Ilmakehän CO2-pitoisuus Maapallon kasvillisuuden edistämisen avaintekijä!
Käytännössä on hyvin koettu, miten kasvihuoneviljelyssä ilman hiilidioksidipitoisuuden nosto luokkaa 400 ppm olevasta arvosta luokkaa 1600 ppm olevaan arvoon kasvillisuutta parantaa. Tämä sama toimii luonnossakin.
Kun esimerkiksi viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila on ilmakehän CO2-pitoisuutta hallinnut, niin se on osaltaan hallinnut myös koko Maapallon kasvillisuuden kehittymistä niissä olosuhteissa, missä kuivuus ym. muut olosuhteet eivät esteinä ole olemassa olleet.
Viittaan tässä puheenvuoroon
https://co2coalition.org/2023/05/11/more-carbon-dioxide-is-good-less-is-bad/, mikä on kommentissani luettavissa.
https://co2coalition.org/2023/05/11/more-carbon-dioxide-is-good-less-is-bad/
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on höpöä. Viittaan aikaisempaan kommenttini.
Ilmoita asiaton viesti
Sekä ilmakehässä, että maaperässä pitää olla hiiltä!
https://www.nature.org/en-us/what-we-do/our-insights/perspectives/the-soil-science-imperative/
”Mikä tahansa menestyvä luonnollinen tai maatalouden ekosysteemi alkaa maaperästä. Ja miten päätämme hallita maaperän vaikutuksia paitsi tuottamamme ruoan määrään ja laatuun, pahennammeko vai lievennämmekö ilmastonmuutosta, ja maankäytön ja veden ekosysteemien terveyttä, josta elämä riippuu.
Muutaman viime vuoden aikana maaperän merkitys on tunnustettu yhä enemmän – suuntauksista pienviljelyn laajentamisesta globaaleihin pyrkimyksiin parantaa maaperää teollisessa maataloudessa, strategioihin, joilla vahvistetaan maaperän roolia ilmastonmuutoksen lieventämisessä. Maailmanlaajuisesti YK:n kestävän kehityksen tavoite 15 lupaa palauttaa huonontuneen maan ja maaperän vuoteen 2030 mennessä; 4 per 1000 -aloitteen tavoitteena on parantaa maaperän laatua ja hiilen sitomista parantamalla maatalouskäytäntöjä. UNCCDD:n Global Land Outlook esittelee muuttuvan näkemyksen maankäytön politiikasta, suunnittelusta ja käytännöistä.
Nämä ovat tervetulleita merkkejä siitä, että useat keskeiset sidosryhmät ymmärtävät, että työkalu monien tärkeimpien ympäristöhaasteidemme ja kehitysprioriteettiemme ratkaisemiseksi on aivan jalkojemme alla.
Paikallisemmalla tasolla maanviljelijät ja muut maankäyttäjät ovat ymmärtäneet, että monet maaperänhoitokäytännöistä, joita he jo käyttävät eroosion välttämiseksi tai tuottavuuden lisäämiseksi, kuuluvat itse asiassa onnellisten yhteensattumien luokkaan, koska ne tuottavat useita positiivisia tuloksia. Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, yleisimmät maaperänhoitokäytännöt edistävät vähintään kahta kolmesta tärkeästä tavoitteesta: ruoka, ilmasto ja ekosysteemien terveys.”
Ilmoita asiaton viesti
Juuri tuli Prismassa juttu siitä, miten hiilidioksidin lisääminen tekee kasveista suurempia, mutta proteiini köyhempiä.
Epäilemättä Ylen valeuutinen.
Ilmoita asiaton viesti
Kivikunta on erikseen mutta kyllä kaikki elollinen on orgaanista eli hiileen perustuvaa. Olennaisesti kasvit ovat hiiltä samoin kuin ihminenkin.
Proteiinitkin on muuten hiiltä, vai luulitko niiden olevan jotain muuta?
On aika ihme juttu väittää että hiilestä koostuva kasvi ei tarvitsisi hiiltä.
On tämä Gröhnin tiede ihmeellistä kun se todistaa että kasvit voi paremmin vähemmällä hiilellä.
Tosiasiassa kasvin kasvua säätelee niukka tekijä, Usein se on vesi. Jos vettä puuttuu eipä kasva kasvi. Sitten niukka tekijä voi olla muukin, lannoite, mineraali, aika paljon on vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi:
” – EU:n osuus maailman päästöistä on enää kahdeksan prosenttia. Vaikka EU:n päästöt olisivat nolla vuonna 2030, päästöt ovat kasvaneet saman verran muualla maailmassa.”
Ja näistä 8% ”päästöistä” miten suuri osa tulee Suomesta, heh.
” St1-pomo Mika Anttonen: On fakta, että maailman päästöt eivät vähene – ”Maksamme paljon asioista, jotka eivät vaikuta yhtään”
https://www.helsinginuutiset.fi/incoming/5944026
Ilmoita asiaton viesti