Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaamisesta tulee luopua!

Me kaikki hyvin tiedämme, että kasvihuoneviljelyssä ilmatilan hiilidioksidipitoisuutta voidaan nostaa luokkaa 400 ppm olevasta arvosta ainakin luokkaan 1600 ppm olevaan arvoon asti kasvihuonekasvien kasvullisuuden parantamiseksi. Tämä myös suoraan kertoo sen että ilmakehänkin hiilidioksidipitoisuuden nousu on omiaan parantamaan Maapallon kasvillisuutta, silloin kun muutkin edellytykset olemassa ovat. Niinkuin me esim. Pohjolan olosuhteista tiedämme, tarvitaan esim. a) ravinteikas maaperä, b) sopiva lämpötila, c) sopivat kosteusolosuhteet ja ennen kaikkea niiden jatkuva ylläpito.

Jo yli kolme vuosikymmentä sitten YK:n poliitikoille tuli tarve tieteellisesti selvittää, aiheuttavatko ihmisperäiset hiilidioksisidipäästöt uhkaavana pidetyn ilmaston lämpenemisen. Kun tähän tätä tieteellistä näyttöä ei todellisuudesta löydettävissä ollut, YK:n perustama ilmastopaneeli IPCC ryhtyi hakemaan mallinnoksin näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavana pidetylle ilmaston lämpenemiselle, minkä suhteen tähän päivään mennessäkään ei siinä hypoteesia pidemmälle ole etenemään pystytty. Näiden vasta hypoteeseina pidettävien mallinnosten perusteella – ilman tieteellistä näyttöä todellisuudesta – ovat YK:n poliitikot ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksia tarpeellisina pitämässä. Todellisuudesta käytettävissä olevien havaintojen mukaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulle eikä myöskään ilmakehän hiilidioksidin aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle tieteen edellyttämää näyttöä todellisuudesta olemassa ole. Tämän osoittavat sekä historialliset että viimeaikaset havainnot:

– Viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana tapahtuneet mannerliikunnot ovat pudottaneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta luokasta 1600 ppm luokkaan 400 ppm valtamerien pintavesien jäähtymisen seurauksena.

– Viimeisen 800 000 vuoden aikana, Maapallon kierrellessä Aurinkoa elliptisellä radallaan ja sen seurauksena Auringosta Maapallolle tulevan lämpösäteilyn vaihdellessa, Maapallon ilmaston lämpötilavaihtelun lisäksi valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila on vaihdellut niin, että sen seurauksena myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on olennaisesti vaihdellut.

– Nykyisenä Holoseeni-nimisenä lämpimänä kautena Auringon aktiivisuusmuutokset ovat – tosin edellisiä vähäisemmissä määrin – saaneet myös valtamerien pintavesien lämpötilan vaihtelemaan ja sitä tietä myös ENSO-ilmiöön liittyvän ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelemaan – tosin siis edellisiä vähäisemmissä määrin.

Kun vielä otetaan huomioon se, että luonnonlakien mukaan ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt – ja niiden kanssa analogiset muutkin hiilidioksidipäästöt – korvautuvat vastaavien valtameristä tulevien, hallitsevien hiilidioksidipäästöjen pienemisillä, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun nollautuu. Kun tähän vielä lisätään se tosiasia, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu todellisuudessa on ilmaston lämpenemisen seuraus eikä syy, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaukset perusteettomina todellisuudessa ovat vain moninaisia menetyksiä tuottavia.