Ilmastoherkkyyden harhautuminen?

IPCC:n esittämä näkemys perusteluineen ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta, uhkaavasta ilmaston lämpenemisestä on analoginen – sekä rastien että maalin osalta – karttaan virheellisesti merkityn suunnistusreitin kanssa. Samalla tavalla kuin suunnistuksessa virheellisen kartan kanssa ei tavoiteltuun maaliin ole mahdollista päästä, ei IPCC:n näkemystenkään pohjalta ole voitu uskotulle, uhkaavalle lämpenemiselle näyttöä todellisuudesta löytää.

Miksi tilanne näin on, selviää todellisuudesta tehdyin havainnoin. Luettelen tässä muutamia asioita, joihin oma näkemykseni perustuu:

1) Sekä geologiset että viimeaikaiset havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat aina seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin

2) Mauna Loan mittausten mukaista hiilidioksidipitoisuuden nousua on hallinnut valtamerien pintavesien lämpötilan keskimääräinen nousu. Esimerkiksi ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus fossiilisista polttoaineista tuossa kokonaisnousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 %, mikä on niin vähäinen, että sitä on todellisuudesa vaikea mittauksin todeta.

3) Maapallon lämpötilaa hallitsee Aurinko. On kuitenkin muitakin tekijöitä, joiden voidaan todeta tuohon lämpenemiseen muutoksia aiheuttavan:
– Viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana ilmaston lämpötila on päiväntasaajaseuduilla pudonnot noin 2 C-astetta ja napa-alueilla noin 20-40 C-astetta, mikä johtuu mannerten liikunnoista. Nämä ovat muuttaneet valtamerien virtauksia niin, että Maapallon ylimpien leveysasteiden merivesien pintavedet ovat viilentyneet ja sitä tietä viilentäneet myös ilmaston lämpötilaa kuin myös – merivesien omaavaa hiilidioksidinielua vahvistamalla – pudottaneet ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta luokasta 1600 ppm nykyiseen luokkaan 400 ppm.
– Viimeisen 800 000 vuoden aikana jääkaudet ja niiden väliset lämpimät kaudet ovat seurausta ns. orbitaalisista seikoista eli Maapallon sijainnista sen lievästi elliptisellä, Aurinkoa kiertävällä radallaan: mitä lähempänä Aurinkoa Maapallo on, sitä lämpimämpi maapallon ilmastokin on jne. Kun jääkausina Maapallo jäähtyy, kylmenevät myös valtamerien pintavedet, jolloin ne tehostuneina hiilinieluina aiheuttavat myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden pienemisen. Jääkausien välisinä lämpiminä kausina, valtamerien lämpenemisen myötä, taas ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee korkeammaksi.
– Nykyisenä Holoseeni-nimisenä lämpimänä kautena on todettavissa, miten Auringon aktiivisuusmuutokset Maapallon ilmaston lämpötilaan vaikuttavat. Esimerkki on mm. noin neljä vuosisataa sitten todettavissa oleva pieni jääkausi, mistä toipuminen on kestänyt nykyaikaan saakka. Nykyisinkin Auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoina. Lisäksi lyhyempinä jaksoina toistuvat Enso-ilmiöt saavat aikaan sekä ilmaston lämpötilamuutoksia että niihin liittyvien El Niño-ilmiöiden seurauksina tapahtuvien ilmaston lämpenemisten seurauksena myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua, missä sateliittimitausten mukaan ihmisperäisten hiilidioksipäästöjen vaikutusta ei havaittavana ole erotettavissa.

4) Ei ole myöskään havaintoja, joiden mukaan nykyinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus yksin kuivassa, pilvettömässä ilmakehässä ilmaston jäähtymistä näkyvästi pystyisi estämään. Esimerkiksi vaikka kuivilla, pilvettömillä Afrikan savanneilla Aurigon lämmittämänä lämpötila voi päivällä nousta jopa 70 C-asteeseen, siellä yöaikana lämpötila voi pudota jopa pakkasen puolelle. Olen itsekin elämäni aikana kokennut, kuinka täällä Suomessa, esim. Eteläpohjanmaalla, voi kirkkaina, loppukesän tyyninä öinä olla hallanvaara.

Kertaan tässä vielä, mitä asiaa tarkoin tutkineet tekijät ovat kokemuksensa perusteella julistaneet:
”Ihmisperäinen maailmanlaajuinen lämpeneminen on vain hypoteesi. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidiemissiot (CO2) ovat maailmanlaajuisen lämpenemisen pääasiallisin syy. Päinvastoin viimeaikaiset tarkat tiedot vahvistavat todeksi sen, että CO2:n lisääntymisellä on vain vaatimaton vaikutus ilmastoon, mutta se on valtavan edullinen maanviljelylle, metsätaloudelle ja fotosynteesille, mikä on elämän perusta maapallolla.”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu