Pohjois-Savon terveysprojekti
Pohjois-Savon hyvinvointialue on ryhtynyt parantamaan kansalaisten terveyttä poistamalla tuotevalikoimasta voin ja täysmaidon. (YLE Uutiset 1.11.)
Taustalla on ravitsemussuositukset, joissa suositellaan vaihtamaan kovat rasvat pehmeisiin. Projekti on mielenkiintoinen siksi, että se osoittaa, millaisten pulmien parissa maassamme puuhastellaan.
Keskivertosuomalainen söi voita vuonna 2021 8,5 g päivässä. Siinä on rasvaa 6,8 g, josta kovaa 4 g. Vaihtamalla tämän 6,8 g Sydänmerkki-kelpoiseen margariinirasvaan kovan rasvan saanti vähenee 2 g ja merkittömiä levitteitä käytettäessä sitäkin vähemmän. Täysmaidon vaikutus on gramman kymmenyksiä päivässä. Vertailun vuoksi mainittakoot, että keskikokoisessa viinerissä on kovaa rasvaa 4,9 g.
Projektin perusteluissa mainitaan, että pehmeä rasva on olennainen osa terveyttä edistävässä ruokavaliossa, tyypin 2 diabeteksen kohonneen verenpaineen hoidossa sekä valtimotautien ehkäisyssä.
Tilastot näyttävät kuitenkin ihan muuta. Piirtäkää käyrät vaihteeksi siten, että ne näyttävät, paljonko sairaudet ovat lisääntyneet, kun margariinin kulutus on kasvanut.
2-diabeteksesta on tullut kansansairaus. Kohonneesta verenpaineesta kärsii 2 miljoonaa kansalaista, voin kulutus on vähentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2021 44 prosenttia. Samaan aikaan kolesterolilääkitys on noussut 20 000:sta lääkitystä noin miljoonaan, vatsavaivoja on vähintään joka toisella, suolistosyövät ovat lisääntyneet, työikäisten aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät.
Ei-alkoholiperäisistä maksasairauksista on tullut kansantauti, jota sairastavat jo lapsetkin. Professori Ursula Schwabin mukaan on tullut uusia tutkimuksia, joiden mukaan kovien rasvojen saanti vaikuttaa kyseisen sairauden riskiin (HS 5.12.19), joten ensimmäiseksi on jätettävä voi pois leivän päältä, kuten hän eräässä toisessa HS-kirjoituksessa neuvoo.
Maamme erittäin huolestuttavasta terveydentilasta on vaikea syyttää voita, ellei sitten voin puutetta Tuskinpa margariinikaan on tällaista tilannetta aiheuttanut.
Sen sijaan, että kiistellään siitä, minkä kovuisen jonkun rasvagramman pitäisi olla, voisi tutkia vaikkapa entsyymejä. Ilman niitä emme pysy edes hengissä. Ne sääntelevät kehossamme monenlaisia toimintoja, kuten esimerkiksi painia. Tutkimisen voisi aloittaa vaikkapa siitä, miten valmisruoat ovat muuttaneet ravinnon mukana saatavien entsyymien määrää ja suhdetta.
Kaikinpuolin terveellisen ravitsemussuosituksen laatiminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Ravitsemustiede on kuin lähtisi merelle soutamaan. Mitä kauemmaksi soutaa sitä suurempi ulappa on edessä.
Meille kehutaan Välimeren maitten ruokavaliota. Ranskalaisilla on ylivoimaisesti vähemmän sydän- ja verisuonitauteja kuin muilla eurooppalaisilla. Siksi meidän on hyödyllistä ottaa oppia myös heidän ruokavaliostaan.
Ruokailun aikana ei käytetä kännyköitä eikä muitakaan tekniikanihmeitä. Ruokailuun on varattava riittävästi aikaa, jotta ehtii pureskelemaan kunnolla ja nauttimaan jokaisesta suupalasta.
Samalla kun opettelemme ranskalaisten ruokailutapoja, voimme yrittää vähentää ylensyömistä. Jo siihen on tarvetta ja nollata ruokahävikki.
TV-lääkäri Pippa Laukka toteaa: “olet mitä syöt”. Tähän voisi lisätä, “ja miten syöt”.
Olen noin 40 prosenttia esittämistäsi samaa mieltä, 30 prosentista eri mieltä ja loppujen 30 prosentin tekstin väittämät pitäisi jonkun tehdä faktantarkastus, itselläni ei ole tähän aikaa/halua.
Pari esimerkkiä toisesta ryhmästä jossa siis mielestäni väitteesi ei vastaa todellisuutta tai se kaipaa täsmennystä:
”Sen sijaan, että kiistellään siitä, minkä kovuisen jonkun rasvagramman pitäisi olla”.
Nykyiset ravintosuositukset korostavat, että oleellisempaa kuin tuijottaa saatujen eläinrasvojen absoluuttiseen määräæn on kiinnittää huomio henkilön syömien kaikkuen rasvojen balanssiin: eläinrasvojen + teollisten transrasvojen vs kasvirasvojen suhteeseen.
Jos kasvirasvoja on selvästi vähemmistö portfoliossa, on syytä korjata ravintotottumuksia. Huom. piilorasvat ovat usein se joka tekee henkilön ravinnosta vähemmän terveellistä.
”Kaikinpuolin terveellisen ravitsemussuosituksen laatiminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.”
Kyllä nuo päälinjaukset ovat melko yksinkertaisia, ja ne ovat säilyneet samoina pitkään. Itse puhuisin mielummin elämäntapasuosituksista, joissa ravinto on yksi elementti.
Ilmoita asiaton viesti
Kun vertaa indonesialaisten ruokavaliota blogistin tuomiin ruokatottumuksiin Suomessa, niin indonesialaisten pitäisi olla varsin terve kansa ruokavalion koostumksen mukaan tarkasteltuna.
Ai niin sianlihaa ei syödä muulla kuin Balilla.
No kovin terveitä ei olla Indonesiassa.
Voita tai kermaa on myynnissä hyvin rajoitetusti. Samoin maitotuotteita yleisesti.
Öljynä käytetään kasvisöljyjä ruuan valmistuksessa. Valkoista tai mustaa leipää ei juuri syödä. Alkoholin käyttö on voimakkaasti rajattua uskonnollisista syistä.
Negatiivistä on runsas tupakointi ja sokerin käyttö. Eliniänodote on noin 10 vuotta lyhempi kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Eliniänodotteeseen vaikuttaa paitsi ravinto ja elintavat, huomattavasti myös terveydenhoidon taso ja esim. lapsikuolleisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsikuolleisuudesta minulla ei ole tietoja. Indonesiassa ja ainakin Jaavalla on tiheä neuvolaverkosto äideille jalapsille.
Terveysasemat toimivat Indonesiassa huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Terveysasemat ovat aina auki 7/24 periaatteella, eikä ajanvarausta tarvita. Lääkärit vaikuttavat kokemukseni mukaan ammattitaitoisilta ja varsinkin tropiset kuumesairaudet osataan hoitaa tehokkaasti.
Heikkoutena on laboratoriotutkimusten kalleus. Valtio ei ilmeisesti subventoi laboratorioiden toimintaa. Hyvää on sen sijaan että terveysasemille on sijoitettu apteekit, jotka ovat myös auki yhdessä aseman kanssa, joten yöllä ei tarvitse lähteä hakemaan aukiolevaa apteekkia resepti kourassa.
Indonesiassa perinteisten luontaishoitajien suosio on suuri, jolloin vakavat sairaudet jäävät hoitamatta. Kaupungin kunnallinen sairaala laboratorioineen on ilmainen.
Keskussairaalat sijaitsevat Provinssien pääkaupungeissa ja niihin pääsee oin kahden viikon jonotusajalla hoitoon. Vasrusteiltaan ne ovat käsitykseni mukaan vertailukelpoisia europalaisten sairaaloiden kanssa. Yksityisiä sairaaloita on myös, jotka ovat varusteiltaan huippuluokkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sukupolveni kansalaisilla ( sodan aikana syntyneet ) on ollut enemmän ongelmia ravinnon saatavuudessa lapsuudessa, kuin mittailuun prosenteissa. Itse olen noudattanut kohtuullisuuden kaavaa suurimman osan elämästäni, mutta siitä huolimatta minulle tehtiin pallolaajennus stentteineen 75 v ikäisenä. Sitten alkoi konseptinmukainen lääkitys ja sitä kolesterolia, jota ei minulla ollutkaan yli mittausarvojen, alettiin ajamaan ” nollaan ”, seuraus oli ( on kirjallisena ) akuutti haimatulehdus ja statiineista johtuvana. Siis yksilön syyllistäminen ei hyvä, vaan nämä kuuluisat transrasvat teollisista puolivalmisteista olisi todisteellisesti ensin nollattava, sitten vasta me voinsyöjät !
Ilmoita asiaton viesti
Vaarallista rakentelua, veikkaisin.
Ilmoita asiaton viesti