Piilosuolat ja suolapommit
Maassamme on yli 2 miljoonaa kohonneesta verenpaineesta kärsivää kansalaista. Heistä noin miljoonalla on lääkitys. Suurimpana syynä tähän tilanteeseen pidetään liiallista suolansaantia.
Pahimpana piilosuolan lähteenä ja suolapommeina mainitaan melkein poikkeuksetta leipä ja juusto.
Pysyäksemme toimintakykyisinä tarvitsemme ravitsemussuosituksen mukaisessa suhteessa, riittävän määrän ravintoenergiaa (kcal). Suolasuosituksen mukaan tämä energia saa sisältää suolaa enintään 5 g päivässä.
Tarkka ja helposti ymmärrettävä pitoisuusmitta energian ja suolan määrittämiseen on suolapromille. Sen voi laskea pakkausmerkintöjen avulla. (1000 x suolagrammat) / kcal = suolapromille = suola g / 1000 kcal.
Pienen harjoittelun jälkeen voi riittävän tarkasti välttää piilosuolat ja suolapommit päässälaskun avulla.
Tutkitaan ensiksi käytettävissä olevien tietojen perusteella, millainen suolapommi leipä on.
Keskiverto suomalainen söi ruokaleipää v 2021 110 g päivässä. Leivistä, joiden suolapitoisuus on 0,7–1,1 g / 100 g, saatiin suolaa 0,77–1,21 g päivässä. Näiden leipien suolapromillet ovat 2,78–4,37. Muihin elintarvikkeisiin verrattuna siis erittäin alhaiset.
Jos joku välttämättä haluaa syödä yli 1,1 prosenttia suolaa sisältävää leipää, niin ei sille kukaan mitään voi. Ei tule aasista hevosta piiskaamalla.
Juustoa suomalaiset söivät vuonna 2021 keskimäärin 70 g päivässä. Suolapromillet ovat samaa suuruusluokkaa kuin leivässä. Poikkeuksen tekevät raejuustot, jotkut homejuustot sekä kevytjuustot, joissa on lähdettu sutta (kovaa rasvaa) pakoon, mutta on tullut karhu (suola) vastaan. Etsi, niin löydät.
Suomalaiset naiset syövät päivässä 2 grammaa ja miehet 5 grammaa suolaa yli suolansaantisuosituksen. Näistä grammoista kertyy se suolapommi, joka saa verenpainemittarit näyttämään punaista.
Jokainen voi omilla ratkaisuillaan torjua tämän pommin syntymisen. Tähän löytyy yllättävänkin helppoja keinoa. Meitä neuvotaan käyttämään tuotteita, joiden kaloritiheys on pieni ja suolaprosentti alle 0,8. Niitä tarjotaan välipalaksi, ateriaksi, evääksi ja niin edelleen.
Näissä ”terveystuotteissa” on melkein poikkeuksetta suolaa 10–20 g / 1000 kcal, jopa enemmänkin. Moni voi välttää liiallisen suolansaannin pelkästään sillä, että vaihtaa tällaisen välipalan vaikkapa omenoihin.
Leivässä (ja juustossa) on suolaa 2,8–4,4 g / 1000 kcal. Mikäli muidenkin elintarvikkeiden ravintoenergian suolapitoisuus olisi samaa suuruusluokkaa, niin maassamme ei olisi suolan aiheuttamia terveysongelmia.
Lauri Helle
Meijeriteknikko (eläkkeellä)
Kyllä vaan. Aiheellinen kirjoitus. Toki suolaa tarvitaan, maukkaan leivän valmistus mm ssa ei ilman suolaa taida oikein onnistua.
Suolapommin välttäminen onnistunee lukemalla tuoteselosteet. Muttamutta, teksti paketin kyljessä on niin pientä, ettei siitä saa selvää ilman hyviä lukulaseja. Eikä aikaansa jaksa moiseen tihrustamiseen käyttää.
Meijereille ja leipomoille ehdotus : Vähän natriumia sisältäviin tuotteisiin suolakiteiden määrä kuvana. 5 kidettä = erittäin suolaista 4 = suolaista jne.
Piktogrammi voisi olla yhteisen standardin mukainen.
Kansanterveyden kannalta hyvä ratkaisu olisi tuo.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoitus! Ja upeaa nähdä täällä tämän vuosikerran kirjoittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka noita grammoja viitsii punnita. Voisiko joku kertoa, montako teelusikallista voi syödä suolaa päivässä.
Ilmoita asiaton viesti
Marttojen sivulla kerrotaan, että teelusikan tilavuus on 5ml ja 100ml suolaa painaa 120g. Tuon perusteella teelusikallinen suolaa painaa 6g.
(120g/100ml) * 5ml = 6g.
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineiden-mitat-ja-painot/
”
Enintään teelusikallinen päivässä
Suolan saantisuositus on aikuisella enintään viisi grammaa päivässä. Viisi grammaa on vajaa teelusikallinen suolaa. Määrä pitää sisällään sekä elintarvikkeista tulevan piilosuolan että lisätyn suolan.
”
https://sydan.fi/artikkeli/terveytta-suolasta/
Ilmoita asiaton viesti
Tiäde on nyt selvittänyt että ihminen on säkki jonne pantavan suolan määrä määrää elimistön suolapitoisuuden.
Älkää ikinä miettikö tarvitsisiko rakennusmies joka rehkii ja hikoilee kuin sika kesäkuumalla kaikissa suojavarusteissaan enemmän suolaa kuin sihteerikkö jonka raskain työ on näpytellä tiatokonetta ja punata huuliaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen kokeillut erilaisia leipäreseptejä jo pian vuoden verran. Uusin kirjoitus on https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/rkoski/vollkornsauerroggensojabrot/ ja sen jälkeen resepti on vain hieman muuttunut. Siinä on suolaa 0,17 %, mutta uusimmassa vähän sattumalta pyöristyi 0,18 prosenttiin.
Vähensin suolan määrää resepteissäni sen jälkeen, kun huomasin, että ruismaltaan maku ja ehkä melko pitkä taikinan käymisaika (nykyisin vähintään 2 vrk) vähentävät suolan tarvetta huomattavasti. Maku ei vaan vaadi suolaa minun mielestäni. Voi olla, että osa on tottumista, kun olen syönyt lähes pelkästään itse leivottua ja vähäsuolaisuus oli kyllä tavoitelistalla, mutta ei korkealla prioriteetilla.
Olen jonkun verran kaupan leipääkin syönyt omien lisäksi enkä ole huomannut suolaisuudessa selvää eroa. Fazerin Real on lähinnä samanlaista kuin nykyisin leipomani ja siinä on suolaa (vain) 0,7 %.
.
Jossain vanhemmassa leipäkirjoituksessani on kuva pienen kauhan muotoisesta 0,1 gramman tarkkuuksisesta vaa’asta, jolla nykyään suolaa mittailen. Leipiä varten teen nykyään 5,5 kg taikinan, johon tulee suolaa 9,0 g, joten kahden numeron tarkkuus ilmoittamassani suolaisuudessa on ihan perusteltu.
Toinen jo paljon vanhempi tapa, jolla olen ehkä tiputtanut suolan käyttöäni, on se, että käytän puhdasta suolaa hyvin harvoihin ruokiin. Sen sijaan käytän soijakastiketta. Ainakin Citymarketeissa myytävässä Tobassa on 14,4 % suolaa, noin 1/7-osa, joten annostelu on helpompaa ja noin vitosen litrahinta hillitsee runsasta lorauttelua. Vähäsuolaisempia ja kalliimpia löytyy myös.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tässä on ongelma? Verenpainelääkkeitä käytetään muutenkin, ne ovat halpoja eikä niistä yleensä haittaa ole. En ymmärrä miksi kenenkään pitäisi tästä olla huolissaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpi on parempi ja järkevämpi tapa?
Poistaa ongelma vaiko hoitaa sitä jatkuvalla lääkityksellä, joka ainoa päivä muutama pilleri?
Kun lääkkeillä on aina sivuvaikutuksia, toiset huomaa heti, toiset ajan myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Suolattomaan ja vähäsuolaiseen ruokaan tottuu kahdessa viikossa. Suolattoman ruokavalion ylläpito on kuitenkin niin kovin hankalaa, jos syö missä hyvänsä muualla kodin ulkopuolella.
Kasvispainotteinen ruoka ja leivän kokonaan pois jättäminen ovat kuitenkin helppo vaihtehto niin verenpaineen, kuin myös painonhallinnan edullisia terveysvaikutuksia haluavalle. Mausteita on olemassa muitakin suolan lisäksi.
Monien lääkäreiden mukaan liiallinen suola on kaikkein suurin hiljainen tappaja kaikkien muiden suuhun työnnetyn roskan joukossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Suolattoman ruokavalion ylläpito on kuitenkin niin kovin hankalaa, jos syö missä hyvänsä muualla kodin ulkopuolella”
Tuo pitää paikkansa kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Good analysis. Here is now also new research that salt is not as bad as believed and it’s based on Asian old studies of total harmony of diet. Salt makes things taste better and thus producers competing use salt. Myself I buy here less salty but add Himalayan salt to get taste and blood pressure is under control but better information on packages gives consumer choice – not government regulation in what we choose to eat.
Ilmoita asiaton viesti
Salt is allways only NaCl without differences to mention. Better ones containing extra added I as well.
Ilmoita asiaton viesti
Suolaa saa lähes kaikista elintarvikkeista, joten suolapaketit ja sirottimet kotoa voi heittää menemään.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä metsän eläimet eivät tiedä että suola on haitallista kun tulevat nuolemaan tiesuolaa tieltä tai ihmiset jopa ripustavat suolakiviä metsiin eläinten nuoltavaksi.
Miksi Itämeren silakka ei kasva yhtä isoksi kuin Pohjanmeren silakka (silli) joka kärsii liiasta suolasta merivedessä?
Ilmoita asiaton viesti
-Natrium on tärkeimpiä elimistön nesteiden suoloja. Sopiva veren ja muiden nesteiden natriumpitoisuus on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle. Natriumpitoisuutta tutkitaan neste- ja suolatasapainon seurannassa.
-Ruoan ja juoman mukana nautittu natrium ei vaikuta juurikaan plasman natriumin määrään. Tämä johtuu siitä, että munuaiset säätelevät erittäin tehokkaasti veren natriumin väkevyyttä. Jos nautimme suolaista ruokaa, liika natrium erittyy välittömästi virtsaan. Kun saamme vähän natriumia, sen erittyminen virtsaan vähenee. Näin elimistö pyrkii pitämään toiminnan kannalta sopivan natriumin väkevyyden veressä. Seerumin natriumarvon avulla ei siis voida arvioida nautitun suolan määrää.
-Elimistön ”vesitalous” vaikuttaa suuresti seerumin natriumin väkevyyteen.
-Pieni natriumin pitoisuus altistaa sydämen rytmihäiriöille ja aiheuttaa voimattomuutta.
https://www.terveyskirjasto.fi/snk03061
Ilmoita asiaton viesti