa viranomaisia on häiritty merkittävään päätöksentekoon liittyvässä asiassa (niin että teko on myös kokonaisuudessaan törkeä – vaikkapa suuren osanottajamäärän aiheuttaman suuren häiriön vuoksi).
Lain yleisyyden ja epämääräisyyden takia on tosiaan mahdotonta tietää, missä lain rajat kulkisivat, ja milloin esimerkiksi tuossa edellä kuvatussa tapauksessa tuomittavuuuden kynnys ylittyisi. Oikeusvarmuus olisi ennakoitavuuden osalta aika olematon.
Nykyiset lait saattavat kattaa jo kaikkikin sellaiset tapaukset, joissa viranomaisten vakavasta häirinnästä pitäisi tuomioita antaa. En keksinyt mitään sellaista oleellista aukkoa, jonka tuo lakiehdotus paikkaisi. Ehkä kyse on paljolti siitä, että poliitikot ja viranomiaset haluavat suojella puolisalaisia hankkeitaan kansalaisen liialta aktiivisuudelta.
Varsinaisesta maalittamisesta (joidenkin kohteiden valitsemisesta ja osoittamisesta joukkohyökkäysten kohteeksi) voisi myös keskustella, vaikka tässä lakiehdotuksessa koko tuo varsinaisen maalittamisen osuus onkin jätetty pois.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sellainen teko muka pitäisi tehdä laittomaksi, joka ei jo nyt mene vainoamisena?
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän Lauran huolen. Persujen ahkerasti käyttämien vainoamisryhmien yhteisiskujen kieltäminen veisi taas yhden tehokkaan aseen puoleen taistelussa sananvapautta ja demokratiaa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti