CO2-pitoisuuden nousu ilmakehässä on seuraus ilmaston lämpenemisestä

Me kaikki kokemuksestamme hyvin tiedämme, miten hiilidioksidipitoisesta juomastamme hiilidioksidin osapaine pullon ilmatilassa nousee juoman lämpötilan noustessa ja laskee juoman lämpötilan laskiessa. Saman luonnonlain mukaisesti valtamerien pintavesien keskimääräisesti lämmetessä ilmakehän keskimääräinen hiilidioksidipitoisuus nousee ja uudestaan laskee valtamerien pintavesien keskimääräisen lämpötilan laskiessa. Tämä jo ymmärrettävästi selittää, miten valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttaa.

Olen usein näillä sivuilla osoittanut sen, että valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila hallitsee ilmakehän keskimääräistä hiilidioksidipitoisuutta. Kun ilmakehään tulee hiilidioksidipäästöjä muualtakin kuin valtamerien pintavesistä, ne pyrkivät myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta nostamaan. Ne eivät kuitenkaan ehdi ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta olennaisesti nostaa, kun luonnonlain mukaisen tasapainon saavuttamiseksi ilmakehän hiilidioksidin osapaineen ja meriveteen liuenneen hiilidioksipitoisuuden välille valtamerien pintavesistä ilmakehään tulevat hiilidioksidipäästöt vastaavasti pienenevät. Tämä tarkoittaa sitä, että ilmakehän keskimääräistä hiilidioksidipitoisuutta hallitsee valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila, missä esim. ihmisperäisillä hiilidioksidipäästöillä ei todettavissa olevaa vaikutusta olemassa ole.

Viimeisen 800 000 vuoden ajalta tehtyjen havaintojen mukaan valtamerien pintavesien lämpötilaa on hallinnoinut Auringosta tulevan säteilyn voimakkuuden vaihtelu. Viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana tapahtuneiden mannerliikuntojen seurauksena tapahtunut ilmakehen hiilidioksidipitoisuuden putaminen 1600 ppm:stä nykyiseen luokkaa 400 ppm olevaan arvoon on ollut seuraus valtamerien pintavesien keskimääräisestä jäähtymisestä.