Ihmisperäisen, Uhkaavan Ilmaston Lämpeneminsen Näytönpuute

Kuten puheenvuorossani https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/jutta-urpilaisen-haasteena-kestava-kehitys/ olen todenut, näyttöä todellisuudesta ei ole olemassa, minkä mukaan fossiilisten polttoaineiden aiheuttama ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu uhkaavaksi uskottua ilmaston lämpenemistä aiheuttaisi – eikä sitä ole ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaisen kokonaisnousunkaan todettu aiheuttavan.
1) Ensinnäkin luonnonlakien mukaan viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa fossiilisten polttoaineiden osuus on korkeintaan luokkaa 5 %. Sensijaan IPCC:n omaksumissa ilmastomallilaskelmissa on perusteettomasti oletettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden viimeaikaisen nousun olevan kokonaan ihmisperäisistä.
2) Toiseksi ei ole näyttöä siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan uhkaavaa lämpenemistä aiheuttaisi. Esimerkiksi sateliitittimittaukset osoittavat, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana ilmaston lämpötilan ei ole todettu havaittavasti nouseen, vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus onkin noussut. Sen, mitä lämpötila on sinä aikana noussut on todettu johtuvan auringon aktiivisuusmuutoksiin liittyvistä El Niño -ilmiöistä.
3) Kolmanneksi on todettavissa, että valtamerien pintavesien lämpötilamuutokset illmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksia hallitsevat. Vaikka aurinko maapallon lämpötilaa hallitsevasti ylläpitääkin, on muitakin tekijöitä, jotka lämpötilamuutoksia saavat aikaan, Esimerkiki viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana mannerliikuntojen seurauksena valtamerien muoto on muuttunut niin, että siitä on seurannut myös valtamerien pintavesien lämmönsiiron huonontuminen päiväntasaaja-alueilta napa-alueille. Tämä on sitten johtanut koko maapallon jäähtymiseen niin, että mm. napa-alueet ovat jäätiköityneet. Valtamerien jäähtyminen erityisesti ylimmillä leveysasteilla on sitten johtanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden putoamisen noin luokkaa 1600 ppm olevasta pitoisuudesta noin luokkaan 400 ppm. Valtamerien pintavesien lämpötilamuutokset näkyvät myös jääkausiin ja niiden välisiin lämpimiin kausiin liittyen: jääkausien aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskee, mutta se nousee jääkausien väilsinä lämpiminä kausina. Muutokset, mitä ilmakehän hiilidioksipitoisuudessa jääkausien välisinä lämpiminä kausina tapahtuu, liittyvät lähinnä auringon aktiivisuusmuutoksiin, mistä esimerkkinä edellisessä kohdassa ovat El Niño-ilmiöt.
4) Lisään vielä neljänneksi sen, että viimeisen 100 miljoonan vuoden aikaa koskevat sekä geologiset että viimeaikaiset havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden trendimuutokset ovat aina seuranneet ilmaston lämpötilan trendimuutoksia eikä päinvastoin. Se näkyy viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kymmenien miljoonien vuosien trendijaksoina seurannut ilmaston lämpötiloja. Se näkyy myös jääkausien ja niiden välisten lämpimien kausien aikana, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat seuranneet valtamerien pintavesien lämpötiloja. Nykyisen Holoseeni-nimisen lämpimän kauden aikana auringon aktiivisuusmuutokset – valtamerien pintavesien lämpötiloihin vaikuttamalla – ovat hallitsevasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia säädelleet, mistä esimerkkinä ovat mm. El Niño-ilmiöt.
Kun Hallitustenvälisen ilmastopanneelin IPCC omaksuman ilmastoherkkyyden uskotaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi aiheuttavan uhkaavaa ilmaston lämpenemistä, sille ei näyttöä todellisuudesta ole olemass. Se on vain epäasianmukaisiin laskelmiin perustuva hypoteesi.

Viittaan vielä puheenvuorooni https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/280137-on-ymmarrettava-mihin-ipccn-omaksuma-vailla-nayttoa-oleva-konsensus-johtaa/ :
”Ihmisperäinen maailmanlaajuinen lämpeneminen on vain hypoteesi. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidiemissiot (CO2) ovat maailmanlaajuisen lämpenemisen pääasiallisin syy. Päinvastoin viimeaikaiset tarkat tiedot vahvistavat todeksi sen, että CO2:n lisääntymisellä on vain vaatimaton vaikutus ilmastoon, mutta se on valtavan edullinen maanviljelylle, metsätaloudelle ja fotosynteesille, mikä on elämän perusta maapallolla.”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu