Perustulosta

Vuonna 2003 aloin kannattaa kansalaispalkaa/perustuloa. Hahmottelin tuolloin mallin, joka mielestäni on edelleen perustaltaan toimiva. Ajatuksena oli tuolloin n. 500 € taso, nyt tason pitäisi elinkustannusten kohoamisen vuoksi olla jonkin verran korkeampi, kenties n. 700-800 €, lähellä työmarkkinatuen perustasoa. Taso pitäisi määritellä huolellisesti pitäen lähtökohtana nykyisen sosiaaliturvan kokonaiskustannuksia ja sitä, ettei tämä koknaispottix kasvaisi.

Kansalaispalkkamallini olisi seuraavanlainen.

– se maksettaisiin jokaiselle täysi-ikäiselle suomen kansalaiselle (alaikäisellä voisi olla esim. puolet tästä summasta) kuolemaan asti.

– se korvaisi mm. työmarkkinatuen, opintotuen, lapsilisät, suurimman osan harkinnanvaraisista sosiaalituista sekä kansaneläkkeen.

– myös erillinen asumistuki ajettaisiin alas muutaman vuoden siirtymäajalla.

– summa olisi veroton.

– kaikki työnteko tämän päälle lisäisi aina tuloja. Kaikki työ olisi veronalaista.

– tuloverotus olisi progressiivinen siten, että hyvätuloisille kansalaispalkalla ei olisi merkitystä. Kaikki sen silti saisivat. Progressio laskettaisiin siten, ettei koknaisverokertymä juuri nykyisestä muuttuisi tai mahdollisesti pienenisi riippuen järjestelmän tuottamista säästöistä.

– osa kansalaispalkasta olisi ulosottokelpoista

– ihmiset voisivat valintansa mukaan ottaa vapaaehtoisia eläkevakuutuksia parantaakseen eläkeajan tulojaan.

– myös työttömyyskassajärjestelmä voisi hyvin säilyä suurin piirtein sellaisenaan, työntekijän omavastuuosuutta tulisi kuitenkin nostaa.

Yllä olevan kaltaisella mallilla saavutettaisiin muutamia merkittäviä etuja:

– työnteon kannustinloukut poistuisivat. Kaikki työ, tilapäinenkin, lisäisi aina käteen jäävää rahasummaa

– järjestelmä olisi yksinkertainen eikä sen pyörittämiseen vaadittaisi nykyisenkaltaista virkahenkilöiden armeijaa, tämä toisi lisäsäästöjä

– järjestelmä olisi samanlainen kaikille, sen väärinkäyttö olisi erittäin vaikeaa ellei mahdotonta.

– järjestelmä olisi inhimillinen myös syrjäytyneille. Tarpeeton luukkurumba loppuisi ja ihmiset voisivat keskittyä vaikkapa epätyypillisiin työsuhteisiin (tyyliin ”menen pariksi tunniksi ojaa kaivamaan, saan ryyppyrahat siitä”)

– koska kaikki palkka olisi aina tulonlisää tekijälleen, vaikuttaisi se vähentävästi myös harmaaseen talouteen.

Varaa olisi, systeemi yksinkertaistuisi, hyvätuloisille ei sen kalliimpaa kun nytkään, syrjäytyneiden elämänlaatu paranisi. Miksi ei?

Suurin syy vastustukseen on ihmisten asenteissa ja toiseksi suurin syy parinsadantuhannen byrokraatin armeijassa, jonka täytyisi mennä tuottavaan työhön.

Pariin esitettyyn argumenttiin vastaan tässä:

– Sairausvakuutusjärjestelmä säilyisi nykyisenkaltaisena joskin sen maksuja olisi ehkä syytä nostaa lähemmäs todellista kustannustasoa.

– Suurin osa eläkkeistä koostuu nytkin muusta kun kansaneläkkeestä. Eläkeläiset ovat tämän erotuksen (ainakin periaatteessa) itse maksaneet ja niin se olisi kansalaispalkkajärjestelmässäkin.

– Kansalaispalkka ei olisi sidottu asuinpaikkaan vaan kansalaisuuteen. Suomalainen voisi asua myös muualla kun Suomessa, vrt. eläkkeet nyt.

– Kansalaispalkan saisi samalla kun kansalaisuuden. Ns. humanitäärinen maahanmuutto pitäisi muutenkin erottaa yleisestä sosiaaliturvasta omaksi budjettimomentikseen kuten monissa Euroopan maissa on tehty. (Vaikka ei aiheesta käytävän keskustelun perustella ehkä uskoisi niin maahamuutto on suorilta taloudellisilta vaikutuksiltaan todellisuudessa varsin vähäistä verratuna sosiaaliturvan kokonaiskustannuksiin.)

– Se miten ulkomailla asuvia suomalaisia verotuksellisesti asuinmaassaan kohdeltaisiin, olisi tietenkin asuinmaiden oma asia eikä liittyisi mitenkään Suomen järjestelmään. Näinhän asia on nytkin. 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu